Pilotlaitos sijoittuisi Joutsenoon, ja suunnitellun tuotannon pääraaka-aineet ovat Finnsementin Lappeenrannan tuotantolaitoksen päästöistä talteen otettava hiilidioksidi ja Kemiran tehtaan tuotannon ylijäämävety. Hiilidioksidi ja vety yhdistetään kemiallisessa synteesissä, josta saadaan synteettistä metanolia.
Metanolista voidaan valmistaa edelleen esimerkiksi liikennepolttoaineita, joilla voidaan korvata ilmastonmuutosta aiheuttavien fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Joutsenon pilotlaitoksen selvitystyössä tarkastellaan ensisijaisesti juuri liikennepolttoaineiden, eli bensiinin, lentokerosiinin ja dieselin valmistuksen mahdollisuutta ja kannattavuutta.
LUT-yliopistossa on pilotoitu fossiilisia polttoaineita korvaavien hiilivetyjen tuotantoa laboratoriomittakaavassa jo vuodesta 2017 lähtien.
"Fossiilisen öljyn ja kaasun käyttö polttoaineina tulee päättymään. Ne pitää korvata hiilineutraaleilla polttoaineilla, joita voidaan käyttää nykyisissä moottoreissa ja näin nollata liikenteen CO2 päästöt. Hiilidioksidin kierrätys teollisuuden päästölähteistä tarjoaa suomalaisyrityksillekin ison mahdollisuuden kääntää polttoainetuotantoa hiilineutraaliksi", sanoo tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen, LUTin energiajärjestelmien yksiköstä.
Laaksonen jatkaa, että synteettisten polttoaineiden tuotanto on jo nyt kustannuksiltaan järkevää paikoissa, joissa vetyä tai prosessin vaatimaa sähköä on saatavilla edullisesti.
Power-to-x-teknologian potentiaali kiinnostaa yrityksiä
LUT vastaa selvitystyön käytännön toteutuksesta. Selvitys käsittää muun muassa laitoksen investointi- ja käyttökustannusten laskennan, tuotantoprosessien mallinnuksen, hiilineutraalien polttoaineiden kysyntäennusteet, vaihtoehtoisten liiketoimintamallien suunnittelun, sekä tuotannon ja eri lopputuotteiden kestävyystarkastelun.
Yritysten kiinnostus selvityshanketta kohtaan on ollut LUTin professori Jarmo Partasen mukaan poikkeuksellista, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan.
"Power-to-x-ratkaisujen tuominen osaksi kestävyysstrategiaa sekä konkreettista, kestävämpää toimintaa ovat yrityksiä yhdistäviä tekijöitä. Kaikki osapuolet näkevät tässä mahdollisuuksia oppia yhdessä, ja tulemme jakamaan tietoa keskenämme", sanoo Partanen.
Partanen jatkaa esimerkeillä yritysten lähtökohdista. "Osalla yrityksistä on tarve muuttaa oman toimintansa päästöjä nykyistä paremmin tuottavaksi raaka-aineeksi. Joillain taas on jo selkeä tavoite siirtyä itse tuottamaan tai käyttämään hiilineutraalia polttoainetta aivan lähivuosina."
Hiilineutraalien polttoaineiden valmistaminen on nopeasti kasvavaa liiketoimintaa
Selvitystyön päärahoitus tulee EAKR-rahoituksena Etelä-Karjalan maakuntaliitolta, jonka hallitus päätti rahoituksesta 16.12.2019. Hankkeen kokonaisbudjetti on 320 000 euroa.
Suuren kokoluokan yrityksistä selvitystyötä ovat sitoutuneet rahoittamaan Finnsementti, Kemira, Neste, St1, Wärtsilä, Finnair ja Shellin tutkimuskeskus Hollannissa. Myös paikalliset valmistavan teollisuuden yritykset Premekon, Terästorni, Jotex Works ja Refinec rahoittavat hanketta. Hankkeen kumppanina on myös Lappeenrannan kaupunki.
"Vaatimus liikenteen päästöjen neutraloinnista tekee hiilineutraalien polttoaineiden valmistamisesta nopeasti kasvavaa liiketoimintaa. Hyvin monenlaisilla yrityksillä on mahdollisuus ottaa tästä potentiaalista osansa", päättää Partanen.
Lisätietoja:
Petteri Laaksonen
Janne Tynninen, tehtaanjohtaja, Kemira Joutseno, janne.tynninen@kemira.com
Jukka Hietanen, Concept Development Manager, Future Energy Business, St1 Oy, 0400 595 298, jukka.hietanen@st1.fi
Jussi Puustinen, tuotantojohtaja, Finnsementti, 040 702 9847, jussi.puustinen@finnsementti.fi
Finnair Communications, comms@finnair.com
Tommi Rintamäki, Senior Manager Power-to-X, Wärtsilä, tommi.rintamaki@wartsila.com
Outi Ervasti, Acting Head of Renewable Hydrogen and PtX Initiative, Neste, +358 504589741, outi.ervasti@neste.com
