Mitä liikennejärjestelmällä tarkoitetaan, ja mitä kaikkea siihen kuuluu?
”Liikennejärjestelmästä on olemassa erilaisia määritelmiä. Niissä nostetaan esiin tapoja kulkea paikasta toiseen eri tarkoituksessa ja erilaisia väyliä pitkin”, toteaa LUT-yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkijaopettaja Matti Kojo.
Esimerkiksi Väyläviraston mukaan liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Ely-keskus puolestaan nostaa määritelmässään esiin myös liikenneväyliin liittyvät rakenteet ja liikenteeseen liittyvät palvelut.
Suomen kielen sana liikenne yhdistyy mielikuvallisesti helposti maantieliikenteeseen, mutta liikennejärjestelmä käsittää myös kevyen liikenteen sekä laiva-, juna- ja lentoliikenteen.
”Usein julkisuudessa puhutaan kerralla vain jostain tietystä osa-alueesta liikennejärjestelmää, kuten rata- ja tiehankkeista tai henkilöautoliikenteen sähköistämisestä. Liikennejärjestelmä on kuitenkin massiivinen kokonaisuus. Sen hahmottaminen – saati hallinta – on melkoista palapeliä”, Kojo huomauttaa.
Miksi liikennejärjestelmän kehittäminen on tärkeää tulevaisuuden kannalta?
Globaali liikennejärjestelmä on riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Tällä hetkellä liikenne tuottaa maailman päästöistä noin 17 prosenttia. Vain energia-ala tuottaa enemmän päästöjä. Suomessa liikenteen hiilidioksidipäästöt muodostavat koko maan päästöistä noin 22 prosenttia.
Liikennejärjestelmän keskeinen tulevaisuuden tavoite onkin päästöjen vähentäminen. Tähän pyritään muun muassa kehittämällä ilmastoystävällisiä ja kestäviä käyttövoimia ja teknologiaa. Tämän lisäksi kaupunkisuunnittelulla voidaan pyrkiä edistämään kevyttä liikennettä ja vähentämään ihmisten liikkumistarvetta suunnittelemalla palvelut lähelle ihmisten asuinpaikkoja.
Järjestelmän monitahoisuus tuo kehitykseen omat haasteensa.
Muutokset vaativat poliittisia toimia ja tahtoa. Lisäksi liikenteessä kietoutuvat yhteen usean eri tahon tarpeet, jotka ovat osaksi ristiriitaiset. Esimerkiksi elinkeinoelämän tarpeet ovat toisenlaiset kuin turismin.
Muutoksissa tulee huomioida myös muun muassa verotus, alueelliset erot ja huoltovarmuus. Liikennejärjestelmää tarvitaan niin elintarvikkeiden kuin tavaroiden liikuttamiseen paikasta toiseen sekä valtioiden rajojen sisällä että globaalissa mittakaavassa.
”Tässä puolestaan tullaan kysymykseen liikennejärjestelmän kehittämisen oikeudenmukaisuudesta. Keitä ja miten siirtymässä ilmastoystävälliseen liikenteeseen tuetaan? Kokemus epäreilusta kohtelusta on omiaan herättämään muutosvastarintaa”, Kojo toteaa.
Miten liikenteen kehittäminen liittyy muihin kriittisiin järjestelmiin?
Liikennejärjestelmän kehittäminen liittyy etenkin laajempaan energiantuotannon kokonaisuuteen. Vihreän siirtymän on arvioitu kasvattavan sähkön kulutusta merkittävästi. Uusiutuvien energianlähteiden myötä sähkön tuotannossa tulee kuitenkin olemaan nykyistä enemmän vaihtelua. Tämän takia ratkaisuihin tarvitaan joustavuutta.
Kojon mukaan yksi paljon keskusteltu vaihtoehto on niin sanottu sektorikytkentä, jolla viitataan eri energiaa käyttävien järjestelmien, mukaan lukien liikenteen, liittämistä yhdeksi älykkääksi energiajärjestelmäksi. Järjestelmä optimoisi automaattisesti energian tuotantoa, kulutusta ja varastointia esimerkiksi säävaihteluiden mukaan.
”Sähköautojen akut voisivat sektorikytkennän myötä muodostaa energiavaraston, johon ladataan sähköä halvan hinnan aikana ja vastaavasti akkuja purettaisiin verkkoon sähkön kysyntä- ja hintapiikkien tasoittamiseksi. Systeemitasolla tämä toisi joustavuutta”, Kojo kertoo.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Mitä LUT-yliopisto tekee asian eteen?
Vielä ei tiedetä, miltä tulevaisuuden liikennejärjestelmä näyttää. Käyttövoimia voi olla enemmän kuin yksi, koska sähköistäminen ei välttämättä sovi kaikkeen liikenteeseen. Muun muassa raskaan tieliikenteen sähköistämistä tutkitaan ja kehitetään, mutta tällä hetkellä teknologia ei ole yhtä pitkällä kuin henkilöautoissa. Sama pätee laivaliikenteeseen.
LUTissa tutkitaan useita erilaisia käyttövoimia. Vuonna 2022 yliopistoon perustettiin Electric Transportation Systems -maisteriohjelma ja Suomen ensimmäinen sähköisen liikenteen professuuri. Lisäksi LUTin erotustekniikan puolella tutkitaan erilaisia akkumateriaaleja ja energiajärjestelmien puolella vetytaloutta.
LUTin uudessa yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmassa liikennettä tarkastellaan yhteiskuntatieteiden näkökulmasta.
”Voimme esimerkiksi pohtia, miten teknologiaa koskevia odotuksia ja lupauksia luodaan ja hallitaan ja mitkä tarinoista kantavat maaliin asti, miten kansalaiset mahdollisiin muutoksiin suhtautuvat ja miten niitä edistetään politiikan keinoin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että me tarvitsemme lupauksia, jotta asioita tapahtuu”, Kojo toteaa.
Lisätietoja:
