LUT-yliopiston tutkijatohtori Miia Johnilla on positiivinen ongelma. Kaivannaisalan kiertotaloutta käsittelevä CEMP-kurssi eli Circular Economy for Materials Processing on niin suosittu, että projektitöiden esittely loppuseminaarissa vaatii minuuttiaikataulua. Kurssi on syntynyt EIT RawMaterialsin rahoittamasta projektista, jossa kahdeksan kansainvälistä yliopistoa teki opiskelumateriaaleja kaivannaisalan koulutukseen. LUT toi yhteiseen pöytään erotustekniikan huippuosaamista. ”Tavoitteena oli, että saadaan jokaisen yliopiston vahvin osaaminen yhteiseen käyttöön”, professori Antti Häkkinen taustoittaa.
”Great presentation!” joku kirjoittaa chatboxiin, kun ryhmä 13 on kertonut, millaisen liiketoimintamallin he ovat rakentaneet kipsisakan hyödyntämiseksi tiilien valmistuksessa. Tiimiin kuuluivat ympäristötekniikan opiskelijat Kia Lindström, Debdulal Bishwas, Jenni Noki ja Leena Heikinmaa sekä yrittäjyyden ja kiertotalouden opiskelija Heli Mylly. Joillakin on takanaan myös kemiantekniikan opintoja, mutta kenelläkään ei ollut aiempaa kokemusta kaivannaisalasta ennen tätä kurssia. Kajaanissa asuva Mylly nauraa, että hän taitaa olla lähimpänä alaa ihan kirjaimellisesti, sillä Terrafamen kaivos on muutaman kilometrin päässä hänen kotoaan. ”Täytyy sanoa, että oma asenteeni kaivannaisalaan on muuttunut kurssin myötä neutraalista positiiviseksi, kun olen oppinut, miten Suomessa asioita tehdään ja halutaan kehittää”, Heli kertoo.
CEMP-kurssin ideana on yhdistää eri tieteenalojen opiskelijat ratkomaan kiertotalouden haasteita, niin että asioita ei katsota pelkästään insinöörien silmin. Tulevaisuudessa mukaan lisätään yhteiskunnallista näkökulmaa, alkaahan LUTissa ensi syksynä myös yhteiskuntatieteiden koulutus. ”Me haluamme, että kurssilla on mahdollisuus irrotella ja kasvattaa epävarmuuden sietokykyä. Oikeita vastauksia ei välttämättä ole”, kurssin vastuuopettaja Miia John kertoo ja jatkaa: ”Kurssi vaatii paljon työtä, mutta yhtään huonoa arvosanaa ei ole vielä tarvinnut antaa. Opiskelijoiden pitää pystyä osoittamaan ryhmän toiminta ja asettamaan työllensä rajat.” Miia John muistuttaa, että opiskelu yliopistossa ei ole ulkoa opettelua, sillä se ei vie pitkälle. Mitä enemmän lukee ja tutkii, huomaa, että tekstit ovat malleja ja teorioita, joita voi testata ja joista voi löytää jotain tärkeää.
CEMP on soveltava kurssi maisterivaiheen opiskelijoille. John myöntää, että kurssi on haastava, jos on tottunut opettajajohtoiseen työskentelyyn ja tarkasti ohjattuun tekemiseen. ”Toivon, että olisin itse ottanut enemmän riskejä opiskeluaikana ja kokeillut hullujakin ideoita”, Miia John sanoo nyt sekä yliopistossa että yrityselämässä hankitulla pitkällä kokemuksella. Loppuseminaarissa yleisö hörähtelee kuullessaan akkukemikaalien kierrättämistä tutkineen ryhmän tarvitsevan 92 miljoonan euron pääomasijoituksen. ”Erittäin kunnianhimoinen, mutta jopa ihan relevantti suunnitelma”, kommentoi professori Häkkinen.
Työ tehdään yhä useammin verkostoissa ja tiimeissä. Yhteistyötaitojen kehittäminen onkin tärkeä osa CEMP-kurssia. Opettajat jakavat opiskelijat ryhmiin, minkä jälkeen ryhmä sopii työnjaosta ja yhteydenpidosta oman ohjaajan kanssa. Kuten työelämässäkin, ryhmissä on erilaisia ihmisiä ja työtehtäviä tuotekehityksestä valmistukseen ja myyntiin. Opiskelijoilla on erilainen koulutus- ja kulttuuritausta, ja jotkut ovat jo työelämässä. Heli Mylly toimii opettajana Kainuun ammattiopistossa, ja Jenni Noki työskentelee opintojen ohella Hämeen ely-keskuksessa. Yhteisen ajan löytäminen ryhmätyötä varten on haastavaa. ”Me olemme tavanneet vain Teamsissa”, kipsisakkaryhmän projektipäällikkö Kia Lindström nauraa. Kaikki ryhmän jäsenet ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että projektityö on erinomainen tapa oppia ja tuoda yhteen erilaista osaamista. Debdulal Bishwas kokee, että kokemus ryhmätyöstä auttaa häntä tulevaisuudessa työelämässä. Projektityöaiheet ovat oikeita tutkimusongelmia, mutta sekä opiskelijat että kurssin opettajat toivovat, että mukaan saataisiin enemmän yrityksiä ja aitoa vuoropuhelua niiden kanssa. Jenni Noki muistuttaa, että taustatietoa oli yllättävän vaikea löytää, ja siksi kontaktit yrityksiin ovat tärkeitä.
Projektityöt esitellään CEMP-kurssilla kaksi kertaa. Ensimmäisessä seminaarissa kuullaan, mitä aiotaan tehdä ja päätösseminaarissa tutustutaan sitten lopputulokseen ja liiketoimintamalliin. Työtä olisi mahdollisuus päästä pitsaamaan kolmannenkin kerran. Kurssin yhteys EIT RawMaterialsiin on säilynyt, ja harjoitustyöllä voi hakea kansainväliseen Jump Starter -ohjelmaan jatkamaan työtä aina start-upiksi asti.
Teksti: Jaana Ryynänen, Xplorer-verkoston koordinaattori
Kuvat: LUT, Teemu Leinonen