Tällä sivulla
Vaikka perheyrityksiä pidetään varsin vakaina ja riskejä välttävinä, niiden joukosta löytyy myös maailman innovatiivisimpia organisaatioita. Tämä selvisi LUT-kauppakorkeakoulussa tehdyssä Surviving the coronavirus pandemic and beyond: Unlocking family firms' innovation potential across crises -tutkimuksessa.
Akatemiatutkija Tanja Leppäaho ja professori Paavo Ritala tutkivat perinteistä suomalaista veneitä valmistavaa pk-perheyritystä. Anonymiteetin takaamiseksi yritystä kutsutaan tutkimuksessa nimellä FinnBoat. Se on selvinnyt kolmesta isosta kriisistä: 1990-luvun lamasta, 2008–2009 rahoituskriisistä ja meneillään olevasta koronaviruspandemiasta.
"On hyvin mielenkiintoista, että yritys on selvinnyt kriiseistä innovoimalla. Monet innovaatioista ovat olleet aika radikaaleja, kuten täysin uusia tuotelinjoja ja liiketoimintamalleja", Ritala sanoo.
Leppäaho kertoo, että 1990-luvun laman aikana, kun veneiden kuluttajakysyntä romahti, FinnBoat loi täysin uuden tuotelinjan business-to-business-sektorille. Se loi yritykselle toisen selkärangan ja auttoi yritystä selättämään laman. Kyseinen tuotelinja on yhä keskeinen osa yrityksen liiketoimintaa.
Vuosien 2008–2009 finanssikriisin aikana erityisesti suurempien venemallien kysyntä romahti. Yritys päätti keskittyä vain pienten venemallien tuotantoon ja sulki suurempien veneiden tuotantotilat kokonaan. 1970-luvun pienet venemallit lanseerattiin uudelleen retro design -malleina ja useammilla värivaihtoehdoilla. Leppäaho kuvailee, että yritys selvisi tälläkin kertaa, entistä vahvempana.
Vuonna 2020 alkaneen koronaviruspandemian tuomat talous- ja terveyshuolet saivat kuluttajat varovaisiksi. Lisäksi valtiovalta asetti omat suosituksensa fyysisten kontaktien välttämiseksi.
"Koronakriisi on johtanut siihen, että FinnBoat suunnittelee parhaillaan kokonaan digitaalista veneiden suunnittelu- ja ostoalustaa myös kansainvälisille markkinoille. Yritys kehittää lisäksi aurinkoenergialla toimivaa sähkövenettä yhteistyössä suomalaisen yliopiston kanssa. FinnBoat on siis edelläkävijän roolissa", Leppäaho kertoo.
Ketteryys strategian valinnassa
Keskeistä on se, että yritys on vaihtanut nopeasti strategiaansa kriisien ja vakaiden aikojen välillä. Kun kriisi ei ollut enää päällä, yritys viimeisteli pääasiallista liiketoimintalinjaansa ja pani rahaa säästöön. Leppäahon mukaan yritys on ollut hyvin valikoiva rahankäytössään. Perheyrityksellä on myös erityistä perinteisiin liittyvää varallisuutta, kuten mahdollisuus tuoda omasta hyllystä markkinoille retro design -tuote.
"Toisaalta, kun mahdollisuus innovoida uutta aukesi, he olivat valmiita tekemään mitä tahansa, jotta yritys ja sen laatumaine säilyvät. He olivat valmiita keskittämään liiketoimintaa uusiksi, kun tilanne sitä vaati", Leppäaho sanoo.
Toisin kuin muilla yrityksillä, perheyrityksillä on siis tunnepitoista tahtoa tehdä innovaatioita kriisin iskiessä.
Ritalan ja Leppäahon mukaan perheyritykset kestävät siksi kriisit elinvoimaisempina kuin muulla tavoin omistetut yritykset. Halu pelastaa isien luoma perintö voi olla perheyrityksessä erittäin voimakas motivaattori. Tavoite siirtää yritys seuraavallekin sukupolvelle tekee niiden innovoinnista erityistä.
Leppäahon ja Ritalan mukaan perheyrityksissä lymyää valtava innovaatiopotentiaali.
"Vaikka perheyritysten kasvu on usein hitaampaa, ne toimivat vuosikymmenestä ja jopa vuosisadasta toiseen. Perheyritysten merkitys bruttokansantuotteelle on merkittävä. Niiden tyyli panna rahaa sivuun pienentää riskejä ja tekee valinnoista kestävämpiä", Leppäaho toteaa.
Mitä pitäisi ottaa opiksi?
Ritalan mukaan FinnBoatin tapaus teki hyvin selväksi sen, että aina kannattaa valmistautua pahan päivän varalle.
"Yllättävät riskit ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä ei voi ennakoida. On hyvä olla olemassa suunnitelma siihen, mitä tehdä, jos markkina yhtäkkiä putoaa alta. Miettiä, mistä saada rahoitusta, mitkä ovat vaihtoehtoiset jakelukanavat ja voidaanko laajentua uusille markkinoille nopeasti", Ritala listaa.
Leppäahon mukaan perheyrityksissä on esi-isien antamaa viisautta, jota vastaan vain hyvin harvat yritykset pystyvät kilpailemaan. Tästä huolimatta perheyrityksessä ei pitäisi luottaa liikaa perinteiden ja jo tehdyn varaan.
"Kun yleinen taloustilanne paranee, yrityksissä on syytä harkita täysin uuden tuotteen lanseeraamista sen lisäksi, että hyödynnetään retromalleja tai rakennetaan mallistoa vanhan pohjalle", hän sanoo.
Kuten Ritala ottaa esille, on tärkeää kuunnella myös muiden mielipiteitä – uusien työntekijöiden, kilpailijoiden ja miksei yliopistotutkijoidenkin ajatuksia.
"Samaan aikaan on syytä pitää kiinni yrityksen omasta identiteetistä ja perinteistä ja pitää innovaatiot linjassa niiden kanssa."