Yllätyksellisessä ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan kykyä organisoida hajallaan olevaa tietoa ja osaamista nopeasti erilaisiin tarpeisiin.
Koronakriisi haastoi organisaatioiden perinteiset toimintatavat, sillä poikkeustilassa kukaan ei voinut matkustaa tai tavata toisiaan kasvotusten kokouksissa. LUT-kauppakorkeakoulussa kehitettiin digitaaliselle alustalle rakennettava väliaikainen kriisiorganisaatio Fast expert teams (FET). Sen toimintaan kutsuttiin mukaan yli 100 asiantuntijaa yhteiskunnan eri puolilta: suuryrityksistä, kasvuyrityksistä, ministeriöistä, julkissektorin toimijoista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.
Osanottajat ratkoivat erilaisia monimutkaisia ongelmia väliaikaisissa tiimeissä, joihin kutsuttiin kyseisen tehtävän ratkaisuun tarvittavat osaajat. Esimerkiksi LUT-yliopiston professori Heidi Piilin tiimissä rakennettiin 3D-tulostamisen asiantuntijaverkosto, selvitettiin Suomen 3D-tulostuskapasiteetti ja kontaktoitiin asiantuntijat teollisuuden edustajiin, jotka tarvitsivat tuotantoon varaosia.
Yksi tiimeistä tutki tilojen puhdistamiseen kehitetyn innovaation soveltamista hengityssuojainten puhdistamiseen. Tutkimusta varten ideoitiin kuvitteellinen tilanne, jossa oli käytetty biologisia aseita ja maailmanlaajuinen pula maskeista oli halvaannuttanut terveydenhoitosektorin. LUTin akatemiatutkija Katri Laatikaisen johtama monialainen tiimi tutki, testasi ja suunnitteli logistiikan ja koulutuksen sekä rakensi toimivan pilottilaitoksen. Koko kokonaisuus toteutettiin alusta loppuun kuudessa viikossa.
Tutkimus tehtiin monialaisessa yhteistyössä Puolustusvoimien, tutkimus- ja oppilaitosten sekä eri viranomaisten kanssa. Ilman tehokasta digitaalista työskentelyä projektin olisi arvioitu vievän kaksi vuotta.
Lisäksi tiimeissä kehitettiin uusia nopeita T&K-instrumentteja, kerättiin hyviä etätyökäytäntöjä ja käynnistettiin kansallinen pitkittäistutkimus suomalaisten siirtymisestä etätyöhön.
Koronakevään Fast expert teams (FET) -työskentely raportoitiin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle. Myös kansainvälinen taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD nosti FET-toimintamallin esiin onnistuneena, yli sektorirajojen organisoituna digitaalisena toimintana koronakriisissä:
- Fast Expert Teams vs COVID-19: How to help Finland avoid paralyzing when experts cannot meet F2F?
- Improving academia-private sector interactions – Lessons learned from the COVID-19 pandemic
Digitalisaation ketterä hyödyntäminen ja suomalaisten nopea siirtyminen etätyöhön kiinnostivat myös The Economistia: The remote-working revolution: how to get it right (Youtube-linkki) ja Le Mondea: Déjà en avance, la Finlande devrait pérenniser le télétravail après la crise du Covid-19.
Sosiaalinen innovaatio työelämän kehittämiseksi
Koronakeväänä 2020 testattua FET- toimintamallia kokeiltiin uudelleen keväällä 2021 maailman parhaan työelämän kehittämiseksi Työ2030-ohjelmassa. Digitaaliseen asiantuntijayhteisöön kutsuttiin kuukauden ajaksi 80 työelämän kehittäjää ja asiantuntijaa suuryrityksistä, kasvuyrityksistä, työmarkkinajärjestöistä, julkisorganisaatioista, yliopistoista ja oppilaitoksista.
Asiantuntijat työskentelivät oman toimensa ohella kuudessa tulevaisuuden hybridityötä ja FET-toimintamallia kehittävässä tiimissä.
Kokemukset asiantuntijoiden joustavasta ja tehokkaasta digitaalisesta yhteistyöstä olivat hyvät ja Työ2030-ohjelmassa toimintamalli nähdään sosiaalisena innovaationa työelämän kehittämiseksi.
Fast expert teams -toimintamalli tukee yritysten kansainvälistymistä
Fast expert teams -toimintamallia voidaan käyttää myös kompleksisten innovaatioiden kehittämisessä ja kansainvälistymisessä, esimerkiksi onnistuneen tuotemarkkinayhteensopivuuden sekä kansainvälisten kumppaneiden ja pilottien hakemisessa.
Tästä saatiin hyviä kokemuksia keväällä 2021, kun digitaalista toimintamallia testattiin Soletair Power -yrityksen kansainvälistymisessä: Soletair Power löysi uusia asiakkaita Fast Experts Teams -palvelun ja digialustan avulla.
LUT-kauppakorkeakoulussa kehitetty digitaalinen organisoitumismalli
FET-toimintamalli on LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professorin Kirsimarja Blomqvistin kehittämä. Blomqvistin mukaan malli on ”all purpose organizing technology”, mitä voidaan hyödyntää erilaisiin monimutkaisiin tehtäviin.
Suurimmat hyödyt FET-mallista saadaan silloin, kun organisaatiolla ei ole käytettävissään tarvittavaa asiantuntemusta ja työskennellään digitaalisella alustalla hyödyntäen ajasta ja paikasta riippumattomasti hajallaan olevaa asiantuntijuutta.
Edellytys työskentelyn onnistumiselle on rakentaa nopeasti luottamus eri verkostoista tulevien, erilaiset ammatilliset ja organisatoriset taustat omaavien ja teknologiavälitteisesti työskentelevien asiantuntijoiden kesken.
Toimintamallilla luo arvoa yhdistämällä nopeasti erilaista asiantuntemusta. Työskenneltäessä mielekkäiden tehtävien äärellä hyvässä yhteisössä asiantuntijat oppivat uutta, luovat uutta tietoa ja kokevat yhteisöllisyyttä.
Molemmat kokeilut osoittivat, että rakentamalla väliaikaisia digitaalisia asiantuntijayhteisöjä voidaan rakentaa myös sosiaalista pääomaa.
Kauppatieteilijät soveltavat tutkimaansa organisaatioiden toimintaan
Professori Kirsimarja Blomqvist tutkii, opettaa ja kehittää uusia organisoitumismuotoja.
Ennen Fast Expert teams -toimintamallin kehittämistä hän kehitti gradussaan yhteistyössä silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Ulkomaankauppaliiton kanssa Vientirengas-konseptia. Blomqvist toteutti konseptia valmistumisensa jälkeen 130 yrityksen kanssa Varsinais-Suomessa.
Väitöskirjassaan hän tutki suurten teknologiayritysten ja kasvuyritysten yhteistyötä ja kehitti samalla osa-aikaisesti yhteistyötä kasvuyritysten ja yliopistojen kanssa Soneran T&K-yksikössä. LUT-yliopistossa hän käynnisti ja kehitti 2000-luvun alussa yliopiston eri yksiköiden osaamista yhdistävää Technology Business Research Center (TBRC) tutkimusyksikköä.
Blomqvist jatkaa uusien digitaalisten organisoitumismuotojen kehittämistä tutkimus- ja kehityshankkeissa.
"Tutkimus, opetus ja organisaatioiden kehittäminen tukevat mainiosti toisiaan. Yhteistyö yritysten ja muiden käytännön toimijoiden kanssa tuo tullessaan ideoita ja tutkimusdataa. Tutkimustuloksia voi soveltaa heti käytäntöön opetuksessa ja organisaatioiden kehittämisessä", hän sanoo.
Lisätietoja
