Pörssitiedote julkaistiin elokuisena iltana 2023: Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner on irtisanoutunut ja siirtyy Elisan johtoon. Uutinen pysäytti Turkka Kuusiston, jonka suhde sinivalkoisiin siipiin oli valmiiksi läheinen. Kuusisto oli vain puolivuotias, kun hänen isänsä alkoi lentää Finnairin koneita ja teki sitä 34 vuotta.
Kuusisto nukkui parin yön yli ja ilmoittautui kisaan uuden toimitusjohtajan pestistä. Prosessi oli perusteellinen, ja tammikuussa kerrottiin julki, että Turkka Kuusisto on Finnairin uusi toimitusjohtaja. Päivää ennen julkistusta Kuusisto ajoi vanhempiensa luokse samppanjapullon kanssa kertomaan uutisia.
”Isä istui ehkä viitisen minuuttia ihan hiljaa. Sitten hän sanoi, että onneksi olkoon poika, se on firman toiseksi paras duuni, koska sinusta ei tullut lentäjää.”
Työnjako isän ja pojan välillä on kuitenkin selvä.
”Olemme sopineet isäni kanssa, että minä en opeta häntä lentämisessä ja hän ei minua johtamisessa.”
Postin käppyrät nousuun Kuusiston kaudella
Turkka Kuusisto on ollut johtaja jo 21 vuotta. LUTin työelämäprofessori Sami Sykölle oli luontaista kutsua Kuusisto puhumaan opiskelijoille johtajuudesta suositulle Sykön kyselytunnille.
Kuusisto kertoo huhtikuisella vierailullaan, että ammatillisesti kovin paikka oli edellinen pesti ennen Finnairia, kun Kuusisto johti toista kansallista ikonia, Postia.
Posti-konsernissa oltiin Kuusiston aloittaessa vuonna 2020 haastavassa tilanteessa. Lakot kestivät pitkään ja poliitikot eivät löytäneet Kuusiston mielestä omaa rooliaan tilanteessa.
”Se oli tosi vaikea tilanne, aikamoinen sotku suoraan sanottuna, ja sitä vaan toivoo, ettei koskaan enää tulisi eteen vastaavaa.”
Vaikeuksista huolimatta Kuusiston kaudella Posti paransi tekemistään monella mittarilla. Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyys kohosivat viisi vuotta peräjälkeen – kuten teki myös taloudellinen tulos.
”Itselleni kaikkein keskeisintä on nähdä positiivinen muutos, miten yritys pystyy kasvamaan ja kehittymään. Enkä tarkoita pelkästään liikevaihdon tai pörssikurssin näkökulmasta, vaan ihmisten kautta. On mielettömän hienoa seurata, miten organisaatiokulttuuri ja ihmiset kehittyvät”, Kuusisto kertoo.
Kuusiston mukaan Postin johtamisessa oli tärkeää ymmärtää, mistä oltiin tulossa ja samalla osata uudistua.
”Maailman muuttumista kuvaa se, että tuolloin parikymppinen tyttäreni joutui kysymään minulta, mihin kohtaan postikorttia postimerkki kuuluu liimata. Käyttöliittymä ei ollut ihan selvä”, Kuusisto naurahtaa.
Postin imago oli kuitenkin hyvin myönteinen nuoren asiakaskunnan parissa. Nuoret arvostivat sitä, että Posti reagoi muutoksiin ja kehitti kasvavaan verkkokauppaan liittyvää pakettirallia ja digitaalisia palveluita.
”Posti on valtava laitos – neljä liiketoimintaa ja 20 000 työkaveria. Posti on perustettu 1638 ja on siten Suomen vanhimpia ja merkityksellisimpiä organisaatioita. Ilman Postia Suomi pysähtyisi.”
Luotijunan kyydissä kun muut ovat vielä asemalla
Kuusisto valmistui aikoinaan kolmessa vuodessa diplomi-insinööriksi nykyisestä Aalto-yliopistosta. Kuusisto opiskeli pääaineena tuotannon tietotekniikkaa ja pitkinä sivuaineina yritysstrategiaa sekä työpsykologiaa.
Kuusiston mielestä johtamaan ei opi pelkästään kirjoja lukemalla.
”Opiskelu antoi terminologiaa, työkaluja ja valmiuksia johtajana toimimiseen. Lukemalla altistuu konsepteille ja ymmärtää, että johtajuudessa täytyy olla mukana ihmisyys, tiimin rakentaminen ja organisaatiokulttuurin
ymmärtäminen. Loppujen lopuksi johtamaan opitaan johtamalla.”
Kuusistosta on tärkeää, että johtajan työtään voi reflektoida myös jonkun organisaation ulkopuolisen keskustelukumppanin kanssa.
”Nämä tyypit ymmärtävät ihmisyyttä ja heidän kanssaan voi pohtia johtamisen psykologiaa ja reflektoida omaa käytöstään.”
Kuusisto tunnetaan siitä, että hänellä erinomainen kyky analysoida dataa ja tehdä sen pohjalta johtopäätöksiä. Kuusiston mukaan tämä piirre jopa ärsyttää hänen läheisiään.
”Luvut ovat aina jääneet minulle hyvin päähän, ne ovat minulle tapa mallintaa maailmaa. Edelleen tykkään silloin tällöin laskea asioita itse.
Minulla on Finnairin tulospalavereissakin laskin kädessä ja pystyn esittämään tarvittaessa aika tiukkoja kysymyksiä.”
Kuusisto mainitsee helmasynnikseen sen, että hän kuvittelee ihmisten osaavan lukea ajatuksia. Kuusisto naurahtaa, että olisi hyvä muistaa puhua toiveensa ja ajatuksensa ääneen.
”Lisäksi olen valtavan kärsimätön ihminen. Saatan olla jo luotijunassa siinä vaiheessa, kun muut ovat vielä asemalla. Tämän piirteen kanssa joudun tekemään jatkuvasti töitä.”
Lentämiseen liittyy paljon mielikuvia – entä faktat?
Kuusisto heittää, että jos ajattelee Postin historiaa, Finnair on sadan vuoden historiallaan melkein startup.
Kuusiston mukaan Finnairin valtio-omisteisuus näkyy eniten julkisuuden ja median yhteydenottojen määrässä, ei niinkään johtamisessa. Kuusiston mukaan Finnairia johdetaan kuin mitä tahansa kaupallista toimintaa: johto luo strategian, hallitus hylkää tai hyväksyy sen ja omistaja käyttää valtaansa yhtiökokouksessa.
Finnair ei ole päässyt viime vuosina helpolla. Ensin tuli 2,5 vuotta kestänyt koronapandemia, sitten Ukrainan sota, joka esimerkiksi estää lennot Venäjän yli, sitten iski hyperinflaatio. Lisäksi lentämistä arvostellaan ympäristön kannalta kestämättömänä liikkumistapana.
”Lentämiseen liittyy paljon mielikuvia. Jos puhutaan faktoista, lentäminen aiheuttaa noin kaksi prosenttia kaikista maailman C02-päästöistä. Voi kysyä, mitä tapahtuisi kaupalle, kilpailukyvylle ja kasvulle, jos lentoyhtiöitä ei olisi ollenkaan.”
Kuusisto toteaa, että lentämisen päästöjen vähentäminen vaatii paljon teknologian kehitystä.
”Lentojen suurimmat päästöt tulevat polttoaineista, ja valitettavasti uusiutuvien polttoaineiden hinta-hyöty-suhde ei vielä ole sillä tasolla, että niistä olisi teolliseksi ratkaisuksi. Totta kai toivon, että tämäkin pulma saadaan tulevaisuudessa ratkaistua.”
Kuusisto kertoo saavansa paljon kritiikkiä ja kysymyksiä siitä, miksei Finnair lennä sähköllä.
”Voisimme ehkä lentää tulevan vuosikymmenen lopun sähkölentokoneella Lappeenranta-Helsinki-pituisen matkan, mutta siihen koneeseen voisi ottaa vain 20 ihmistä, eikä ollenkaan matkatavaraa. Jos ajatellaan vaikkapa Tokioon lentävää Airbus A350 -konetta, jossa on 300 ihmistä ja paljon rahtia kyydissä, niin uskallan väittää, että näitä lentoja ei lennetä sähköllä minun toimitusjohtajakauteni aikana.”
Kuusiston mielestä lentämisen suhteen kannattaa olla realisti. Jos on tarve päästä vaikkapa konferenssiin tai asiakastapaamiseen Espanjaan tiettynä ajankohtana, ”ehtivät muut jo lähteä kotiin, jos paikalle menee maateitse.”
Paljon julkisuutta ovat saaneet myös lentäjien työtaistelut. Lakkotoimenpiteet ovat kestäneet pitkään, ja useita lentoja on peruuntunut tai matkustajat ovat joutuneet vaihtamaan lentoja lyhyelläkin varoitusajalla.
Kuusisto sanoo, että Finnairilla on tuhat hienoa lentäjää, joita edustaa Suomen Liikennelentäjäliitto. Finnair on järjestäytynyt työnantaja, Palvelualojen työnantajat PALTA:n jäsen.
"Neuvottelupöytiä ja -prosesseja pitää kunnioittaa. Toimitusjohtaja, toisin kuin jotkut luulevat, ei ole TES-neuvottelija, vaan johtajan rooli on edistää firman etua neuvottelujen väliin jäävällä kaudella.”
Kuusisto myöntää, että kriisivuosina Finnairin on pitänyt keskittyä firman ja henkilöstön selviytymiseen, ja sen takia asiakkaan ääni on ehkä hieman etääntynyt.
”Asiakkaiden, etenkin paljon lentävien ydinasiakkaiden tarpeet, pitää ymmärtää entistä konkreettisemmin. Työyhteisönä taas pitää löytää keinot tulla yhteen. Pitkittynyt työmarkkinakiista osoittaa sen, että aika paljon pitää tehdä töitä, että saadaan nokka samaan suuntaan ja porukkaa yhtenäistettyä.”
Lentomatkojen kysyntä kasvaa 5 prosenttia vuodessa
Kaikesta huolimatta media raportoi, että Finnairin osinko on +120 prosenttia odotuksiin nähden ja kurssi sojottaa ylöspäin. Lentämisen kysyntä globaalisti kasvaa viisi prosenttia vuodessa ja liikematkustamisen suosio on taas nousussa, joten Kuusisto on tulevaisuuden suhteen varovaisen optimistinen.
”Me suomalaiset olemme välillä vähän ongelmaorientoituneita. Meidän pitäisi oppia näkemään vahvuutemme entistä useammin ja paremmin.”
Kuusisto sanoo hieman vierastavansa kovin moneksi vuodeksi eteenpäin tehtyjä toimintasuunnitelmia. Hän ajattelee asian niin, että on vaikeaa – ellei mahdotonta – tietää, millaisessa maailmantilanteessa elämme vaikkapa viiden tai kahdeksan vuoden kuluttua.
”Organisaation pitää rakentaa joustavuutta ja kriisinkestävyyttä. Se vaatii johtamiselta paljon. Täytyy olla erittäin hyvä tilannekuva siitä, mitä ympäristössä sekä ulkoisesti että sisäisesti tapahtuu. Strategiaan on tehtävä puolivuotisia tai vuosittaisia tarkistuksia, että mennäänkö oikeaan suuntaan.”
Kuusisto kertoo, että hänen kaudellaan Postilla luovuttiin kokonaan vuosittaisten strategioiden tekemisestä, koska perusstrategia oli luotu jo kerran. Sen sijaan johtoryhmä teki pari kertaa vuodessa itsearvioinnin.
”Mietimme, uskommeko enää jo tehtyyn strategiaan, viekö se meitä oikeaan suuntaan ja tuottaako se meille arvoa.
Emme siis luopuneet alkuperäisestä strategiasta, mutta esittelimme hallitukselle aina uuden tavan toimia kussakin markkinatilanteessa. Eli toisin sanoen organisaatiolla pitää olla toistaiseksi voimassa oleva strategia.”
Linja vaikuttaa sopivan hyvin yhteen Kuusiston yleisen filosofian kanssa, jota kuvaa hänen suhtautumisensa nuoruudessa hankittuun karaten mustaan vyöhön:
”Kun saavuttaa korkeimman taitotason symbolin, kehitys vasta alkaa.”
Artikkeli perustuu Sykön kyselytunti -haastattelusarjan osaan 1.4.2025. Työelämäprofessorimme Sami Sykkö haastattelee suomalaisia huippujohtajia Lappeenrannan kampuksella. Suomenkieliset tilaisuudet ovat kaikille avoimia.
