Olet hiljattain kirjoittanut Sitralle Applying AI in key European industries -raportin (suom. Tekoälyn soveltaminen keskeisillä eurooppalaisilla toimialoilla). Mitkä ovat suurimmat esteet tekoälyn käyttöönotolle Euroopassa?
Valitettavasti lähtökohtamme eivät ole ihanteelliset. Länsieurooppalaiset yritykset ovat jäljessä yhdysvaltalaisista yrityksistä tekoäly- ja tietotekniikkainvestoinneissa. Ero vaihtelee alasta riippuen 45–70 prosentin välillä. Euroopalla on kohtuullinen markkinaosuus tekoälysirujen ja -palveluiden kehittämisessä, mutta kriittisissä tekoälyn raaka-ainemateriaaleissa, pilvi-infrastruktuurissa ja supertietokonekapasiteetissa omavaraisuutemme ei ole riittävän hyvä.
Vuodesta 2022 lähtien yli 90 prosenttia suurten kielimallien kehityksen rahoituksesta on tapahtunut Euroopan ulkopuolella. Eurooppalaiset yritykset ovat kehittäneet vain 25 merkittävää tekoälymallia 101:stä, kun taas yhdysvaltalaiset yritykset ovat vastuussa 61 mallista. Ellemme muuta suuntaa, vaarana on jäädä jälkeen globaalissa kilpailussa.
Mikä rooli tekoälyagenteilla on liiketoiminnassa ja yhteiskunnassa, ja millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat?
Tekoälyagenteista puhutaan nyt paljon. Jotkut puhuvat jo miljardin agentin tulevaisuudesta, jossa valtava määrä agentteja työskentelee ihmisten taustalla huomaamattomasti. Toisin kuin aiemmat tekoälymallit, jotka tyypillisesti vain ehdottivat toimia ihmisille, tekoälyagentit pystyvät suorittamaan kokonaisia tehtäviä varsin itsenäisesti.
Tekoälyagentit muuttavat yritysten toimintaa mahdollistamalla skaalautuvuuden, automaation ja tehokkuuden. Ne voivat tulevaisuudessa mahdollisesti korvata kokonaisia tiimejä tai auttaa pieniä organisaatioita kasvamaan nopeasti. Agentit sulautuvat työprosesseihin, hoitavat erikoistuneita tehtäviä itsenäisesti ja tukevat siirtymää kohti toisiinsa kytkeytyneitä ekosysteemejä, kuten agenttipohjaista verkkoa (engl. Agentic Web) – joka on ikään kuin kehittyneempi versio tuntemastamme internetistä.
Yhteiskunnan tasolla tekoälyagentit mahdollistavat uudenlaisen yhteistyön ihmisten ja tekoälyn välillä, esimerkiksi toimimalla käyttäjiensä puolesta monissa tehtävissä. Näin ihmiselle jäävä työmäärä voi tietyissä tapauksissa vähentyä.
Raportissa mainitaan, että Eurooppa on Yhdysvaltoja ja Kiinaa jäljessä tekoälyinvestoinneissa. Mitä toimia suosittelet kuilun kaventamiseksi?
Euroopan unioni on ottanut hiljattain merkittävän askeleen tekoälyinvestoinneissa. EU on lanseerannut helmikuussa 2025 InvestAI-aloitteen, jossa tekoälyyn ohjataan 200 miljardia euroa rahoitusta. Tämän rahoitusohjelman tavoitteena on vauhdittaa Euroopan tekoälykehitystä keräämällä pääomaa tekoälygigatehtaiden ja suurten tutkimus- ja kehityskeskittymien rakentamiseen.
Mallina on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö CERNin tapaan. CERN on Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus (ranskaksi Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire). Tämä maailman suurin hiukkasfysiikan laboratorio toimii useiden maiden yhteisrahoituksella ja yhteistyöllä. Siten meille mahdollisesti syntyisi uusia ”tekoälyn CERNejä”.
InvestAI tarjoaa tutkijoille, startupeille ja ylipäätään kaiken kokoisille yrityksille tarvittavat resurssit tekoälymallien kehittämiseen. Rahoitus näyttää olevan kunnossa, mutta seuraava kriittinen vaihe on kohdentaa se nopeasti ja tehokkaasti muun muassa tekoälyinfrastruktuurin ja osaamisen kehittämiseen, jotta se tuottaa konkreettista tekoälykehityksen edistymistä.
Mitkä ovat kaksi sovelletun tekoälyn aluetta, joilla eurooppalaisilla yrityksillä on parhaat mahdollisuudet menestyä globaalisti – ja miksi?
Lähitulevaisuudessa lähes kaikilla yrityksillä tulee olemaan käytössä perusmuotoisia yleisiä tekoälyratkaisuja. Ne eivät enää tarjoa kilpailuetua, vaikka ratkaisut parantavatkin tuottavuutta merkittävästi. Tarvitaan siis uudenlainen näkökulma.
Kun globaalissa tekoälykilpailussa on keskitytty isompi on parempi -ajatteluun, EU:n kannattaisi omaksua tasapainoisempi lähestymistapa. Sen sijaan, että Eurooppa kilpailisi vain mittakaavassa, se voi luoda kilpailuetua keskittymällä pienempiin, toimialakohtaisiin tekoälymalleihin eli vertikaaliseen tekoälyyn sekä tekoälyagentteihin erityisissä käyttökohteissa.
Vertikaalisella tekoälyllä tarkoitetaan tekoälysovelluksia, jotka on mukautettu ratkaisemaan juuri tietyn toimialan haasteita ja tehostamaan sen prosesseja.
Vertikaalisissa malleissa ja agenteissa on kolme globaalia markkinamahdollisuutta:
- suurelle yleisölle suunnatut kuluttajamarkkinoiden digitaaliset ratkaisut (tänä päivänä näitä ovat esim. Uber, Spotify ja Airbnb)
- ei-ilmiselvät ja vaikeasti ennustettavat suuren yleisön ratkaisut (esimerkiksi tulevaisuuden tekoälypohjaiset matkavarausten tai ostosten teon palvelut)
- erittäin erikoistuneet tekoälypohjaiset ja tekoälynatiivit ratkaisut yritysten välisessä liiketoiminnassa (esimerkiksi tekoälypohjaiset myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen palvelut).
Näistä kaksi viimeistä vaikuttavat lupaavimmilta eurooppalaisille yrityksille.
Miten Eurooppa voi varmistaa strategisen autonomiansa tekoälyn käytössä, erityisesti kriittisten teknologioiden kuten pilvipalveluinfrastruktuurin ja puolijohteiden osalta?
Tähän on monia mahdollisuuksia. Eurooppa voisi tukea yksityisiä paikallisia yrityksiään pysymään kilpailukykyisinä ja kasvamaan sekä eurooppalaisilla että globaaleilla markkinoilla. Tällaisten yritysten tunnettuus ja markkinaosuus on nykyään melko pieni. Myös julkisten investointien tulisi olla strategisessa roolissa kriittisten tekoälyteknologioiden kehittämisessä, jotta Eurooppa ei jää jälkeen keskeisillä osa-alueilla.
Lisäksi julkisen sektorin tulisi toimia esimerkkinä ottamalla itse ensimmäisenä käyttöön eurooppalaisia tekoälyteknologioita ja -palveluita. On kuitenkin todettava, ettei tähän strategisen autonomian saavuttamiseen näytä olevan kovin nopeaa tai helppoa ratkaisua – muutos vie todennäköisesti aikaa.
Mitkä ovat raportin tärkeimmät suositukset Euroopan kilpailukyvyn ja innovaatioiden vahvistamiseksi tekoälyn saralla?
Raportissa on kuusi suositusta. Esitän, että Euroopan sisämarkkinoita tulisi syventää edelleen ja esimerkiksi poistaa jäljellä olevat oikeudelliset ja tekniset esteet datan jakamiselle ja uudelleenkäytölle. Meidän on varmistettava, että tekoälysovellusten luomiseen on tarjolla kohtuuhintaisia ja ekologisesti kestäviä laskentaresursseja - sillä tekoälyn sähkönkulutus on edelleen melko suuri ongelma ratkaistavaksi.
Suurten kielimallien on oltava saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Eurooppalaisten data-avaruuksien ja -ekosysteemien on kyettävä toimimaan luotettavina ja korkealaatuisina tekoälymallien tietolähteinä – mukaan lukien julkisen sektorin datat. Tarvitsemme koulutusohjelmia, jotka kehittävät eurooppalaisen työvoiman yleistä tekoälyosaamista, ja lisäksi meidän on houkuteltava ja pidettävä kiinni myös huipputason kansainvälisistä tekoälyosaajista.
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä – kuten aiemmin mainittu – meidän on varmistettava, että tekoälyyn suunnattu rahoitus muuttuu todellisiksi toimenpiteiksi. Ilman rahoitusta mikään yllä mainittu suositus ei toteudu.
Lisätietoja:
