Tuomas Skriko
Esittely
Vuodesta 2020 lähtien TkT Tuomas Skriko on toiminut LUT-yliopiston Hitsaustekniikan yksikön johtajana. Joulukuusta 2022 alkaen hän on toiminut apulaisprofessorina, mikä korotettiin tenure track -professuuriksi toukokuun alussa 2023. Hänellä on 68 julkaisua (35 vertaisarvioitua ja 2 ei-vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, 1 kirjan luku sekä 30 muuta julkaisua) ja hänen h-indeksi on 10 (Scopus-luokitus) / 12 (Google Scholar -luokitus).
Apulaisprofessori Skriko on ollut aktiivisesti mukana erilaisten Business Finland:n, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plus:n (ESR+), Interreg Aurora CBC -ohjelman, EU:n ulkorajayhteistyöohjelman (ENI CBC) ja Emil Aaltosen Säätiön rahoittamien tutkimusprojektien hankkimisessa ja toteuttamisessa. Hankkeille, joissa hän on toiminut vastuullisena johtajana, päätutkijana, projektipäällikkönä tai ryhmän jäsenenä, on myönnetty viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkopuolista rahoitusta yhteensä yli 5 miljoonaa euroa.
Apulaisprofessori Skriko on tehnyt yhteistyötä muiden LUT:n Konetekniikan ja School of Energy Systems -tiedekunnan yksiköiden kanssa useissa erilaisissa projekteissa. Hänellä on yhteyksiä useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Koulutuksen osalta hän on johtanut ja vastannut LUT:n Hitsaustekniikan uuden opinto-ohjelman kehittämisestä ja harmonisoinnista, mikä sisältää kandidaatti-, maisteri- ja jatko-opinto-tason kursseja sekä opetuskokonaisuuksia. Hän on ollut yli 80 opinnäytetyön ensimmäinen tai toinen ohjaaja: 6 TkT, 55 DI ja 21 TkK.
Apulaisprofessori Skrikolla on laaja ammatillinen yhteistyö- ja vuorovaikutusverkosto kotimaisissa ja kansainvälisissä globaaleissa hitsausalan yrityksissä, kuten Kemppi, Pemamek, Andritz, Ponsse, John Deere, Škoda Transtech, Sandvik Mining and Construction ja Junttan. Lisäksi hän on tehnyt tutkimusyhteistyötä Dimecc:n FAME-ekosysteemissä materiaalia lisäävän valmistuksen alalla, ja hänellä on myös läheinen yhteys Suomen Hitsausteknilliseen Yhdistykseen (nimitetty SHY:n hallitukseen vuonna 2022) ja International Institute of Welding:iin (IIW:n jäsen vuodesta 2012).
Tämän saavuttamiseksi toiminnan on oltava korkealaatuista jokaisella tuotantoketjun tasolla. Yleisten hitsauksen ja hitsausliitosten laadunvarmistusta koskevien standardien ja ohjeiden lisäksi on otettava huomioon myös laaja-alaisemmat konseptit hitsattujen metallirakenteiden suunnittelun ja valmistuksen laadun analysoimiseksi ja ohjaamiseksi. Niitä voidaan hyödyntää valmistettaessa hitsattuja rakenteita erilaisista metallimateriaaleista, kuten lujista ja ultralujista teräksistä, alumiineista sekä ruostumattomista teräksistä, joiden käyttö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä konepajateollisuudessa niiden omatessa potentiaalia ja mahdollisuuksia liittyen hyötykuormaan, rakenteelliseen kestävyyteen, energiatehokkuuteen, päästöjen säännöstelyyn, elinkaarihallintaan ja kierrätykseen. Uusien metallimateriaalien soveltaminen aiheuttaa kuitenkin usein tiukempia suunnittelusääntöjä, kapeampia parametri-ikkunoita valmistuksessa (erityisesti hitsauksessa) ja tarkempia laadunvarmistus- ja tarkastusohjeita verrattuna vastaaviin tavanomaisista materiaaleista valmistettuihin rakenteisiin. Näin ollen tuotantoketjun hallinta digitalisoinnin avulla korostuu tämän tyyppisissä vaativissa hitsattujen rakenteiden sovelluksissa.
- Hitsaustekniikan opintojaksot
- Teräsrakenteiden opintojaksot
- Konetekniikan yleisopintojaksot
Opettaja, luennoitsija ja kuulustelija (täydennyskoulutus) LUT-yliopiston IIW/EWF-ohjelmissa vuodesta 2012.
- IWE / IWT: Kansainvälinen hitsausinsinöörin / hitsausteknikon pätevöityskoulutus
- IWSD: Kansainvälinen hitsatun rakenteen suunnittelijan koulutus
- IMORWP: Kansainvälinen mekanisoidun, orbitaali- ja robottihitsauksen asiantuntijakoulutus
- RWC-S: Vastuullisen hitsauskoordinoijan koulutus teräsrakenteiden valmistajille (taso S)
Tutkijan tiedot
Avainsanat
Hitsausautomaatio ja älykäs hitsaus
Digitaalinen hitsaustuotanto
Hitsauksen laatu
Hitsausmetallurgia
Hitsattavuus