Mitä teet työksesi tällä hetkellä?
Työskentelen Energiavirastossa asiantuntijana päästökaupparyhmässä, joka vastaa EU:n päästökaupan toimeenpanosta Suomessa. Työhöni sisältyy muun muassa päästölupien myöntämistä laitoksille, päästökaupan piiriin kuuluvien yritysten valvontaa sekä päästökauppaan liittyvien hakemusten käsittelyä. Lisäksi laskemme liikkeelle Suomen osuuden päästöoikeuksista eli huutokauppaamme päästöoikeuksia. Toisinaan jaemme yrityksille myös maksuttomia päästöoikeuksia, jos ne ovat niihin oikeutettuja.
Olen työskennellyt Energiavirastossa valmistumisestani (2017) lähtien, ja tämä on niin sanotusti ensimmäinen ”oikea”, koulutustani vastaava työpaikka. Tätä ennen olen toki ollut haalarihommissa voimalaitoksella ja terästehtaallakin useampana kesänä. Sieltä sain käytännön kokemusta niin laitoksista kuin erilaisesta prosessitoiminnasta, mikä on auttanut myös nykyisessä tehtävässä.
Ovatko koulutuksen tuomat uramahdollisuudet vastanneet odotuksiasi?
Opiskeluaikana en osannut ajatellakaan, että valtiokin voisi olla diplomi-insinöörille sopiva työnantaja. Työelämässä olen kuitenkin huomannut, että niin meidän virastossa kuin koko valtiolla tarvitaan monipuolisesti erilaisia tekniikan alan osaajia. Esimerkiksi sellaisia, jotka ymmärtävät laitosten ja toimialojen toimintaa.
Noin reilulla kolmanneksella virastomme työntekijöistä on tekninen tausta, ja suurin osa heistä on diplomi-insinöörejä.
Haluatko kertoa jotain muuta työtehtävistäsi?
Päästökauppa on EU:n laajuinen asia, joten teemme paljon yhteistyötä muiden EU-maiden vastaavien viranomaisten kanssa. Toisinaan kokoustamme Euroopan komission kanssa. Näin työssäni on myös kansainvälinen ulottuvuus, vaikka pyöritämmekin vain Suomen osuutta koko päästökaupasta.
Myös työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa ja yhteistyössä toimiminen on ollut varsin mielenkiintoista. Olen päässyt näkemään läheltä, miten ministeriö ja valtion johto toimivat ja työskentelevät.
Miksi valitsit aikanaan juuri energiatekniikan ja LUT-yliopiston?
Lukiossa matematiikka ja fysiikka olivat suosikkiaineitani, joten tekniikka tuntui hyvin luontevalta valinnalta, kun aloin pohtimaan tulevaa alaani. Jossain vaiheessa ala tarkentui vielä edelleen niin, että tiesin haluavani opiskella nimenomaan energiatekniikkaa. Se vaikutti todella mielenkiintoiselta ja ajankohtaiselta alalta. Tekniikan ala tuntui myös käytännönläheisemmältä kuin esimerkiksi fysiikka, jonka opiskelua harkitsin hetken myös.
LUT valikoitui ensimmäiseksi hakukohteekseni, koska muilla yliopistoilla ei ollut tarjota samanlaista, puhtaasti energiatekniikkaan ja energiantuotannon prosesseihin keskittyvää koulutusohjelmaa. Tämä tuntui parhaimmalta ja monipuolisimmalta vaihtoehdolta.
Muistan, että lukioni seinällä oli myös LUTin mainoksia. Mainoskuvissa leijui turbiineja ja tuulivoimaloita — varsin futuristista menoa siis. Ne tottakai vetosivat nuoreen mieheen myös!
Hain LUTiin myös ympäristötekniikalle. Aloitin kuitenkin opintoni pääaineenani lopulta energiatekniikka ja sivuaineina ympäristötekniikka sekä energiatalous. Kävin myös useammasta LUTin koulutusohjelmasta peruskurssin tai pari, esimerkiksi sähkö- ja kemiantekniikasta.
Olitko tyytyväinen saamaasi opetukseen LUTissa?
Olen ollut todella tyytyväinen samaani koulutukseen. Työelämässä olen huomannut ihan käytännössä, miten paljon hyödyllisiä taitoja jäi käteen. Ehkä hyödyllisintä on ollut se, että opin ajattelemaan insinöörimäisesti eli prosessinäkökulmasta käsin. Lisäksi sain todella monipuolisen kattauksen energiatekniikkaan liittyviin asioihin. Siitä on ollut paljon hyötyä, että on ollut edes vähän tarttumapintaa ja tietoa monesta eri asiasta.
Erityisiä haasteita opiskeluaikana ei ollut. Toki opiskelu oli aika erilaista kuin mihin oli lukiossa tottunut. Pari ensimmäistä vuotta meni vähän opetellessa, miten yliopistossa tulee opiskella niin, että opinnot sujuvat mallikkaasti.
Mitä mieltä olit Lappeenrannasta ja kampuksesta?
Kampusalue on todella hyvä siksi, koska siellä on kaikki niin lähellä. Yliopisto on tiivis — melkein kuin yhtä rakennusta kokonaan — ja opiskelija-asunnot sen ympärillä. Opiskelija-asuntoja oli paljon verrattuna muihin asutuksiin, jolloin yliopiston rooli kaupunginosassa korostui. Skinnarilassa oli hyvä asua.
Lappeenrannassakin viihdyin hyvin. Se on mukavan kokoinen kaupunki ja liikenneyhteydet toimivat. Pääsin hyvin yliopistolta keskustaan käyttämään palveluita ja tarvittaessa junalla kotipaikkakunnalle.
Oliko sinulla opintojen ulkopuolisia aktiviteetteja?
Olin aika aktiivisesti mukana oman killan (Armatuuri) ja ylioppilaskunnan toiminnassa opiskelujen ohella. Toimin muun muassa yhden vuoden ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Ne olivat mukavia ja antoisia hommia, joissa pääsi yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa tekemään asioita oman opiskelijayhteisön hyväksi. Esimerkiksi järjestämään erilaisia tapahtumia ja muuta mukavaa yhdessä.
Mikä oli mielestäsi parasta LUTissa opiskelussa?
LUTissa ollessa tuli sekä opiskeltua ahkerasti että vietettyä ahkerasti opiskelijaelämää. Oli todella mukavaa, että pystyin tekemään molempia.
Ikimuistoisinta oli poikkeuksellisen voimakas yhteisöllisyys. Se on kyllä jäänyt mieleen. Ei ole tullut vastaavanlaista kokemusta missään muissa piireissä.
Entä mitä sanoisit nuorelle, joka vielä pohtii omaa alaansa?
Mieti, minkälaisista asioista innostut, ja yritä haarukoida opiskelualaa sitä kautta.
Ja kannattaa miettiä myös vähän laatikon ulkopuolelta. Eli jos vaikka fysiikka kiinnostaa, niin ei kannata välttämättä lähteä opiskelemaan juuri sitä. Mieti sen sijaan, missä muissa töissä voisit hyödyntää fysiikan osaamista. Eli katso mahdollista alaasi vähän laajemmasta näkökulmasta.
Ja kannattaa tutustua myös valtion tarjoamiin työmahdollisuuksiin!
