Asiantuntijaryhmä on kartoittanut kevään 2023 aikana metsän jalostusarvon nostoon merkittävästi vaikuttavia ehdokkaita ja valinnut kolme finalistia.
Lopullisen voittajavalinnan tekee ulkopuolisista asiantuntijoista kokoon kutsuttu palkintoraati, joka nimetään kulloisenakin palkintovuonna erikseen.
Fiberwood – biopohjaisia eristelevyjä ja pakkausmateriaaleja
Järvenpäässä toimiva Fiberwood Oy kehittää mekaanisen metsäteollisuuden sivuvirroista biopohjaisia pakkausmateriaaleja ja eristelevyjä rakennusteollisuudelle. Elinkaarensa lopussa eristelevyt voidaan biohajoavina käyttää esimerkiksi maanparannusaineena, tai ne voidaan kierrättää energiakäyttöön.
Rakennuslevytuotteiden raaka-aine tulee mekaanisen metsäteollisuuden sivuvirroista, kuten vaneri- ja puulevytehtailta. Uusiutuvasta puukuidusta valmistetut rakennuslevyt ovat ekologisia ja hengittäviä, eli ne siirtävät kosteutta eivätkä altista rakenteita kosteusvaurioille. Tuotteet soveltuvat modernin rakentamisen tarpeisiin. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että tuotteet ovat yksinomaan valmistettu puusta peräisin olevista raaka-aineesta.
Arbonaut – metsävaratietoa päätöksenteon tueksi
Joensuussa toimiva Arbonaut tuottaa ilmasta tehtävällä laserkeilauksella kattavaa tietoa metsistä. Arbonaut tuottaa paikallisesti tarkempaa ja luotettavampaa laajoja metsäalueita koskevaa perustietoa kuin mikään muu taho maailmassa. Arbonautin menetelmiä käytetään kymmenissä eri maissa ja kansainvälisissä täsmätietoa vaativissa metsäprojekteissa.
Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin sekä metsissä tehtävien toimenpiteiden seurantaan, kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Lisäksi menetelmällä voidaan seurata metsien monimuotoisuutta.
KÄÄPÄ Biotech - innovatiivisia sienialan sovelluksia
KÄÄPÄ Biotech on bioteknologiayritys, joka tutkii ja kehittää sienialan sovelluksia eri toimialoilla hyödynnettäväksi. Yritys hakee uusia innovatiivisia tapoja hyödyntää metsää jalostamalla siitä korkean lisäarvon tuotteita.
Yritys on luonut pakurin viljelyverkoston muun muassa isojen metsähallintayhtiöiden kanssa. Tavoitteena on viljellä pakurikääpää vähäntuottavissa koivikoissa, jolloin kääpää voidaan istuttaa harvennuspuuksi meneviin, läpimitaltaan 10-15 senttimetrin kokoisiin puihin. Menetelmä perustuu Luken tekemään selvitykseen pakurin viljelyn potentiaalista Suomessa.
