Kaivannaisala on tärkeä teollisuudenala Suomessa, ja se tarjoaa paljon myös kansainvälisiä työmahdollisuuksia. Miten kaivannaisalle saadaan opiskelijoita? ”Sen kun tietäisin, iskisin heti kiinni!” huudahtaa Oulu Mining Schoolin johtaja Saija Luukkanen. Julkinen keskustelu nostaa esiin kaivostoiminnan epäkohtia, mutta kaivannaisalan merkityksestä nykyaikaiselle elämälle puhutaan vähän. Myös yhteys vihreän siirtymän ja kaivannaisalan välillä on monelle epäselvä.
Saija Luukkanen
”Järjestämme nykyisin kaivannaisalan johdantokursseja, joilla käydään läpi koko ala malminetsinnästä kaivoksen perustamiseen saakka unohtamatta ympäristö-, sosiaali- ja kannattavuuskysymyksiä. Kurssin jälkeen monet opiskelijat sanovat, että ymmärtävät vasta nyt, miten kokonaisuus rakentuu”, Luukkanen kertoo. ”Tuotahan pitäisi markkinoida nuorille!” innostuu LUT-ylipiston tutkijaopettaja ja kemiantekniikan koulutusohjelmien johtaja Ritva Tuunila. Hänellekin on tuttua, että opiskelijoille selviävät vasta opintojen aikana kaivannaisalan tarjoamat mahdollisuudet kemian osaajille. ”Opiskelijoita tulee kemiantekniikkaan, mutta eiväthän he meille hakeudu kaivannaisala mielessä”, Tuunila hymyilee ja mainitsee, että LUT-yliopisto oli viime vuonna Suomen suosituin yliopisto kemiantekniikan kandidaattiopintoihin hakeneilla.
Kiertotalous on osa kaivannaisalan opintoja
Kaivannaisalaa hakeutuvat opiskelemaan he, joilla on jokin tuntuma alaan. Opiskelija on kotoisin kaivospaikkakunnalta tai sukulaiset ovat työskennelleet alalla. ”Ulkopuoliset ajattelevat yhä edelleen, että kaivannaisala on likainen, raskas ja vaarallinen, vaikka nykyisin työ on usein siistiä sisätyötä näyttöpäätteen edessä”, Ritva Tuunila huomauttaa. Haastavia mittaustehtäviä hoitavat dronet ja raskaita työvaiheita pitkälle automatisoidut koneet. Alan maine on konservatiivinen, vaikka Luukkasen kokemuksen mukaan kaivosyritykset ovat hyvin kiinnostuneita tutkimuksesta. Ympäristökysymykset kiinnostavat sekä yrityksiä että opiskelijoita. ”Kiertotalouden opetus on erittäin suosittua, ja myös kauppatieteilijät hakeutuvat kursseille”, Ritva Tuunila kertoo LUTin tilanteesta. Kiertotaloutta opiskellaan myös Oulussa yhä enemmän. Molemmissa ylipistoissa tehdään myös tutkimusta kaivosjätteiden uusiokäytöstä, mikä tukee kiertotalouden opetusta.
Ritva Tuunila
Superosaajia koulutusyhteistyöllä
Oulun yliopisto tarjoaa kansainvälisestikin ajatellen poikkeuksellisen täydellisen kaivannaisalan opintokokonaisuuden, jossa yhdistyvät geotieteet, kaivostekniikka ja rikastustekniikka. LUT-yliopisto puolestaan on huippu vesienkäsittelyssä ja erotustekniikassa. ”Kannattaa muistaa, että opiskelija voi suorittaa toisessa yliopistossa sivuaineopintokokonaisuuden. Sitä käytetään vielä vähänlaisesti hyväksi”, Ritva Tuunila huomauttaa ja jatkaa: ”Voisin ajatella, että meillä LUTissa maisterivaiheen kemiantekniikan opiskelija suorittaisi kaivannaisalan opintoja Oulussa. Siinä olisikin vahvaa osaamista, kun hallitsisi sekä prosessi- ja tehdassuunnittelun että varsinaisen kaivosprosessin.”
Luukkasen mielestä on ehdottoman kannatettavaa, että suomalaiset yliopistot tekisivät enemmän koulutusyhteistyötä. Hänestä LUT-yliopiston prosessivesiosaaminen olisi oivallinen lisä Oulun yliopiston kaivannaisalan opiskelijoille. ”Tutkimuksen saralla yhteistyötä tehdään paljonkin, mutta koulutuspuolella voimme ja meidän pitäisi tehdä enemmän”, Luukkanen sanoo.
Tee kiinnostavaa työtä ja pelasta maailma
Opiskelu LUTissa ja Oulun yliopistossa on rentoa ja soveltavaa. Opinnoista voi myös melko joustavasti rakentaa erilaisia kokonaisuuksia. ”Kehottaisin opintoja suunnittelevia rohkeasti miettimään erilaisia vaihtoehtoja”, Luukkanen sanoo ja Tuunila on samaa mieltä. ”Jos haluaa vaikuttaa, kaivannaisala, kemia, ympäristötieteet ja energiaopinnot muodostavat sellaisen kokonaisuuden, jolla voi aidosti työskennellä ympäristön hyväksi”, Tuunila sanoo. ”Kyllä, just näin. Ehkä emme itsekään tule ajatelleeksi, että kun opiskelee kaivannaisalaa ja kemiaa on aivan ytimessä kiinni, jos haluaa muuttaa asioita”, Saija Luukkanen päättää.
Saija Luukkanen on Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa toimivan Oulu Mining Schoolin eli kaivannaisalan yksikön johtaja ja rikastustekniikan professori.
Ritva Tuunila työskentelee LUT-yliopistossa tutkijaopettajana ja kemiantekniikan koulutusohjelmavastaavana.
Teksti: Jaana Ryynänen
Otsikkokuvassa koerikastamon ohjaamo:
Oulu Mining School -tutkimuskeskuksessa on maailman ensimmäinen yliopistoympäristöön rakennettu jatkuvatoiminen automatisoitu koerikastamo. Tutkimus- ja tuotantolaitos kattaa mineraalien rikastamon mittakaavassa 1:2500, ja se perustuu Pyhäsalmen kaivoksen rikastamoon. Vuonna 2012 käyttöön otettu koerikastamo tarjoaa innovatiivisen ympäristön rikastusteknisten yksikköprosessien opetukseen ja tutkimukseen. Kuva Oulun yliopisto.