Fuksiviikot ja tuutorointi
Aloititpa opintosi alemmasta (kandidaatin) tai ylemmästä (maisterin/diplomi-insinöörin) tutkinnosta, saat opintojesi alkuun tukea paitsi toisilta opiskelijoilta, myös tiedekunnan ja koulutusohjelman ohjausväeltä. Aloittaville kandidaattiopiskelijoille eli fukseille järjestettävät fuksiviikot kestävät nimensä mukaisesti useamman viikon.
Ensimmäinen viikko ajoittuu jo ennen varsinaisen lukuvuoden aloitusta, jolloin aikaa perehdyttämiseen voidaan varata riittävästi. Aiempia opintoja suorittaneet maisterivaiheen opiskelijat evästetään alkuun hieman tiiviimmillä infopäivien sisällöillä.
Saman koulutusohjelman opiskelijoista koostuville pienryhmille nimetyt tuutorit opastavat alkuun kaikessa mahdollisessa opiskelun käytäntöön liittyvässä. Kurssi-ilmoittautumiset, lukujärjestyksen laatiminen ja suunnistus kampusalueen eri nurkkiin – muun muassa näissä kokeneemman opiskelijan apu on korvaamaton. Opintopalvelujen ja koulutusohjelmien henkilökunta tulee myös tutuksi ja antaa tukensa opintojen aloitukseen myös jo fuksiviikoista alkaen.
Opiskelijoiden verkkopalvelujen, fyysisten tilojen ja monen muun tärkeän käytännön asian informatiivisten esittelyjen lisäksi fuksiviikoilla ja niiden monenkirjavilla tapahtumilla on kuitenkin vieläkin isompi tarkoitus: niiden aikana jokainen uusi opiskelija otetaan LUT-yhteisön jäseneksi.
Hengästyttävä määrä tapahtumia ja uutta tietoa, kymmenittäin uusia kavereita, joista muutamista tuli elinikäisiä ystäviä – näin tiivistävät useimmat LUTista valmistuneet muistojansa fuksiviikoista.
Lukuvuoden jaksotus
Lukuvuosi LUTilla jaksottuu neljään opetusperioidiin, joista 1. ja 2. periodi ajoittuvat syyslukukaudelle ja 3. ja 4. periodi vastaavasti kevätlukukaudelle.
Opetusperiodien jälkeen lukuvuoden jaksotuksessa seuraavat kuulusteluperiodit eli käytännössä tenttiviikko tai kaksi. Tenttejä järjestetään myös muina aikoina, mutta useimmat opintojaksojen tenttipäivämääristä osuvat kuulusteluviikoille.
Kuulusteluviikkojen kanssa samanaikaisesti toteutetaan myös jonkin verran intensiiviopetusta. Myös LUTin avoimen yliopiston kautta järjestetään intensiiviopetuksena toteutettavia kursseja esimerkiksi iltaisin, viikonloppuisin tai kesäaikaan, mikä tarjoaa LUTin tutkinto-opiskelijoille joustoa opintojen suorittamiseen.
Opintojaksot ja tutkintorakenteet
Tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa opinnot perustuvat kunkin koulutusohjelman voimassa olevaan opetussuunnitelmaan, joka kootaan vuosittain opinto-oppaisiin. LUTissa käytössä ovat tekniikan, kauppatieteiden, ja kielikeskuksen opinto-oppaat sekä englanninkieliset maisteriohjelmat kokoava Study Guide. Opinto-oppaisiin voit tutustua vierailemalla LUTin opiskelijoiden verkkopalvelussa eLUT-portaalissa.
Opinto-oppaassa kuvataan kunkin koulutusohjelman tutkintorakenne, opintokokonaisuudet (muun muassa pää- ja sivuainekokonaisuudet), yksittäiset opintojaksot (kurssit) sekä opintojaksokohtaiset oppimistavoitteet. Tutkintorakenne toimii pohjana henkilökohtaiselle opintosuunnitelmallesi (HOPS), jonka laatimisessa sinua auttavat paitsi tuutori, myös tiedekunnan opintopalvelut ja koulutusohjelman nimetyt opettajatuutorit.
Tutkintorakenteesta hahmotat pakolliset opintojaksot ja -kokonaisuudet, sekä myös sen miltä osin voit omien kiinnostustesi mukaan valita kursseja tutkintosi. Kurssien kuvaukset puolestaan auttavat hahmottamaan niiden keskinäistä suhdetta (esimerkiksi esitietovaatimukset), ennakoitavissa olevaa työmäärää ja osaamisen kehittymistä suoritusten myötä.
Opintojaksot yliopistoissa mitoitetaan opintopisteinä (op). Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin opiskelijan 26 työtuntia. Kurssi on siis aina vähintään yhden op:n laajuinen, suurta työmäärää vaativat ja usein useamman periodin yli ulottuvat kurssit jopa 10 op:n laajuisia. Aikataulullisesti kurssin opetus voi ajoittua yhden tai useamman periodin ajalle, ja sitä voidaan luennoida yhden tai useamman kerran lukuvuoden aikana.
Kuulustelu, tentti, koe
Yliopistossa suoritettavaan kurssiin kuuluu toisinaan sen sisältöjen omaksumista mittaava kuulustelu eli tentti, johon osallistutaan kurssin opetuksen päättymisen jälkeen. Joillakin kursseilla oppimista ja omaksumista testataan myös kurssin vielä ollessa käynnissä niin sanotuilla välikokeilla. Tentit perustuvat laajasti ottaen kurssimateriaaliin, jota ovat esimerkiksi ilmoitettu kirjallisuus sekä kurssin luentomonisteet.
LUTissa tentteihin ilmoittaudutaan aina ennakkoon, viimeistään viikkoa ennen kuulustelujärjestykseen merkittyä tenttipäivää. Kunkin kurssin suorittamiseksi opiskelijalla on käytettävissään kolme tenttikertaa. Tämä koskee kaikkia tenttejä tenttimistavasta (EXAM, Moodle, kirjallinen tentti tenttisalissa) riippumatta. Mikäli hyväksyttyä tenttisuoritusta ei kahdella yrittämällä tule, on opiskelijan anottava lisätenttikertaa kurssin vastuuopettajalta.
Tentit arvostellaan useimmiten 5-portaisella asteikolla 1–5 (korkeimman numeron ilmaistessa parasta arvosanaa, kiitettävää) tai asteikolla hyväksytty/hylätty. LUTin opiskelijana sinulle on oikeus yrittää korottaa arvosanaasi yhden kerran opintojaksolla järjestettävien kolmen tenttikerran aikana, jos opintojaksolla järjestetään tentti. Tenttiarvosanan lisäksi monilla muillakin osasuorituksilla on usein merkitystä kurssista saatavaan arvosanaan.
Lisätietoja tenteistä ja niiden tekemisestä löydä eLUTista.
Luennot, harkat, labrat
Kursseihin liittyvät opetustapahtumat ja vaadittavat suoritukset vaihtelevat käsiteltävän aiheen ja opetushenkilökunnan käytäntöjen mukaan. Tyypillisimmillään kursseihin kuuluu luentoja, luentojen sisältöä konkretisoivia ohjattuja harjoituksia sekä yksin tai pienryhmässä laadittavia harjoitustöitä.
Akateeminen vapaus opiskelijalle tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, ettei lähiopeukseen ole välttämättä osallistumisvelvoitetta. Yleensä läsnäolo kuitenkin helpottaa asioiden omaksumista.
Tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa opetusta tuodaan harjoitusten kautta hyvin lähelle käytäntöä ja yritysten oikeita haasteita. Harjoitustöiden aiheet ovat usein tosiasiallisia tilanteita ja toimeksiantoja yhteistyöyrityksiltä, vaikkapa markkinointisuunnitelmia toimintaansa laajentaville yrityksille tai teollisten prosessien ympäristöystävällisyyden tarkastelua.
Laboratorioissa työskentely kuuluu monessa koulutusohjelmassa kiinteästi osaksi opetuksen toteutusta. Esimerkiksi kemianteekkarit tekevät tietenkin paljon kemiallisia kokeita ja tietotekniikan teekkarit kehittävät uusia pelejä harjoitustöinään, mutta laboratoriosovellukset tuovat moneen muuhunkin koulutusalaan mielenkiintoisia ja yllättäviäkin sisältöjä. Miltä kuulostaa vaikkapa sähköbussin rakentaminen opiskelijaprojektina?
