LUT School of Energy Systems -tiedekunnan dekaani Olli Pyrhönen ei valinnut tekniikkaa alakseen sattumalta. Opinnot ja tutkimusura olivat ennemminkin luonnollinen jatkumo kouluaikojen ”tekniselle puuhailulle”.
”Purin, kokosin ja yritin kunnostaa teknisiä vempaimia. Korjailin mopoja, laitoin isän ja veljen kanssa perheemme autoja, ja rakensimme veneitä. Isä hommasi meille myös hitsauslaitteet, ja sen myötä tuli hitsailtua omaa autoa ja vähän kavereidenkin. Ja oli meillä myös vanha traktori, jota kunnostimme.”
Kouluvuosien jälkeen Pyrhönen opiskeli tuolloisessa Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa energiatekniikkaa. Etelä-Karjalassa varttuneena paikallinen korkeakoulu oli hänelle helppo valinta – siitäkin huolimatta, että korkeakoulussa ei silloin ollut häntä kiinnostavalle sähkötekniikalle erillistä koulutusohjelmaa.
”Täydensin sähkötekniikan opintojani vaihto-opiskelijana Saksan Aachenissa. Sieltä minulle tarjottiin myös tohtoriopiskelijan paikkaa, mutta totesin, että ei ikinä, minä lähden teollisuuteen. Ja niinhän minä teinkin”, Pyrhönen kertoo.
Muutama vuosi AAB:n tuotekehityksessä kypsyttivät ajatusta tutkimustyöstä. Samaan aikaan veri veti pääkaupunkiseudulta takaisin Etelä-Karjalaan, mistä myös Pyrhösen puoliso on kotoisin.
Yli 20 vuoden ura tutkijana helpottaa dekaanin työtä
Pyrhönen väitteli tohtoriksi vuonna 1998. Hänen aktiiviuransa tutkijana päättyi valintaan LUT-yliopiston energiajärjestelmien tiedekunnan dekaaniksi vuonna 2020. Monipuolinen tutkimustausta helpottaa työtä.
”Dekaanina tuen tiedekunnan eri tutkimusaloja. On tärkeää, että ymmärrän kohtuudella, mitä professorimme tutkivat ja pystyn ottamaan kantaa esimerkiksi muiden yliopistojen kanssa tehtävään yhteistyöhön niin Suomen kuin koko Euroopan mittakaavassa. Toki ymmärrän samalla, että tiedekunnassa on hyvin laaja osaajajoukko, joiden näkemyksiä tarvitaan tiedekunnan tulevaisuutta pohtiessa.”
Hän kuvaa LUTin osaamista energiamurrokseen liittyvän tutkimuksen suhteen kokonaisvaltaiseksi. Jo pelkästään LUT School of Energy Systems sisältää niin sähkö-, energia- kuin konetekniikan ja kestävyystutkimuksen osastot. Teknologiakehityksen rinnalla hankkeissa kulkee lähes poikkeuksetta mukana tutkimus ympäristövaikutuksista. LUT on myös ainoa suomalainen yliopisto, josta löytyvät ydinvoimatekniikan professuuri ja tutkimusryhmä. Lisäksi LUTin kansainvälinen maine energiajärjestelmien mallintajana on vahva.
”Tosin on hyvä muistaa, että yksittäinen tutkimusryhmä ei pysty tekemään laajaa teknistaloudellista tarkastelua. Esimerkiksi koordinoimamme HYGCEL-hanke, jossa tutkitaan vetytaloutta, vaatii aikamoisen joukon osaajia niin akatemiasta kuin yritysmaailmasta. LUT ei suinkaan ole ainoa paikka, jossa on viisaita ihmisiä”, Pyrhönen muistuttaa.
Sähköalan ihmisille käsillä on kulta-aika
Pyrhönen seuraa parhaillaan käytävää energiakeskustelua suurella mielenkiinnolla ja pyrkii myös osallistumaan siihen. Hän osallistui esimerkiksi yhtenä kirjoittajana LUTin energiaselontekoon, jonka yliopisto julkaisi poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun tueksi vuonna 2022. Energiaselonteosta julkaistaan päivitetty versio vuoden 2024 alkupuolella.
”Meille sähköalan ihmisille käsillä on oikea kulta-aika, sillä sähköistymisen ja sähköenergian rooli on kasvanut voimakkaasti. On suorastaan etuoikeus olla mukana tässä valtavassa murroksessa.”
Maailman energiasta tuotetaan edelleen noin 80 prosenttia fossiilisista raaka-aineista. Fossiilisesta energiasta luopuminen on merkittävä haaste, joka ei ole vielä ratkennut. Kenelläkään ei ole selvää kuvaa siitä, millaiseksi fossiilisista vapaa energiajärjestelmä tulee rakentumaan.
”Näissä keskusteluissa tutkijoilla on usein inhimillinen halu puolustaa tutkimaansa teknologia-aluetta. Itse uskon, että ratkaisu löytyy hyödyntämällä eri teknologioita ja optimoimalla niiden yhteiskäyttöä.”
Uusiutuvasta energiasta voi syntyä Suomelle vientimarkkina
Energiajärjestelmään ja sitä kautta Suomen kansalliseen energiapolitiikkaan vaikuttaa myös EU:n suunnalta tuleva sääntely, kuten päästökauppa ja uusiutuvan energian direktiivit. Ne määrittelevät esimerkiksi sen, miten houkuttelevaa on investoida vetytalouteen.
Energiamarkkinat menevät uusjakoon energiamurroksen myötä. Se luo Suomelle ja muille Pohjoismaille tilaisuuden vahvistaa omaa uusiutuvan energian infrastruktuuriaan ja edellytyksiä energian ja erityisesti sen jatkojalosteiden vientiin.
”Meillä on hyvät tuuliolosuhteet ja paljon pinta-alaa, ja olemassa oleva energiainfrastruktuurimme on toimiva. Uusiutuvan energian tuottaminen on meille edullista.”
Pyrhönen huomauttaa kuitenkin, että uusiutuvan energian hyödyntämiseen esimerkiksi teollisuudessa tarvitaan muutakin kuin energiantuotantoa. Uusiutuvan energian tuotantomäärät vaihtelevat olosuhteiden mukaan, mikä edellyttää uudenlaisia joustavia tuotantoprosesseja.
”Merkittävin teollinen joustopotentiaali on vedyn tuotannolla. Kyse on lopulta kokonaisoptimoinnista, johon tarvitaan monialaista osaamista ja tutkimustietoa”, hän toteaa.
Pyrhösen mukaan aiheesta käydään paljon keskustelua kulisseissa. Hän toivoo, että Suomella olisi rohkeutta toimia edelläkävijänä kestävän energiajärjestelmän rakentamisessa.
”Se vaikuttaisi positiivisesti kansantalouteemme ja hyvinvointiimme.”
LUT School of Energy Systems
- Käsittää energiatekniikan, konetekniikan, sähkötekniikan ja kestävyystutkimuksen osastot.
- Tiedekunnan tutkimus kattaa energian tuotantoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön tarvittavat tekniikat ja järjestelmät aina laitevalmistuksesta ja polttoaineista energian loppukäyttöön.
Tutkimuksen kärkiteemat
- Sähköistäminen ja power-to-x-teknologiat
- Kestävä energiamarkkinoiden muutos
- Hiilineutraali energiantuotanto
- Suurnopeuskäytöt ja -turbiinit
- Energiajärjestelmien mallinnus
- Teollisuuden informatiikka ja IoT (Internet of Things)
- Kehittynyt suunnittelu, valmistus ja prosessointi
Älykästä kuormanohjausta ja aurinkovoimaa viritellään myös mökillä
Pyrhösen työ dekaanina on kokonaisvaltaista, mutta innostus energiaa ja sähkötekniikkaa kohtaan ei ole hiipunut vuosikymmenien varrella.
Vapaa-aikaansa Pyrhönen viettää saarimökillään Savitaipaleella. Luonnonhelmassa sähköntuotannon avuksi on valjastettu tietenkin aurinkopaneelit.
”Olemme rakentamassa parhaillaan tontille hieman isompaa mökkiä, johon suunnittelen älykästä kuormanohjausta ja isompaa aurinkovoimalaa. Eli tällaisia teknisiä harrasteita minulla on edelleen vapaa-ajallakin.”
