Tällä sivulla
Ensikertalainen
Henkilö, jolla ei ole aiempaa Suomessa suoritettua yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkintoa, eikä hän ole syksyllä 2014 tai sen jälkeen vastaanottanut opiskelupaikkaa korkeakoulusta.
Pelkkä hakeminen ei poista ensikertalaisuutta vaan sen menettää vasta, kun ottaa opiskelupaikan korkeakoulusta vastaan. Kevään toisessa yhteishaussa LUT-yliopistossa tarjolla olevista eri koulutusalojen aloituspaikoista 70 prosenttia on varattu ensikertalaisille.
Ensikertalainen hakija on yhteishaussa etusijalla. Esimerkiksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa todistusvalinnan aloituspaikat on varattu ensikertalaisille hakijoille.
Erillishaku
Korkeakouluilla voi olla yhteishakujen lisäksi omia erillishakuja. Erillishaussa jollekin hakijaryhmälle on vahvistettu omat erilliset valintaperusteet. Näitä ovat muun muassa väyläopinnot avoimessa yliopistossa suorittaneet hakijat.
Erillishakuja on myös suoraan maisterivaiheeseen hakeville eli jo alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille.
Hakukelpoisuus
Olet hakukelpoinen eli voit hakea yliopistoon, jos olet suorittanut tai suoritat hakukeväänä jonkin seuraavista tutkinnoista:
- Suomalainen tai kansainvälinen ylioppilastutkinto
- Ulkomainen tutkinto, joka kyseisessä maassa antaa kelpoisuuden hakea vastaaviin korkeakouluopintoihin
- Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto
- Advanced International Certificate of Education -tutkinto (AICE) Suomessa
Jos et ole suorittanut mitään edellä mainituista tutkinnoista, mutta olet suorittanut korkeakoulututkinnon, olet hakukelpoinen suoritetun korkeakoulututkinnon perusteella.
Hakukohde
Koulutus, johon olet hakemassa. Esimerkiksi kevään toisessa yhteishaussa voit hakea enintään kuuteen koulutukseen eli hakukohteeseen.
Hakutoive
Hakukohteidesi järjestys hakulomakkeella. Hakukohteiden järjestyksellä on merkitystä kevään toisessa yhteishaussa, jossa hakukohteet tulee laittaa mieluisuusjärjestykseen. Hakijalle tarjotaan vain yhtä paikkaa – sitä, johon hänen pisteensä ylimmillään riittävät.
Valintakoevalinta
Valintakokeesta saatavien pisteiden perusteella tapahtuva valinta. Käytetään myös nimitystä koepistevalinta.
Kynnysehto
Ehto, joka hakijan tulee täyttää, jotta voi tulla valituksi todistusvalinnassa. Kynnysehtona voi olla esimerkiksi tietyn aineen kirjoittaminen tai arvosana, joka tietystä aineesta tulee vähintään kirjoittaa.
Esimerkiksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa todistusvalinnan kynnysehtona on matematiikan (pitkä tai lyhyt) yo-kokeen kirjoittaminen hyväksytysti. Yhteiskunta- ja viestintätieteiden kynnysehtona on puolestaan äidinkielen (suomi, ruotsi tai saame, tai suomi/ruotsi toisena kielenä) suorittaminen yo-kokeessa vähintään arvosanalla C.
Jos todistusvalinnan kynnysehto ei täyty, voit hakea opiskelupaikkaa valintakokeella. Myös valintakoemenestykselle voi olla määritelty kynnysehto. Esimerkiksi DIA*-yhteisvalinnassa on saatava vähintään 6/18 pistettä matematiikan osiosta voidakseen tulla huomioiduksi valintakoevalinnassa.
*Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta
Sijoittelu
Hakuun liittyvä automatisoitu toiminto, jossa hakijan valintamenestystä verrataan hänen hakutoiveidensa järjestykseen. Hakija hyväksytään hänen ylimpään hakutoiveeseensa, jossa hän saamiensa valintapisteiden perusteella mahtuu aloituspaikkamäärän sisään.
Tasapistesääntö
Mikäli kahdella tai useammalla hakijalla on samat pisteet ja valittavien kiintiö ylittyy, ratkaistaan tasapistetilanne sovittujen sääntöjen mukaisesti.
Esimerkiksi DIA-yhteisvalinnan todistusvalinnassa tasapistetilanteessa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen ensisijaisesti pitkän kielen arvosanan perusteella ja valintakoevalinnassa matematiikan osion pistemäärän perusteella.
Todistusvalinta
Valinta tehdään pelkkien ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella.
Valintakoe
Käytetään myös nimitystä pääsykoe.
DIA-yhteisvalinnan valintakoe on kaksiosainen ja sisältää kaikille pakollisen matematiikan osion (3 tehtävää) sekä vaihtoehtoisen osion, josta hakija valitsee kolme tehtävää: fysiikka (2 tehtävää), kemia (2 tehtävää) ja tekniikan alan luovaa ongelmanratkaisukykyä mittaavat tehtävät (2 tehtävää).
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeessa on ainoastaan monivalintakysymyksiä tai oikein/väärin -väittämiä. Valintakokeet perustuvat lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin yhteiskuntaopista, historiasta ja matematiikasta.
LUT-yliopiston yhteiskunta- ja viestintätieteiden valintakoe ei vaadi valmistautumista etukäteen, vaan se perustuu koetilanteessa jaettavaan aineistoon.
Valintaperusteet
Kriteerit, joilla opiskelijat valitaan. Valintaperusteita ovat muun muassa todistusvalinnan pisteytys, tasapistesääntö ja valintakoe.
LUT-yliopiston tekniikan ja kauppatieteiden hakukohteet ovat mukana oman alansa kansallisissa yhteisvalinnoissa. Yhteisvalintoihin kuuluvilla koulutuksilla on samanlaiset alakohtaiset valintaperusteet. LUTin yhteiskunta- ja viestintätieteiden valintaperusteet ovat puolestaan yliopistokohtaiset.
Valintaperusteisiin kannattaa tutustua hakukohdekohtaisesti, sillä esimerkiksi tekniikan todistusvalinnan kynnysehdoissa on poikkeuksia.
Valintatapa
Tapa, jolla hakijoita valitaan koulutukseen. Valintatapoja ovat esimerkiksi todistusvalinta, valintakoevalinta sekä valinta avoimen väylän kautta.
Valintatapajono
Jono, joka muodostuu valintaperusteiden mukaan järjestykseen asetetuista hakijoista. Samassa hakukohteessa voi olla useita valintatapajonoja. Esimerkiksi todistusvalinnan jonoon asetetaan hakijat todistusvalinnan valintaperusteiden mukaan. Valintakoevalinnan jonoon hakijat asetetaan puolestaan valintakoemenestyksen perusteella.
Varasijamenettely
Hakijat, jotka eivät ole tulleet hyväksytyksi, asetetaan varasijalle valintapisteiden mukaisessa järjestyksessä. Jos todistusvalintajonossa tai valintakoevalintajonossa opiskelijaksi hyväksytty ei ota saamaansa paikkaa vastaan, valitaan hänen tilalleen kyseisessä jonossa seuraavalla varasijalla oleva hakija.
Yhden korkeakoulupaikan sääntö
Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Yhteishaku
Nimi haulle, jossa voit hakea koulutuksiin yhdellä hakulomakkeella. Esimerkiksi korkeakoulujen yhteishaussa voit hakea samalla lomakkeella yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.
Yhteisvalinta
Yliopistojen välinen, tietyn alan valintamenettely. Yhteisvalinta on osa yhteishakua.
Yhteisvalinta tarkoittaa, että useampi yliopisto on yhdessä sopinut tietyistä hakemiseen liittyvistä säännöistä, kuten todistusvalinnan pisteytyksestä, tasapistesäännöistä, alan yhteisestä valintakokeesta ja millä paikkakunnilla valintakokeen voi suorittaa.
LUT on mukana kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa sekä diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen DIA-yhteisvalinnassa.
