Ehdokkaat 2022 | LUT-yliopisto

left

LUTin, Kollin Säätiön sekä LAB-ammattikorkeakoulun edustajista koostuva asiantuntijaryhmä on kartoittanut kevään 2022 aikana metsän jalostusarvon nostoon merkittävästi vaikuttavia ehdokkaita. Kolme finalistia esitellään tämän syksyn aikana

Lopullisen voittajavalinnan tekee ulkopuolisista asiantuntijoista kokoon kutsuttu palkintoraati, joka nimetään kulloisenakin palkintovuonna erikseen.

left

Raadin jäsenet vuonna 2022

Jyrki Katainen, Sitran yliasiamies, LUT-yliopiston Advisory Boardin jäsen (Kuvaaja: Miikka Pirinen/Sitra)

Amel Gaily, toimitusjohtaja, Finnish Business Angels Network ry

Sari Mannonen, johtaja, Helen Oy (Ratkaisut ja tuoteportfolion kehitys)

Biotekniikan startup eniferBio voitti Metsä360-tunnustuspalkinnon

Voiton toi maailman tehokkain mykoproteiinin valmistusprosessi, jossa voidaan hyödyntää teollisuuden sivujakeita. Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittaman palkinnon arvo on 30 000 euroa. Merkittävä tunnustuspalkinto jaettiin jo kolmatta kertaa.

Lue lisää

eniferBio – proteiinia teollisuuden sivutuotteista

left

eniferBio on biotekniikan startup, joka kehittää PEKILO®-teknologiaa – maailman tehokkainta mykoproteiinin valmistusprosessia. PEKILO® on sieni, jonka rihmastoa yritys kasvattaa bioreaktoreissa jatkuvatoimisena prosessina. Suodatetusta ja kuivatusta sienirihmastosta syntyy erittäin proteiinipitoista kuivattua jauhetta.

Prosessissa voidaan hyödyntää muiden teollisuudenalojen, kuten metsä-, biopolttoaine- tai elintarviketeollisuuden sivujakeita, jotka voidaan muuntaa prosessin avulla lisäarvon tuotteeksi.

Ruuan riittävyys sekä kestävä ja paikallinen tuotanto ovat merkittäviä globaaleja haasteita. Maailman proteiinin kysynnän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, minkä vuoksi tarvitsemme kestävämpiä tapoja tuottaa sitä. Emme voi luottaa, että eläinperäinen proteiini riittää ruokkimaan maailman väestön tulevaisuudessa. Pelto- ja laidunpinta-alan laajentuminen taas kiihdyttää edelleen ilmastonmuutosta ja biodiversiteetin vähenemistä globaalin metsäkadon kautta.

Yksisoluproteiineihin kuuluvan PEKILO® :n tuotantomenetelmä on kehitetty alun perin Suomessa jo 1970-luvulla ja eniferBio on kehittänyt prosessia eteenpäin. Kilpailuvalttina voidaan joka tapauksessa pitää sitä, että prosessi on todistettu toimivaksi. Sitä on ajettu teollisessa mittakaavassa 15 vuotta.

eniferBio on toimittanut PEKILO®-proteiinin testieriä useille kansainvälisille yrityksille eri toimialoilla. Tällä hetkellä yhteistyö on pisimmällä maailman johtavan kalanrehuvalmistajan Skrettingin kanssa. He testaavat PEKILO®-proteiinia lohen ja kirjolohen rehuainesosana.

Lisäksi eniferBio on aloittamassa yhteistyötä johtavan lemmikkieläinruokayrityksen Purinan kanssa. He ovat testaamassa PEKILO®-proteiinia ainesosana koirien ja kissojen ruoissa. Myös yhteistyö Valion kanssa on alkamassa. Ajatuksena on kierrättää Valion prosesseista ylijäänyttä laktoosia elintarvikelaatuiseksi tuotteeksi, jonka voisimme nähdä tulevaisuudessa kauppojen vaihtoehtoisten lihankaltaisten tuotteiden joukossa. Tulevaisuudessa PEKILO®-prosessi voisi olla osa lähes kaikkia uusia biojalostuskonsepteja.

Asiantuntijaryhmä katsoi valinnassaan, että eniferBio on hyvä esimerkki siitä, että aikaisemmatkin innovaatiot voivat nousta merkittäviksi ratkaisuiksi, kun maailmankuva muuttuu ja sovelluskohteita pystytään tarkastelemaan uusista lähtökohdista.

eniferBio on VTT:ltä lähtöisin oleva startup, jonka ovat perustaneet vuonna 2020 Simo Ellilä, Heikki Keskitalo, Joosu Kuivanen, Anssi Rantasalo ja Ville Pihlajaniemi. eniferBion toimitusjohtajana toimii Simo Ellilä.

right

Ramboll – vähähiilistä puurakentamista ja -suunnittelua

left

Ramboll on kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointialan yritys, joka on erikoistunut myös kestävään puurakentamiseen. Rakentamisen ratkaisuja mietittäessä Ramboll ottaa huomioon niin elinkaariajattelun kuin eri materiaalien vahvuudet erilaisissa kohteissa ja toteutuksissa. Hiilineutraalisuuden tavoittelu on tärkeä osa Rambollin strategiaa, ja puulla nähdään merkittäviä vaikutuksia tavoitteiden saavuttamisessa.

Suomessa julkiselle puurakentamiselle on asetettu todella kunnianhimoiset tavoitteet. Vuoteen 2025 mennessä jopa 45 prosenttia uusista julkisista rakennuksista tulisi olla puurakenteisia. Myös Rambollilla on havaittu, että puurakentaminen kasvaa jatkuvasti ja että alalle tarvitaan paljon uusia osaajia.

Rambollin osaamista ovat puurakennusten ja -rakenteiden lisäksi hybridirakenteet, joissa betonin, teräksen ja puun käyttö yhdistyy hyödyllisimmällä ja kestävimmällä tavalla.

Rambollin Suomen suunnittelukohteista puulla on ollut merkittävä rooli muun muassa Helsinki–Vantaan-lentoaseman T2-terminaalissa sekä Oodissa ja Löylyssä, jotka ovat niin sanottuja monumentaalisia kohteita. Niissäkään puuta ei ole kuitenkaan käytetty kaikkialla. Rambollin tavoitteena on, että jo hankesuunnitteluvaiheessa pystytään valitsemaan paras mahdollinen ratkaisu esimerkiksi vähäpäästöisyyden kannalta.

Tulevaisuudessa Ramboll pyrkii hyödyntämään yhä enemmän algoritmista suunnittelua. Algoritmit tekevät laskentaa moninkertaisella nopeudella ihmiseen verrattuna, joten ne pystyvät tuottamaan suuren määrän erilaisia vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi. Näin mahdollisuudet löytää puulle lisää käyttömahdollisuuksia paranevat entisestään.

Metsä360-asiantuntijaryhmän mukaan puurakentamisen yleistymiseen voitaisiin vaikuttaa merkittävästi suunnitteluosaamisen kehittämisellä. Jos puun mahdollisuuksia ei osata ottaa riittävästi huomioon suunnittelussa, myös puurakentaminen kehittyy hitaasti. Asiantuntijaryhmän mielestä Ramboll edistää suunnittelu- ja rakentamistoiminnallaan puun käyttöä ja sen parhaiden käyttökohteiden löytymistä.

Ramboll on säätiöomisteinen yhtiö, joka tarjoaa monialaista osaamista hankesuunnittelusta aina valmiin rakennuksen käyttöönottoon asti. Rambollilla työskentelee globaalisti 16 500 eri alojen ammattilaista. Suomessa Ramboll toimii 2 500 asiantuntijan voimin.

right

Metsä Spring ja Kuura – tekstiilejä paperisellusta

left

Kuura on Metsä Springin uudenlainen, paperisellusta valmistettava tekstiilikuitu. Vielä tutkimus- ja kehitysvaiheessa oleva Kuura on fossiiliton, biohajoava ja biopohjainen tuote. Tulevaisuudessa sitä voidaan käyttää tekstiilien valmistuksessa sellaisenaan tai sekoitteena yhdessä muiden tekstiilikuitujen kanssa. Metsä Spring on Metsä Groupin innovaatioyritys.

Tekstiilikuituja tuotetaan maailmassa vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia, joten kysyntä kestävästi tuotetulle tekstiilikuidulle on valtava. Tällä hetkellä tekstiilien pääraaka-aineita ovat öljy- ja maakaasupohjaiset synteettiset kuidut. Niistä irtoaa käytössä ja pesussa ympäristölle ja ihmisille haitallisia mikromuoveja. Tekstiilejä valmistetaan paljon myös puuvillasta, jonka tuotannossa on merkittäviä keinokasteluun, lannoitukseen ja torjunta-aineiden käyttöön liittyviä ongelmia.

Kuura-tekstiilikuitua valmistetaan Äänekoskella sijaitsevassa koetehtaassa. Se on integroitu täysin Metsä Groupin biotuotetehtaaseen, joten paperisellua voidaan hyödyntää suoraan putkea pitkin ilman, että sitä kuivataan välissä. Biotuotetehdas tuottaa myös höyryn, veden ja sähkön koetehtaan tarpeisiin. Kuuran tuotannossa käytetty puu hankitaan biotuotetehdasta ympäröivistä, kestävästi hoidetuista metsistä. Metsä Groupin toiminnan lähtökohtana on hyödyntää uusiutuvaa puuraaka-ainetta ja tuotannon sivuvirtoja sataprosenttisesti.

Koetehtaalta Kuura-katkokuitu ohjataan ensin langanvalmistukseen, minkä jälkeen siitä tehdään kangasta. Joitakin ensimmäisiä kuluttajatuotteita on jo markkinoilla, esimerkiksi valkoinen Kuura-takki. Metsä Spring on tehnyt tuotteiden lanseerauksessa yhteistyötä japanilaisen kauppahuoneen ITOCHU Corporationin kanssa.

Kuura sai alkunsa yli kymmenen vuotta sitten yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tulevaisuudessa Suomeen tavoitellaan useampaa kaupallista, biotuotetehtaisiin integroitua tekstiilikuitutehdasta. Metsä Group on merkittävä selluntuottaja. Noin puolet tuotannosta hyödynnetään itse ja loput myydään maailman markkinoille. Nyt maailmalle myytävälle sellulle halutaan saada kotimaista jatkotuotantoa.

Asiantuntijaryhmää puhutteli se, että Kuura-kuitu hyödyntää raaka-aineena nimenomaan suomalaista metsää. Lisäksi tuotannossa ei käytetä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Tekstiiliteollisuuden nähdään elävän murrosvaihetta, ja raati katsoo, että uusille raaka-aineille on kasvava markkina.

Metsä Springin tavoitteena on kehittää uutta liiketoimintaa puupohjaisiin arvoketjuihin liittyen sekä tukea ja vahvistaa Metsä Groupin nykyliiketoimintaa. Metsä Springin toimitusjohtajana toimii Niklas von Weymarn.

right