”Nykyinen tehtäväni on parhaillaan kuin sähköinsinöörin karkkikauppa”
Anna Tanskanen valmistui LUTista sähkötekniikan diplomi-insinööriksi 2004 ja tohtoriksi vuonna 2010. Hän väitteli jakeluverkkojen käyttöpalvelujen liiketoimintamalleista ja käytöntukijärjestelmän (DMS) hyödyistä. Työura on kulkenut teollisuudessa erilaisissa tehtävissä, joissa on päässyt kehittymään ja käyttämään osaamista monipuolisesti.
”Seitsemän vuotta valmistumisen jälkeen toimin verkostourakoitsijan eri tehtävissä Eltel Networksilla, minkä jälkeen vietin kymmenen vuotta kahden verkkoyhtiön palveluksessa Fortumin käyttöyksikössä ja Carunalla verkostoautomaation parissa. Olen aina pitänyt sähköalan kriittisistä palvelutehtävistä, ja haluan olla mukana tekemässä asioita, joilla on merkitystä niin Suomessa kuin maailmallakin”, Tanskanen kertoo.
Nykyisin Tanskanen toimii SESKO ry:n toimitusjohtajana viidettä vuotta.
”Nyt jos koskaan sähköalan merkitys todella tunnustetaan eri sektoreilla. Näkisin, että sähkötekniset standardit, joista SESKO vastaa Suomessa, ovat oleellinen osa kehitystä, jossa yhteiskuntaa pystytään sähköistämään turvallisesti ja tehokkaasti”, Tanskanen sanoo.
Ajankohtaiset ja vastuulliset työtehtävät pitävät työn kiinnostavana, ja alati kehittyvä sähköala vaatii myös alan asiantuntijoilta dynaamisuutta.
”Nykyinen tehtäväni on parhaillaan kuin sähköinsinöörin karkkikauppa. Standardointityö on monipuolista ja kansainvälistä. Uusien teknologioiden ja niiden standardoinnin äärellä ei pääse tylsistymään”, Tanskanen summaa.
Haluan olla mukana tekemässä asioita, joilla on merkitystä niin Suomessa kuin maailmallakin.
Tohtoriopinnot olivat hänen kohdallaan luonnollinen jatke diplomityölle. Tanskanen työskenteli teollisuudessa samalla kun suoritti jatko-opintojaan, joten teoriaa pääsi kokeilemaan käytännössä vaivattomasti.
”Suoritin tohtoriopintoni LUTin sähkömarkkinoiden laboratoriossa, josta on jäänyt lämpimiä muistoja mahtavien työkaverien ansiosta. Silloinen työnantajani pystyi tukemaan jatko-opiskelua, joten olin 80 % teollisuudessa töissä ja 20 % tutkijakoulutettavana. Sain siis pitää kytköksen teollisuuden ja tohtoriopintojeni välillä alusta lähtien ja pystyin soveltamaan opittua välittömästi myös työssäni”, Tanskanen muistelee.
Puhdas energiasiirtymä on Suomessa jo pitkällä ja energia-ala on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen 2030-luvulla. Tanskasen mukaan uusien osaajien saaminen alalle on todella tärkeää, sillä yhteiskunnan sähköistämistä varten tarvitaan yhä enemmän tekijöitä.
”Sähköalalta odotetaan ajassamme paljon ja ala kehittyy tiivistä tahtia, joten uuden oppiminen on taattu ja kehittymismahdollisuudet ovat käytännössä loputtomat”, Tanskanen toteaa.
Tohtoriopinnot mahdollistavat uralla etenemisen uudella tavalla
Sähkötekniikan diplomi-insinööriksi keväällä 2020 valmistunut Esko Heino työskenteli jo maisteriopintojensa aikana Kempowerilla, mutta on jatkanut uraansa yrityksessä myös valmistumisensa jälkeen.
”Opiskeluaikana professorin kontakti innosti hakemaan yritykseen töihin. Tuolloin Kempower oli vielä huomattavasti pienempi tekijä alalla kuin nykyisin. Toimin yrityksessä ensin harjoittelijana, sitten tein diplomityöni yritykseen ja lopulta jäin taloon töihin myös valmistumisen jälkeen”, Heino kertaa.
Heino työskenteli Kempowerilla useamman vuoden ajan laitteistosuunnittelijana, mutta nyt työnkuva on muuttunut tutkijaksi ja tutkimusprojektien vetäjäksi. Työtehtävät ovat vaihdelleet, mikä pitää hänen mukaansa työskentelyn mielekkäänä ja kiinnostavana.
”Ensimmäiset vuodet Kempowerilla menivät elektroniikkasuunnittelun parissa, mutta nyt työn fokus on siirtynyt erilaisten tutkimusprojektien vetämiseen”, Heino kuvailee.
Toimin yrityksessä ensin harjoittelijana, sitten tein diplomityöni yritykseen ja lopulta jäin taloon töihin myös valmistumisen jälkeen.
Työtehtävien muutos johtuu siitä, että Heino on aloittamassa tohtoriopinnot LUTissa. Jatkokouluttautuminen on Heinon mukaan hänen urallaan toivottu seuraava askel.
”Kiinnostus tutkijan työhön on ehdottomasti ensisijainen syy, jonka vuoksi hakeuduin tohtoriopintoihin. Toisaalta tohtoriksi valmistuminen mahdollistaa uralla etenemisen uudella tavalla, kun pääsee syventämään osaamistaan tiettyyn aihealueeseen liittyen”, Heino kertoo.
Väitöksen aihe on muovautumassa parhaillaan ja se on kytkeytymässä konkreettiseen projektiin Kempowerilla. Tohtoriopintojen aikana työt Kempowerilla jatkuvat, ja väitös tehdään teollisuusyhteistyönä.
”Kiinnostavia hommia olen päässyt tekemään tähänkin asti. Nyt kun myös tohtoriopintomahdollisuus aukesi yhteistyössä LUTin ja Kempowerin kanssa, viihdyn näissä tehtävissä varmasti vielä hyvän tovin”, Heino sanoo.
Innovaatiot syntyvät eri alan asiantuntijoiden yhteistyönä
Monialainen yhteistyö eri tieteenalojen välillä on tärkeää niin tutkimuksessa kuin työelämässäkin. Heinon mukaan poikkitieteellinen yhteistyö mahdollistaa uusien näkökulmien ja ajatusten syntymisen.
”Kun tekijöitä tuodaan yhteen erilaisista lähtökohdista ja koulutustaustoista, löydetään uusia näkökulmia ja ajatuksia. Esimerkiksi elektroniikkasuunnittelussa mekaniikka ja ohjelmointisuunnittelu kulkevat aivan käsikädessä. Erityisesti mekaniikan kanssa on tullut tehtyä yhteistyötä päivittäin, jotta järjestelmien osaset saadaan osumaan kohdalleen”, Heino kertoo.
Poikkitieteellisyys tulee näkymään Heinon tohtoriopinnoissa todennäköisesti enemmän kuin Tanskasen opiskeluaikana 2000-luvun alussa.
”Väitösaiheeni on sellainen, että siihen tulee todennäköisesti kytkeytymään poikkitieteellisyyttä ja yritysmaailma jopa vaatii sellaista. Innovaatioiden täytyy tarjota markkinoille sellaisia asioita, joista on yrityksille aidosti hyötyä”, Heino sanoo.
”Omien tohtoriopintojen aikaan yhteistyötä tehtiin lähinnä omien välittömien kontaktien kanssa. Poikkitieteellisyyttä oli kuitenkin mukana jonkin verran sähkötekniikan ja tuotantotalouden näkökulmista. Tein muun muassa nykyisen rehtorin Juhis Saksan kanssa yhteistyötä, kun arvioitiin väitökseni aiheeseen liittyviä talousvaikutuksia”, Tanskanen täydentää.
Innovaatioiden täytyy tarjota markkinoille sellaisia asioita, joista on yrityksille aidosti hyötyä.
LUT-yliopisto uudistaa ja lisää tohtorikoulutusta vuosina 2024–2027, sillä Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja huippuosaajia kriittisten alojen vaativiin asiantuntijatehtäviin. Tanskanen tunnistaa trendin ja pitää innovointia tärkeänä osana alojen kehittymistä.
”Innovaatioilla on keskeinen rooli organisaatioiden ja yritysten uudelleen järjestäytymisessä, kun täytyy muuntautua vastaamaan uudenlaisiin tarpeisiin. Jokaisella asiantuntijallakin pitäisi olla kyky uudistua ja kehittyä sekä osallistua innovaatioajatteluun”, Tanskanen kuvailee.
Tanskasen mukaan jo tohtoriopintojen aikana on tärkeää saada kokemuksia innovoinnista ja monialaisesta yhteistyöstä.
”Innovaatiomenetelmien ja skenaariotyöskentelyn oppiminen ja hyödyntäminen on tärkeää. Useimmiten lopputuloksesta tulee rikkaampi ja monipuolisempi, kun useamman alan asiantuntijat tuodaan yhteen”, Tanskanen painottaa.
Heino on Tanskasen kanssa täysin samoilla linjoilla.
”Innovaatiotyöskentelyn lopputuloksena voidaan saada aikaan esimerkiksi laajemman kohderyhmän saavuttavia tuotteita tai ylipäänsä täysin uudenlaisia tuotteita”, Heino summaa.
