Ympäristötekniikkaa opiskeleva Laura Strömberg kirjoittaa parhaillaan diplomityötään. Lähestyvä työelämään siirtyminen ja kokeilunhalu saivat hänet hakemaan mukaan LUT-yliopiston mentorointiohjelmaan, joka on tänä lukuvuonna suunnattu tekniikkaa opiskeleville naisille.
”Tykkään kokeilla uusia asioita ja kehittää itseäni. Halusin myös saada uutta näkökulmaa ja päästä keskustelemaan työelämään liittyvistä aiheista”, Strömberg kertoo.
Strömberg sai mentorikseen Noora Jukkolan, joka löysi ohjelman entisen koulukaverinsa vinkistä. Jukkola valmistui LUTista ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2017 ja on sen jälkeen työskennellyt vastuullisuusasioiden parissa.
”On virkistävää jutella samoista teemoista kiinnostuneen, mutta erilaisessa elämäntilanteessa olevan ihmisen kanssa. Olen ollut aiemmin mentoroitavana, ja se antoi paljon rohkeutta omiin uravalintoihin sekä työelämässä toimimiseen. Annan nyt mielelläni hyvän kiertää eteenpäin”, kertoo Cargotecillä vastuullisuuspäällikkönä työskentelevä Jukkola.
Mentorointipariksi valitut naiset laittoivat heti hihat heilumaan.
”Noora lähetti minulle sähköpostia, ja päätimme tavata jo ennen virallista aloitustilaisuutta”, Strömberg kertaa.
Noin puoli vuotta kestävässä ohjelmassa järjestetään kolme koko mentorointiryhmän yhteistä virtuaalitapaamista. Lisäksi mentorointipari tapaa etäyhteyksien välityksellä noin kuukauden välein. Ensimmäisellä tapaamiskerralla naiset pohtivat ohjelmanaikana käsiteltäviä teemoja, jotka rakennettiin Strömbergin tavoitteiden pohjalta.
”Saimme vapaat kädet tapaamisissa käsiteltäviin aiheisiin. Hyödynsin joitakin yhteisessä aloitustapaamisessa annettuja teemoja ja mietin itse uusia. Noora täydensija antoi ideoita”, Strömberg sanoo.
Tapaamisiin valikoituneet aiheet ovat vaihdelleet urasuunnittelusta urakehitykseen, jaksamiseen ja palautumiseen.
”Opiskelijana minun on ollut vaikea hahmottaa, mitä työelämä pitää sisällään. Olemme esimerkiksi puhuneet Nooran työnkuvasta ja siitä, mistä hänen työpäivänsä koostuvat”, Strömberg kuvailee.
Mentorointi on molemminpuolista oppimista
Strömbergin mielestä parasta mentorointiohjelmassa on päästä vaihtamaan ajatuksia toisen samasta aiheesta kiinnostuneen kanssa ja saada uusia näkökulmia. Hän on esimerkiksi oivaltanut, ettei oppiminen pääty työelämässäkään.
”Mentorointi on avannut silmäni työelämän suhteen. Noora on puhunut avoimesti omista tavoitteistaan ja siitä, ettei ihminen tule koskaan valmiiksi. Vaikka hän on minua viisi vuotta edellä, ei maali löydy vielä sieltäkään”, Strömberg sanoo.
Toisena seikkana hän nostaa esiin mentorin ja mentoroitavan välisen luottamuksen.
”Voin luottaa siihen, että Noora tekee tätä minua varten ja hän on aidosti kiinnostunut. Uskallan puhua mieltä askarruttavista asioista ilman sellaista oloa, että tuhlaan ammattilaisen aikaa”, Strömberg kiteyttää.
Myös Jukkola on mentorointiohjelmaan tyytyväinen.
”On ollut mukava tutustua Lauraan. Näen meissä paljon samaa, ja olen keskustelujemme kautta pysähtynyt pohtimaan myös omaa uraani. Lisäksi mentorointi muistuttanut minua siitä, millaista pian valmistuvan elämä ja odotukset ovat. Tästä on ollut hyötyä työssäni, sillä olen äskettäin saanut ympärilleni vastavalmistuneista koostuvan tiimin”, Jukkola kertoo.
Tekniikka on Suomessa voimakkaasti sukupuolittunut ala
Tänä lukuvuonna LUTin mentorointiohjelma suunnattiin tekniikan alojennaisopiskelijoille sekä tekniikan aloilta vastavalmistuneille naisille, jotka vielä etsivät ensimmäistä oman alan työtään. Ohjelma toteutetaan osana NAU!-hanketta, jonka päätavoitteena on edistää ja tukea naisten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoistatyöelämään siirtymistä ja uralla etenemistä.
Tilastokeskuksen mukaan vain 9,3 prosenttia palkansaajista työskentelee aloilla, joilla on tasapuolisesti naisia ja miehiä. Lisäksi suomalaiset työmarkkinat ovat EU:n eriytyneimpien joukossa. Siinä missä naiset suuntautuvat opetus- ja hoiva-alalle, miehet valitsevat tekniikan ja logistiikan. Eri alojen sisällä sukupuolten epätasa-arvo näkyy esimerkiksi niin, että miehet ja naiset työskentelevät erilaisissa työtehtävissä, saavat samasta työstä eri palkkaa ja etenevät urallaan eri tahtiin. Myös Strömberg ja Jukkola ovat pohtineet sitä, mikä jarruttaa naisia hakeutumasta tekniikan aloille.
”Vaikka ympäristötekniikassa on melko tasainen sukupuolijakauma, on monella muulla tekniikan alalla tilanne kuitenkin toinen. Taustalla voi olla pelko siitä, ettei esimerkiksi pärjää miesvaltaisella alalla. Tekniikan alasta voitaisiin saada tasa-arvoisempi tuomalla aktiivisesti esiin naisten uratarinoita. Myös tämä naisille suunnattu mentorointiohjelma on yksi askel kohti tasa-arvoa”, pohtii Strömberg.
”Mielestäni kyseessä on enemmän yhteiskunnallinen ongelma kuin yksilöidenvalintakysymys. Ajattelen, että tämä kaikki lähtee yritysmaailmasta. Jos naisia ei nosteta johtopaikoille, ei synny myöskään esimerkkejä, joiden perässä voisi hakeutua alalle”, Jukkola jatkaa.
Strömberg kannustaa naisia tutustumaan eri tekniikan aloihin, vaikka niihin liittyisikin ennakkoluuloja tai stereotypioita.
”Jos alalle hakeutuminen pelottaa, kertoo se mielestäni siitä, että asia on merkityksellinen. Kannustankin jokaista kuuntelemaan omaa sisäistä ääntään ja tekemään valintoja sen perusteella”, Strömberg rohkaisee.
Se, miten Strömberg ja Jukkola päätyivät itse opiskelemaan tekniikan alaa, on mielenkiintoinen tarina:
”Yläasteella olin kiinnostunut kauppa-, oikeus- ja kielitieteistä, mutta tiedostin myös tekniikan alojen olemassaolon. Suvussani on useampia insinöörejä, äiti ja isä mukaan lukien. Luulen sen vaikuttaneen uravalintani taustalla. Ympäristötekniikka tuntuisopivan pehmeältä tekniikan alalta, ja diplomi-insinöörin tutkinto avaa ovet monenlaisiin työtehtäviin”, Strömberg pohtii.
”Jo nuorena ajattelin, että mieluummin lasken kuin luen ja kirjoitan esseitä. En kuitenkaan tiennyt, mitä haluaisin opiskella, mutta sitten löysin LUTin ympäristötekniikan ohjelman. Haluan parantaa maailmaa, ja tekniikan alan tutkinnosta saa uskottavuuden puhua esimerkiksi ilmastoasioista”, Jukkola summaa.
Onnistunut mentorointi edellyttää sitoutumista
Sekä Strömberg että Jukkola suosittelevat mentorointia kaikille siitä kiinnostuneille. He kuitenkin muistuttavat, että mukaan lähteminen edellyttää sekä sitoutumista että oppimiseen panostamista, sillä mikään hyvä ei tule ilmaiseksi. ”Suosittelen LUTin mentorointiohjelmaa kaikille, mutta siihen on oltava valmis sitoutumaan. Vastauksia ei tuoda tarjottimella, vaan mentoroitavankin on oltava aktiivinen ja oma-aloitteinen. Jotta mentorointi olisi mahdollisimman onnistunutta, vaatii se aktiivista ajatustyötä kummaltakin osapuolelta”, Strömberg summaa.
”Jos haluat ottaa haasteen vastaan ja virkistää omia ajatuksia, niin suosittelen ehdottomasti lähtemään mentoriksi”, Jukkola kannustaa.
Strömbergin ja Jukkolan vinkit tuleville mentorointipareille:
- Olkaa avarakatseisia.
- Sopikaa yhteisistä pelisäännöistä ja tapaamisten alustavasta rungosta.
- Tehkää ajatus- ja suunnittelutyötä myös tapaamisten ulkopuolella.
