Big data tarkoittaa suuria, monipuolisia ja nopealla tempolla volyymiltään kasvavia digitaalisessa muodossa olevia tietovarantoja. Tietomassa koostuu useasta eri lähteestä, muun muassa ihmisten sosiaalisen median profiilitiedoista, reaaliaikaisesta ostokäyttäytymisestä verkkokaupoissa, verkossa olevista tekstitiedoista ja valokuvista sekä kaupunkien avoimesta datasta vaikkapa väestöön tai maankäyttöön liittyen.
LUT-yliopistossa ohjelmistoalalle tekemässään väitöskirjassa Ossi Ylijoki toteaa, että big dataa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Esimerkiksi käytössä olevien miljoonien aktiivisuusrannekkeiden keräämä ja pilveen tallentama tieto ihmisten elämäntavoista, sykevaihteluista sekä demografisista ja sijaintitiedoista voidaan hyödyntää terveyspalveluiden kehittämisessä yhtä lailla kuin lääketieteellisessä tutkimuksessa.
"Yritykset saavat big datasta paljon yksityiskohtaista tietoa siitä, miten tuotteita käytetään. Datan avulla osataan tehdä juuri niitä tuotteita ja palveluita, joita asiakasryhmät haluavat. Datan avulla päästään jopa 60 prosenttia perinteistä nopeampaan tuotekehityssykliin", Ylijoki pohjustaa.
Ylijoen mukaan big datan potentiaali suurten yritysten liiketoiminnan kehittämisessä on tunnustettu.
"Suomessa toimivat suurimmat pörssiyhtiöt ymmärtävät big datan merkityksen ja tuntevat käsitteen määritelmän. Big data tai massadata nähdään kuitenkin vielä rajoittuneesti, pikemminkin sisäisen tehokkuuden parantajana kuin täysin uuden arvon tai uusien liiketoimintamallien lähteenä".
Datan hyödyntämiselle tarvitaan tavoite
Miten big data sitten realisoidaan yrityksen kasvuksi? Ensinnäkin big datan käytölle on asetettava tavoitteet. Tuotekehityksen lisäksi tarkoituksena voi olla esimerkiksi tiedon saaminen asiakkaiden odotuksista, brändin kehittäminen ja uuden myyntistrategian luominen.
"Datan avulla voidaan löytää tietoja, jotka edellyttävät yritykseltä toimimista eri tavalla esimerkiksi toimitusketjun osalta. Saavutetut tiedot ohjaavat päätöksentekoa", Ylijoki tiivistää.
Lisäksi tarvitaan itse data.
"Monesti luullaan, että ostettu konsultti tulee ja tunnistaa hyödyllisen datan, mutta kyllä yrityksen ihmisten on tunnettava datansa. Sitä löytyy yrityksen omista järjestelmistä sekä ekosysteemistä, jossa yritys toimii".
Datan hyödyntäminen asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa edellyttää yritysorganisaatioilta usein uudenlaista osaamista, kuten analysointitaitoja ja algoritmista ajattelua. Kerätyn datan analyysin pohjalta luodaan toiminnassa sovellettavat algoritmit.
Big data on tuotannontekijä, ei teknologiaharjoitus
Tietomassan, analytiikan ja algoritmien lisäksi big datan hyödyntäminen vaatii käytännön toimintamalleja. Ossi Ylijoen mukaan analysoitu data on hyödyksi operatiivisessa työssä vain, jos se on viety osaksi päivittäisiä prosesseja ja työvälineitä.
"Moneen työhön sisältyy esimerkiksi rutiininomaista päätöksentekoa. Hyvän datan ja kunnollisten algoritmien avulla päätöksenteko voidaan automatisoida. Finanssialalla lainanmyöntöprosessissa näin on tehtykin".
Muutos big dataa hyödyntäväksi organisaatioksi ei käy käden käänteessä. Se vaatii johdolta innostunutta vetovastuuta.
"Se on kokonaisvaltainen ja aikaa vievä muutos, että koko organisaatio näkee datan tuotannontekijänä eikä toiminnasta syntyvänä sivutuotteena. Big data ei ole atk-harjoitus", Ylijoki sanoo.
Käytännön toimijoilta muutos edellyttää vaikkapa sitä, että paperisten lomakkeiden sijaan organisaation kaikilla osastoilla asiakastiedot kerätään yhtämittaisesti samaan sähköiseen järjestelmään.
"Yksinkertaistettuna, jos data on skannatuissa dokumenteissa järjestelmässä, sen hyödyntäminen ohjelmallisesti on vaikeaa. Työprosessit pysyvät manuaalisina, ja silloin kyse on enemmän pilipalisaatiosta kuin digitalisaatiosta", Ylijoki kärjistää.
Data liiketoiminnan ytimeen
Ylijoki painottaa, että organisaation on toimittava yhteisin tavoittein, jotta data saadaan virtaamaan siiloista. Mikään algoritmi ei auta, jos dataa ei ole.
Myös silloin panostukset toiminnan uudistamisessa voivat mennä hukkaan, kun dataan ei luoteta.
"Neljännes johtajista turvautuu mieluummin intuitioon kuin faktoihin päätöksenteossa. Lähihistorian ja nykyhetken luotaaviin big datan analyyseihin kannattaa kuitenkin yleensä luottaa, vaikka kuinka olisi 20 vuoden kokemus alalta", Ylijoki sanoo.
Digitalisaatio on hyvässä vauhdissa. Sen avulla voidaan toimia resurssiviisaasti luonnonvaroja säästäen. Ylijoen mukaan on yrityksen valinta, pyrkiikö pysymään mukana matkassa.
"Big datasta on mahdollista luoda uutta arvoa ja liiketoimintaa, mutta se on ennen kaikkea liiketoiminnan kehittämistä. Organisaatiokulttuuri on silloin muuttunut, kun big data on päässyt liiketoiminnan ytimeen".
Big datan hyödyntäminen olemassa olevassa liiketoiminnassa edellyttää:
- Johdon ymmärrystä ja sitoutumista datan hyödyntämiseen.
- Big dataa hyödynnettävässä muodossa ja laadultaan riittävänä.
- Teknisiä taitoja, kuten analyysi- ja algoritmiosaamista.
- Organisatorisia kyvykkyyksiä ja tahtoa hyödyntää dataa toiminnassa.
- Hyöty ei ole itsestään selvää. Datan ja organisaatiotekijöiden lisäksi ekosysteemi ja kilpailuasetelma, jossa yritys toimii, määrittävät onnistumista big datan tuomissa liiketoimintahyödyissä.
- Myös teknologiaan liittyy riskejä.
Lahtelaisen filosofian maisteri Ossi Ylijoen ohjelmistotuotannon tutkimusalaan kuuluva väitöskirja Big Data – Towards Data-driven Business (Big data – tiedosta kilpailuetua) tarkastettiin Lahdessa 12.4.2019.
