Oletko koskaan miettinyt, onko sinusta yliopisto-opiskelijaksi? Yliopistossa opiskelu saattaa aluksi kuulostaa haastavalta ja lukiosta tulevalle saattaa olla täysin pimennossa, mitä yliopistossa oikeasti tehdään. Seuraavaksi avaamme isoimpia eroja, joiden osalta opiskelu yliopistossa eroaa lukio-opinnoista.
Yliopistossa suoritetaan ensin kolmevuotinen kandidaatin tutkinto, ja sen jälkeen kaksi vuotta kestävät maisteriopinnot. Diplomi-insinööriksi tai kauppatieteiden maisteriksi valmistutaan siis viidessä vuodessa, kun suorittaa ohjeelliset 60 opintopistettä lukuvuodessa.
Mutta mistä kaikesta opintopisteet ja korkeakoulukurssit koostuvat? Entä mitä pitää tehdä, jotta kurssit läpäisisi kunnialla?
Yliopistossa opetetaan monella eri tavalla – myös ajasta ja paikasta riippumatta
Meillä LUTissa panostetaan vahvasti opetuksen digitalisaatioon, mikä mahdollistaa osin ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen ja opetuksen sekä monipuolisen osaamisen osoittamisen. Opetus ei enää ole pelkkää kuunteluoppilaana istumista ja kirjojen pänttäämistä, vaan paljon muutakin.
Digitaalisuus opetuksessa yhdistetään helposti pelkästään verkko-opiskeluun, mutta sitä se ei ole. Edelleen kurssit sisältävät luentoja, harjoituksia ja laboratorio-osuuksia, mutta digitaalisuuden myötä esimerkiksi opettaja voi ennen luentoaan kartoittaa, missä aihealueissa opiskelijat tarvitsevat eniten syventävää opetusta.
Yhä useammin opiskelijat voivat myös esimerkiksi seurata luentoa kotoa käsin striimin kautta, konsultoida opettajaa vaikkapa Moodlen chatissa tai suorittaa kurssiin kuuluvan tentin sähköisesti kahden viikon aikana milloin haluavat.
Opiskelu on digitaalisuudesta huolimatta edelleen täyspäiväistä, etenkin kandidaatin opinnoissa. Maisterivaiheen opinnoissa digitaalisuus mahdollistaa yhä useammin etäopiskelun ja vapauden valita, milloin opiskelee.
”Yliopistossa opiskeltavat kokonaisuudet ovat laajempia ja asioissa mennään paljon pintaa syvemmälle. Lisäksi akateeminen vapaus tuo liikkumavaraa aikataulutukseen.”
Luennot
Lähimpänä lukioaikaisia opetusmenetelmiä ovat perinteiset luennot – niitäkin yliopistossa vielä on. Luentoja voi olla monenlaisia: suurista massaluennoista pienempiin ryhmäluentoihin. Luennoilla professorit tai opettajat esittelevät yleensä tiettyyn aiheeseen liittyvät teoriat, joita usein harjoitellaan myöhemmin käytännössä. Luentoja on noin kaksi kappaletta viikossa per kurssi ja kestoltaan ne ovat kahdesta kolmeen tuntiin.
Harjoitukset
Luentojen lisäksi moniin tekniikan ja kauppatieteiden kursseihin kuuluu myös harjoituksia. ”Harkoissa” opetellaan käyttämään esimerkiksi kurssin harjoitustyössä vaadittavaa tietokoneohjelmaa tai lasketaan laskuharjoituksia. Harjoituksissa keskitytään tietyn asian harjoitteluun joka on esitetty jo teoriassa luennoilla tai muutoin kurssilla. Lukiossa teoria ja harjoittelu usein yhdistetään saman tunnin aikana.
Harjoitustyöt
Harjoitustyöt ovat yleensä hieman suurempia kurssitöitä, joita tehdään joko yksin, parin kanssa, tai ryhmässä. Harjoitustöissä yhdistyvät teoria ja käytännön osaaminen ja ne valmentavat esimerkiksi kandidaatintyön tekemiseen. Useimmiten työt linkittyvät tosielämään ja ovat tästä syystä erittäin tehokas oppimismuoto.
Harjoitustöistä hyvä esimerkki kauppatieteiden puolella on ensimmäisen vuoden markkinoinnin kurssilla tehtävä case-työ, jossa pohditaan Starbucksin laajentumista Australiaan ja käsitellään laajentumisen epäonnistumiseen johtaneita syitä.
Yliopisto-opiskelijalla on käytössään paljon erilaisia oppimismenetelmiä
Istuvatko yliopisto-opiskelijat nenä kiinni kirjassa aamusta iltaan? Vastaus on: eivät.
Moni kurssi vaatii myös kirjallisuuteen perehtymistä, mutta kurssien keskeisimmät materiaalit on yleensä koottu kurssin vetäjien tekemiin esityksiin, jotka ovat opiskelijoiden käytettävissä, vaikka ei olisi päässyt osallistumaan lähiopetukseen. Myös videoluennot ja -tallenteet lisäävät opiskelun joustavuutta. Mikäli opiskelija ei pääse osallistumaan luennolle, luentoon voi perehtyä jälkikäteen tallenteiden avulla.
Tekniikan puolelta oiva esimerkki monipuolisista opetustavoista on Ilmastonmuutos-kurssi, jossa tutustutaan tarkemmin ilmastonmuutokseen sekä sen syihin ja seurauksiin. Kurssi koostuu luennoista, itsenäisistä tehtävistä, oppimispäiväkirjasta ja parin kanssa tehdystä harjoitustyöstä. Luentojen tueksi kurssilla on käytössä verkkomateriaalia, missä on paljon tietoa ilmastonmuutoksesta luonnontieteellisenä ilmiönä sekä faktaa ilmiön hillitsemisestä.
Harjoitustyössä tutustutaan hiilijalanjälkeen laskemalla oma henkilökohtainen hiilijalanjälki vuoden ajalta. Tentin sijaan opitut asiat esitetään oppimispäiväkirjassa.
Yliopisto-opinnoissa yhdistyvät vapaus ja vastuu
Moni miettii lukioaikana, miten tulee pärjäämään yliopistomaailmassa ja kuinka paljon opiskelu kuormittaa verrattuna lukioon. Opiskelu yliopistossa on vaativampaa kuin lukiossa, mutta myös sallii jokaisen omat tavat työskennellä ja jakaa vastuuta muiden opiskelijoiden kanssa. Yliopistossa opiskellaan itseä ja tulevaisuutta varten.
Myös opiskeluajan ja vapaa-ajan suhde tulee muuttumaan lukio-opintoihin verrattuna. Opiskelu vaatii työtä, mutta hyvällä suunnittelulla, säännöllisellä rytmillä ja monipuolisesti harjoittelemalla opiskelu sujuu suunnitellussa aikataulussa.
Opiskelu yliopistossa on vastuun, vapauden ja valintojen summa. Jokainen on vastuussa omista opinnoista ja niiden etenemisestä, mutta samalla myös vapaa valitsemaan, mitä ja miten opiskelee. Pääasia on, että jokainen omaksuu tarvittavat tiedot ja saa vaaditut tehtävät tehtyä.
Yliopistossa ei ole ryhmänohjaajia, jotka valvoisivat esseiden ja harjoitustöiden valmistumista tai muistuttelisivat lähestyvistä tenteistä. Niistä suoriutuminen ovat jokaisen omalla vastuulla. Tämä akateemiseksi vapaudeksi kutsuttu yliopisto-opiskelun piirre antaa lisää mahdollisuuksia esimerkiksi osa-aikaiseen työssä käymiseen tai vaikkapa harrastustoimintaan opintojen ohella.
Yliopistossa on mahdollisuus päättää itse opintojen sisällöstä
Niin kauppatieteen kuin tekniikan opintoihin kuuluu kaikille pakollisia perusopintoja, jotka käydään osana tutkintorakennetta. Muutoin yliopistossa voi muokata opintoja omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. LUTissa tekniikan opiskelija voi esimerkiksi valita kauppatieteen sivuaineen tai toisinpäin, jolloin saa vaihtelua opintoihin ja samalla osaaminen monipuolistuu. Valinnaisia kursseja taas voi täydentää esimerkiksi kieliopinnoilla, tai sitten lukea vain minimimäärän kieliä ja valita jotain itselle mieluisampaa kuten markkinointia.
Harvalla opiskelijalla on yliopistossa samanlaista tutkintoa ja tämä voikin erottaa positiivisesti myöhemmin työelämässä. Yliopistosta saa aivan huikean monipuolisen tutkinnon, jos vain niin haluaa.
Tässä vielä opiskelijoiden omia näkemyksiä siitä, kuinka yliopisto eroaa lukiosta:
”Yliopistossa opiskeltavat kokonaisuudet ovat laajempia ja asioissa mennään paljon pintaa syvemmälle. Lisäksi akateeminen vapaus tuo liikkumavaraa aikataulutukseen.”
”Yliopisto on aika paljon vapaampaa, lukiossa oli aika tarkat aikataulut ja lukujärjestykset. Täällä saat valita mille luennolle menet, ja jos koet, että saat opiskeltua paremmin itse lukemalla ne asiat, niin se onnistuu myös.”
”Yliopisto ja lukio eroaa aika paljonkin toisistaan. Täällä ehkä enemmän kavereiden kanssa tehdään, on enemmän ryhmätöitä, vertaillaan mielipiteitä ja opitaan sen kautta.”
”Minua yllätti kuinka paljon vähemmän yliopistossa on perinteisiä luentoja, enemmän opiskelu koostuu projekteista ja harkkatöistä. Tehdään paljon yhdessä kavereiden kanssa.”
