Valokuituyhteyksiä rakennetaan tällä hetkellä kiivaasti erityisesti taajamiin. Katukuvassa, radiossa sekä postin mukana törmää helposti eri valokuituverkkoyhtiöiden mainoksiin, joissa vakuutetaan kyseisen tarjouksen olevan kaikista edullisin ja kattavin. Keskivertokuluttajan näkökulmasta tieto on kuitenkin kovin pintapuolista, eikä sen avulla välttämättä saa todenmukaista kuvaa siitä, mikä valinta olisi oman netinkäytön kannalta paras.
”Kuluttajien voi olla todella vaikea tunnistaa itselleen sopivin vaihtoehto. Tarkentavien kysymysten esittäminen on haastavaa, jos ei tiedä, mitä kysyä, tai ei halua vaikuttaa tietämättömältä. Asiakkaille tulisi kertoa selkeämmin, minkälaisia langattomia tai langallisia internetyhteyksiä tarvitaan mihinkin käyttötarkoitukseen”, kertoo LUTin valokuituun ja matkaviestinverkkoteknologioihin perehtynyt tutkijaopettaja Antti Pinomaa.
Pinomaan mukaan valokuitua tarjoavia tahoja on paljon ja asiakkaista käydään tällä hetkellä kovaa kilpailua. Lupaukset ovat kovia.
”Valokuituyhteyksiä rakentava toimija tarvitsee alueelle tietyn määrän tilauksia, jotta verkon rakentaminen on kannattavaa. Näin ollen heillä on kova hinku saada ihmiset vakuuttuneeksi valokuidun sekä tarjoamansa yhteyden eduista. Kuluttajien pitäisi itse pystyä tunnistamaan omat tarpeensa netin ja sen nopeuden suhteen ja sen, mikä osa lupauksista on perusteltua ja mikä mainosta tai hypeä.”
Verkkoyhteyksiä rakennetaan Euroopassa kiihtyvään tahtiin
Valokuidun suosion nousuun vaikuttaa se, että jo ennen koronapandemiaa Euroopassa on lähdetty kaventamaan digitaalista kahtiajakoa niihin, jotka pystyvät hyödyntämään laadukkaita internet-yhteyksiä, sekä niihin, joita yhteydet eivät tavoita. Euroopan Unionin tavoitteena on, että kaikki oppilaitokset, tutkimuskeskukset, sairaalat ja yrityskiinteistöt on varustettu vähintään 1 000 Mbit/s:n nopeuksilla vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi 5G-yhteyksien tulee ulottua kaikkiin kaupunki- ja taajama-alueille. Kaikille eurooppalaisille kotitalouksille tulee myös tarjota vuoteen 2025 mennessä sadan megan ja vuonna 2030 mennessä yhden gigan internet-yhteydet paikasta riippumatta.
”Erityisesti koronan ja etätöihin siirtymisen myötä laadukkaat verkkoyhteydet on alettu nähdä taloudellisen toiminnan edellytyksenä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Siksi verkon kapasiteettiin on tehty suuria investointeja ja uusia verkkoyhteyksiä on rakennettu paljon ympäri Eurooppaa”, Pinomaa sanoo.
Suomeen on rakennettu valokuitua keskimäärin enemmän kuin muihin Euroopan maihin, mutta muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi jää jälkeen. Traficomin raportin mukaan Suomen vähäisempää valokuiturakentamista selittää se, että Suomessa netinkäyttö nojaa kattavien mobiiliverkkojen ja rajattoman tiedonsiirron takia muita Pohjoismaita enemmän langattomiin matkaviestintäverkkoihin.
Kiinteiden verkkoyhteyksien laajeneminen on tuonut markkinoille useita palveluntarjoajia. Viesti kuluttajien suuntaan on, että jokainen tarvitsee supernopean sadan megan tai gigan verkkoyhteyden. Pinomaan mukaan parempi lähestymistapa olisi tarkastella realistisesti, kuinka nopea yhteys kannattaa lopulta ottaa.
”Kun valitaan langattoman 4G/5G-yhteyden ja valokuidun välillä, kannattaa lähteä aina liikkeelle omien tarpeiden kartoittamisesta: käytetäänkö nettiä vain kotona vai tarvitaanko myös mobiiliyhteyttä esimerkiksi matkustaessa tai mökillä. Jos mobiiliverkko on jo saatavilla, investointi kiinteään laajakaistaan ei välttämättä kannata, varsinkaan jos oma verkonkäyttö on hidastempoisempaa eikä verkkoon ole kytketty useita laitteita samanaikaisesti”, Pinomaa ohjeistaa.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Saako kuluttaja valita itse operaattorin ja palvelut?
Valokuidun hyväksi puoleksi Pinomaa mainitsee mobiiliyhteyttä yhä hieman vakaamman ja luotettavamman nettiyhteyden. Maahan kaivettu verkko on myös paremmin suojassa sääoloilta. Kolikon kääntöpuolena taas on, että valitessaan valokuidun käyttäjä saattaa sitoutua myös tiettyyn internet-palveluntarjoajaan ja sen kumppanien palveluihin.
”Kuituverkkoyhtiöt tarjoavat tällä hetkellä pääosin kahden vuoden määräaikaista sopimusta uusille liittymille ilman asennus- tai kytkentämaksua. Määräaikana nettiyhteyden hinta on vakio ja sopimus pitää sisällään tietyn internet-palveluntarjoajan. Toisen palveluntarjoajan palvelujen käyttäminen on yleensä kalliimpaa, tai asiakkaan pitää vaihtaa kuidusta langattomaan mobiiliverkkoteknologiaan”, Pinomaa kertoo.
Voisiko valokuitumarkkinoille esittää jonkinlaista viranomaisten suunnalta tulevaa säätelyä, jotta kuluttajan edun toteutuminen voidaan varmistaa? Pinomaa ei sulje tätä mahdollisuutta täysin pois, mutta painottaa enemmän vapaan kilpailun merkitystä.
”Jonkinlaisille pelisäännöille on kyllä tarvetta. Helpoin ratkaisu olisi, että toimittaisiin avoimilla markkinoilla, jolloin muodostuisi luonnollinen peliasetelma ja hinnat pysyisivät kilpailukykyisinä. Näin käyttäjät pystyvät valitsemaan ja kokoamaan itselleen sopivan palvelukokonaisuuden”, hän summaa.
Vinkit valokuidun hankintaan
- Käy läpi, mitä vaihtoehtoja on tarjolla. Sopivan nopeuden löytämiseksi kannattaa kartoittaa, millaisia tarpeita nettiyhteydelle omasta arjesta löytyy ja onko esimerkiksi nopea mobiililaajakaista jo saatavilla. Mieti, kuinka paljon kodin eri laitteet käyttävät nettiä ja kuinka intensiivistä käyttö on. Säilytä terve lähdekritiikki mainoksia kohtaan.
- Huomioi asumismuoto. Valokuitu on kiinteistökohtainen, ja se nostaa myös kiinteistön arvoa. Valintaa tehdessä kannattaa kuitenkin miettiä, kuinka kauan kiinteistössä aikoo todennäköisesti asua. Asumispaikka vaikuttaa myös valittavissa oleviin vaihtoehtoihin. Mobiiliverkkopeitto on jo varsin kattava koko Suomessa, joten nopeat ja langattomat 4G- ja 5G-yhteydet ovat pääasiassa hyvin saatavilla. Toki katvealueitakin vielä löytyy, ja silloin saatavilla oleva valokuituyhteys voi olla ainoa toimiva vaihtoehto.
- Keskustele asiasta lähipiirissäsi. Valokuituyhtiöt ja teleoperaattorit tarjoavat nettisivuillaan tietoa liittymästä, mutta tieto saattaa olla kovin yksipuolista. Hyvä keino on jakaa kokemuksia ja keskustella avoimesti ystävien ja sukulaisten kesken. Älä kuitenkaan keskity liikaa siihen, millaisia verkkoyhteyksiä muilla on, vaan mieti enemmän omia tarpeitasi.
- Ole kärsivällinen. Hätäilyllä ei voita koskaan mitään. Jos olet huolissasi liittymän hinnannoususta, voit ottaa aikalisän ja tarkastella, mihin suuntaan hinnat lähtevät kehittymään. Määräaikaissopimus voi myös tässä tapauksessa olla sopiva vaihtoehto, jolloin hinta pysyy lähtökohtaisesti samana koko sopimuskauden ajan.
- Jos olet epävarma nettiliittymän sopivasta nopeudesta, valitse hitaampi liittymä. Monet teleoperaattorit ja kuituverkkoyhtiöt tarjoavat mahdollisuuden päivittää myös määräaikaisen liittymän nopeuden suurempaan tarvittaessa. Kannattaa siis aloittaa hitaammalla liittymällä ja siirtyä siitä tarpeen tullen nopeampaan.
Lisätietoja:
