Generatiivinen tekoäly on muodostumassa pysyväksi osaksi modernia journalismia ja toimituksellisia prosesseja. Sekä työkaluna että uudenlaisena tuottamisen ja organisoinnin välineenä tekoäly haastaa perinteiset toimintamallit ja herättää tärkeitä kysymyksiä journalistisen identiteetin, eettisyyden ja johtamisen näkökulmasta.
LUT-kauppakorkeakoulussa toteutettu Toimitus 2.0 – generatiivinen tekoäly ja uudet organisaatiokäytännöt -hanke selvitti, miten generatiivinen tekoäly muuttaa journalistista työtä ja työprosesseja. Tutkimushanke toteutettiin läheisessä yhteistyössä A-lehtien, Keskisuomalaisen, Sanoman (HS Visio) ja Ylen kanssa.
Hankkeessa seurattiin tiiviisti generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa haastattelemalla kaikkiaan lähes 50:tä eri tehtävissä olevaa työntekijää. Lisäksi projektin aikana järjestettiin kolme työpajaa, jossa projektissa mukana olleet mediayritysten edustajat jakoivat kokemuksiaan, näkemyksiään ja kokeilujaan generatiivisen tekoälyn käytöstä.
Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, miten generatiivinen tekoäly asettuu osaksi päivittäistä journalistista työtä, miten sen käyttöönottoa ja hyödyntämistä tulisi johtaa ja organisoida, sekä miten se asettuu ja otetaan osaksi mediaorganisaation strategiaa.
Tutkimuksen rahoitti Media-alan tutkimussäätiö.
Generatiivinen tekoäly on monipuolinen apuväline
Tutkimus osoitti, että generatiivinen tekoäly on journalisteille helppokäyttöistä teknologiaa. Monet haastatellut kertoivat käyttävänsä tekoälyä monenlaisissa tehtävissä kuten ideoinnissa, litteroinnissa, tiedonhaussa ja kääntämisessä – tehtävissä, joissa se tehostaa perinteisiä prosesseja ja vapauttaa aikaa luovempaan työhön. Ajan mittaan tekoälyn käytöstä on tullut monelle osa arkirutiineja, ja tekoälyn koetaan toimivan ennen kaikkea journalistista työtä tukevana työkaluna.
Helppokäyttöisyydestä huolimatta tekoäly herätti haastateltavissa myös monia kysymyksiä, jotka liittyivät ammatilliseen identiteettiin ja eettisiin näkökulmiin.
Pohdinnat ammatillisesta identiteetistä kytkeytyvät generatiivisen tekoälyn kykyyn tuottaa sisältöjä eli kysymykseen siitä, kuinka paljon tekoälylle voidaan antaa roolia laadukkaassa ja riippumattomassa journalismissa.
Vaikka generatiivisen tekoälyn helppokäyttöisyys on selvä etu, eettiset kysymykset – kuten sisällöntuotannon automatisointi, tekijänoikeudet ja tietoturva – ovat nousseet esiin merkittävinä haasteina. Journalismin perusperiaatteiden, kuten luotettavuuden ja läpinäkyvyyden, säilyminen vaatii selkeitä ohjeistuksia ja jatkuvaa keskustelua.
Tekoälyn käyttöönoton johtaminen ja organisaatiomuutokset
Tekoälyn nopea käyttöönotto on edellyttänyt organisaatioilta joustavuutta ja kykyä omaksua uutta teknologiaa nopeasti. Tutkimuksessa ilmeni, että perinteiset koulutustilaisuudet eivät aina vastaa työntekijöiden tarpeisiin ja tästä syystä käytännönläheinen, omaan työrooliin räätälöity koulutus ja hands-on-tuki ovat avainasemassa.
Mediaorganisaatioissa pidetään tärkeänä myös ajantasaista sisäistä viestintää ja tiedonkulkua. Haastattelut osoittivat, että eri yksiköissä ja eri organisaatiotasoilla voi olla erilaiset odotukset ja näkemykset muutoksen tavoitteista ja sen aikataulusta.
Organisaatiokulttuurin muutos vaatii yhteisen vision luomista, jossa sekä johto että työntekijät ovat mukana kehittämässä ja jakamassa parhaita käytäntöjä.
Muutoksen johtamisessa on otettava huomioon myös se tosiasia, että uuden teknologian käyttöönotto luo tarpeen uudenlaisille rooleille ja osaamiselle. Johtajien tehtävänä on paitsi tukea työntekijöitä myös ohjata roolien uudelleenmäärittelyä, jotta työyhteisö pystyy hyödyntämään tekoälyn mahdollisuudet tehokkaasti.
Tutkimushankkeen kolmas teema keskittyi generatiivisen tekoälyn integroimiseen mediaorganisaation strategiaan. Tärkeää on tunnistaa, että tekoäly ei ole kilpailuetu itsessään, vaan sen strateginen ja taidokas hyödyntäminen muodostaa erottavan tekijän. Siksi on tärkeää, että tekoäly räätälöidään jokaiseen organisaatioon huomioimalla sen omat vahvuudet, strategiset tavoitteet ja osaamisperusta.
Suositukset mediaorganisaatioille
Jotta mediaorganisaatiot voivat hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet tehokkaasti ja vastuullisesti, tutkimus esittää seuraavanlaisia suosituksia:
- Koulutuksen räätälöinti: tarvitaan käytännönläheisiä menetelmiä, jotka on suunniteltu kunkin työntekijän rooliin ja osaamistasoon nähden.
- Selkeä viestintä ja tiedonkulku: organisaation tulee panostaa sisäiseen viestintään, jotta muutoksen tavoitteet ja käytännöt ovat kaikilla tasoilla selkeitä ja yhteisesti ymmärrettyjä.
- Eettisten ohjeistusten kehittäminen: määritellään selkeät periaatteet tekoälyn käytölle, jotka turvaavat journalistisen työn laadun ja luotettavuuden.
- Roolien uudelleenmäärittely: tutkimuksessa noussut tarve uudenlaisille työtehtäville ja rooleille korostaa, että henkilöstöä on koulutettava sekä teknologian että sen mahdollisuuksien hyödyntämisessä organisaation sisällä.
- Alakohtaisen vuoropuhelun edistäminen: mediaorganisaatioiden keskinäinen kokemusten vaihto on tärkeää, jotta parhaat käytännöt leviävät ja kehitetään yhdessä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.
Tiedote on julkaistu alun perin Media-alan tutkimussäätiön verkkosivuilla. Lue koko tiedote ja tutustu tutkimusraporttiin tämän linkin kautta. Tällä sivulla julkaistuun tekstiin on lisätty Päivi Maijasen sitaatti ja kuvat.
Katso myös hankkeen pohjalta tehty videosarja (Youtube), jossa käsitellään generatiivista tekoälyä ja journalismia eri näkökulmista projektiin osallistuneiden mediayritysten ja tutkijoiden kanssa.
Lisätietoja:
Päivi Maijanen-Kyläheiko
