Miten päädyit opiskelemaan liiketoiminta-analytiikkaa?
Olen aina ollut kiinnostunut kaupallisista ja yhteiskunnallisista asioista. Alun perin hain lukemaan tuotantotaloutta, sillä olen pitkän matematiikan ja fysiikan osaaja, ja diplomi-insinöörin ura tuntui luontevalta. Pääsykokeisiin lukiessani huomasin, ettei ala ollutkaan yhtä kiinnostava kuin kauppatieteet. Siksi vaihdoin viime hetkellä hakukohteitani.
Pohdin myös yhteiskunnallisempaa alaa. Halusin kuitenkin nimenomaan LUTiin opiskelemaan, eivätkä yhteiskuntatieteet olleet vielä neljä vuotta sitten LUTin tarjonnassa.
Miksi juuri LUT?
Olen kotoisin Hattulasta ja käynyt kouluni aina pienissä yksiköissä. Valmistuttuani ylioppilaaksi surin sitä, ettei minulla ollut enää samanlaista lämmintä yhteisöä, johon kuulua. Huomasin, että hyvä yhteishenki ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat tärkeitä hyvinvoinnilleni. Toivoin, että saisin nauttia niistä myös yliopisto-opintojen aikana.
Tästä näkökulmasta tarkasteltuna LUT oli kaikista varteenotettavin yliopisto. Varmistuksen aavistukselleni sain Studia-messuilta, joilla sain LUTin messupisteellä todella lämpimän vastaanoton. Toki yhteishenki huokui myös yliopiston markkinoinnissa. Tiesin esimerkiksi Skinnarilan henki -käsitteen jo ennen yliopistoon tuloa.
Onko todellisuus vastannut odotuksiasi?
Ehdottomasti! Lämpimän yhteishengen tunsi ihan ensimmäisestä opiskelupäivästä alkaen. Uskon, että yhteishengen juuret ulottuvat pitkälle yliopiston historiaan. Opiskelijat vaihtuvat säännöllisesti, mutta silti täällä otetaan uudet yhteisön jäsenet lämmöllä vastaan vuodesta toiseen. Ja ollaan aidosti yhtä porukkaa muiden kanssa, myös muiden kiltojen opiskelijoiden kanssa.
Ylioppilaskunnassa olen saanut nähdä vielä paremmin, mihin yhteishenkemme perustuu. Osaltaan se johtuu siitä, että kampusalue on omana yksikkönään, jossa elämme pääasiassa opiskelijoiden kesken.
Toisaalta niin killat, kerhot kuin ylioppilaskuntakin tekevät todella paljon työtä sen eteen, että kaikki viihtyvät ja elävät elämänsä parasta aikaa. On lukuisia tapahtumia ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia sekä upeat puitteet kaikelle toiminnalle. Uskon vilpittömästi, että kaikille löytyy täältä varmasti oma porukka, johon kuulua, ja omaan makuun sopivaa tekemistä.
Toki myös henkilöstöllä on iso rooli, erityisesti rehtorillamme Juhiksella (Juha-Matti Saksa). Mutta mielestäni lähes kaikki opettajat ja muu henkilökunta välittävät opiskelijoista.
Osaisitko kuvata hyvää yhteishenkeä konkreettisemmin?
Se on vaikeampi tehtävä. On paljon helpompi pohtia sitä, onko jokin asia Skinnarilan hengen mukaista, kuin sanoittaa se, mitä henki on. Ilmapiiriin liittyy niin paljon hiljaista, kollektiivista ja myös velvoittavaa tietoa.
Meillä on tähän liittyen aika paljon sanattomia sääntöjä esimerkiksi yhdistysten kanssa. Työskentelemme vilpittömästi yhdessä tämän yhteisön eteen, emmekä esimerkiksi järjestä tapahtumia päällekkäisinä ajankohtina. Keskustelemme paljon ja toimimme mutkattomasti yhdessä.
Yksilötasolla se tarkoittaa erilaisia yhdenvertaisuusasioihin liittyviä juttuja. Ja ihan niinkin yksinkertaisia asioita kuin hyviä käytöstapoja. Skinnarilan hengen ansiosta kampuksella on myös turvallista olla. Ketään ei saa kiusata.
Opiskelet nyt neljättä vuotta kauppatieteitä. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Olen toiminut viimeiset kaksi vuotta ylioppilaskunnassa, ja päässyt tekemään itselleni ja yhteisöllemme merkityksellisiä asioita esimerkiksi ilmastoteemojen, yhdenvertaisuuden ja yksinäisyyden ennaltaehkäisemisen parissa.
Haluan tulevaisuudessakin päästä työskentelemään yhteiskunnalle merkityksellisten asioiden puolesta joko yritysmaailmassa tai julkisella sektorilla. Olisi upeaa päästä ratkaisemaan ilmastokriisiä analyyttisen liiketoiminnan keinoin.
Mikä on ollut hyödyllisintä ja mikä haasteellisinta opinnoissasi?
Kaikista hyödyllisimmät kurssit ovat tähän mennessä liittyneet analytiikkaan, matematiikkaan tai ohjelmointiin. Niiden ansiosta olen kehittynyt analyyttisena ja loogisena ajattelijana, minkä johdosta myös kaupallisemmat asiakokonaisuudet ovat selkeämmin hahmotettavissa.
En osaa nimetä yhtä erityisen haastavaa asiaa. Rehellisesti sanottuna vaikeinta on ollut luottamustoimien ja opintojen yhteensovittaminen. Se on kuitenkin ollut erittäin hyvää harjoitusta työelämää varten. Onnekseni olen yleensä saanut ymmärrystä, joustoa ja tukea yliopiston henkilökunnalta.
Loppujen lopuksi kannan kuitenkin itse vastuun opinnoistani ja teen omat ratkaisuni. Se on yksi yliopisto-opiskelun parhaimmista puolista.
Mitä sanoisit nuorelle, joka pohtii tulevaa alaansa ja opiskelupaikkakuntaansa?
Yliopistosta saa paljon enemmän kuin pelkän tutkinnon. Yhteisö ympärillä opettaa tärkeitä taitoja työelämää ja itsensä kehittämistä varten. Nämä taidot ovat arvokkaita alasta riippumatta. Kannustan olemaan utelias ja tutustumaan somen kautta opiskelupaikkakunnan pöhinään.
Erityisellä lämmöllä suosittelen LUTia ja Lappeenrantaa opiskelukaupunkina, sillä yhteisöllisyyden voima täällä on sanoin kuvaamaton. Minustakin on tullut utelias ja rohkea, tartun uusiin tilaisuuksiin ja haastan itseäni ja ympäristöäni paremman huomisen vuoksi.