Pekka Rajala tutki tuotantotalouden alan väitöskirjassaan LUT-yliopistossa keinoja parantaa korjausrakennusyritysten kannattavuutta. Hänen mukaansa keinot ovat urakoitsijoiden omissa käsissä. Avainasioita ovat asiakaskeskeisyys, ketteryys ja liiketoimintalähtöisyys.
”Tuntuu, että alan urakoitsijat tekevät liiaksi töitä rakkaudesta lajiin. Unohdetaan, että myös liiketoiminta ja sen kannattavuus tulisi huomioida – ja nimenomaan pidemmällä aikavälillä ja yritystasolla eikä vain yhden projektin tasolla”, Rajala sanoo.
Korjausrakennusyritysten heikko kannattavuus on iso uhkatekijä, koska konkurssit voivat viivästyttää tai jopa estää korjausprojekteja. Rakennusalan yritysten konkurssit ovat lisääntyneet huomattavasti parin viime vuoden aikana. Alihankintavetoinen ja väliaikaistyövoimaan perustuva toimintamalli heikentää alan osaamista ja rakennustyön laatua. Alan toimijoiden epävakaus voi entisestään pahentaa tätä huolestuttavaa kehitystä.
Huomio urakoitsijoihin ja niiden liiketoimintaan
Rakentamisen tehokkuudesta ja suorituksesta puhutaan Rajalan mukaan usein ilman, että määritellään, mitä ne oikeastaan tarkoittavat. Kannattavuutta tutkitaan vain yksittäisten projektien näkökulmasta eikä tutkimuksissa avata, kenen kannalta asiaa tutkitaan: tilaajan, urakoitsijan vai kenen?
”Huomiota tulisi kiinnittää nimenomaan korjausrakennusyrityksiin eli urakoitsijoihin ja niiden liiketoimintaan. Korjausrakennusyritykset ovat avainroolissa rakennuskannan pitkän aikavälin toimivuuden ja kestävyyden ylläpitämisessä. Monet yrityksistä kuitenkin kamppailevat heikon kannattavuuden kanssa, ja kannattavuuden kehityssuunta on laskeva. Tutkimukseni avaa, miten kannattavuuden johtamista voi parantaa”, Rajala toteaa.
Kolme polkua parempaan kannattavuuteen
Rajalan mukaan yritykset voivat vaikuttaa kannattavuuteensa ennen kaikkea omilla toimillaan. Väitöskirja osoittaa kolme polkua, mihin korjausrakennusyritysten tulisi suunnata liiketoimintaansa ja sen kehitystä. Polut auttavat yrityksiä parantamaan etenkin absoluuttista kannattavuuttaan, jota kuvaa esimerkiksi yrityksen käyttökate euroissa.
Tärkein poluista on asiakaskeskeisyys, koska se vaikuttaa kahteen muuhun polkuun ja vahvistuu niiden kautta. Kaksi muuta polkua ovat ketteryys ja liiketoimintalähtöisyys. Liiketoiminnan suuntaaminen näiden polkujen mukaisesti voi auttaa välttämään alan kovinta kilpailua ja parantamaan käyttökatetta.
”Urakoitsijoilla on rakentamisessa rajallisesti vaikutusvaltaa, koska asiakkaat ja muut sidosryhmät määrittävät pääosin projektien reunaehdot. Kannattavuuden näkökulmasta erityisen tehokasta onkin valita asiakkaat huolellisesti”, sanoo Rajala.
EU:n, valtion ja lainsäädännön rooli on pienempi, mutta ne voisivat tukea korjausrakentamista nykyistäkin enemmän sillä perusteella, että sen avulla voitaisiin vähentää päästöjä ja vaalia rakennuskantaa. Lisäksi rakennusten ja rakenteiden uusiokäyttöä ja pidempää elinkaarta tulisi yhä edistää.
”Korjausrakentamisen tärkeyttä rakennusalan kokonaisuudessa tulisi korostaa yhä enemmän sen sijaan, että kiinnitetään liikaa huomiota vain asuntojen uudisrakentamiseen. Korjausrakennusyritysten itsensä pitäisi puolestaan alkaa keskittyä myös yritystason kannattavuuteen ja sen johtamiseen”, Rajala summaa.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
Tietoa korjausrakentamisalasta
- Rakennus- ja korjausalan yrityksistä yli 90 % on pieniä tai keskisuuria yrityksiä (EC 2020).
- Rakennusala kattaa tyypillisesti 10–12 % bruttokansantuotteesta maasta ja maanosasta riippuen, kun mukaan lasketaan rakentamisen lisäksi siihen läheisesti liittyvät alat, kuten rakennustuoteteollisuus ja suunnittelu.
- Suomessa ja muissa Euroopan maissa rakennusten korjausten osuus koko rakentamisen volyymista euroissa on viime vuosina ollut noin 40–50 %.
- Kehittyvissä maissa nopea kaupungistuminen kasvattaa rakennuskannan määrää merkittävästi, mikä puolestaan johtaa huomattaviin korjaustarpeisiin tulevaisuudessa.
- Suomessa korjausrakentamisen osuus koko rakentamisen alasta on kasvanut noin 20 prosentista vuonna 1975 noin 45 prosenttiin vuonna 2023.
Lisätietoja:
Pekka Rajala
puh. 040 669 4776
pekka.rajala@student.lut.fi
Pekka Rajalan väitöskirja tarkastetaan LUT-yliopiston Lappeenrannan kampuksella 10.6.2025 klo 12. Lue lisää
