Uutisten tuottaminen tappiolla voi kannattaa, jos rinnalle rakennetaan uusia palveluita

Uutisten myyminen on muuttunut digitaalisessa todellisuudessa hyvin vaikeaksi, kun uutistiedosta on tullut niin sanottu julkishyödyke; tieto leviää vapaasti, eikä kulu käytössä. Vapaamatkustamisen mahdollisuuden vuoksi uutisen arvo on kaupallisessa markkinassa suorastaan romahtanut.

Atte Jääskeläisen väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että uutistiedon tuottaminen jopa tappiolla voi silti olla kestävää liiketoimintaa, kun rinnalle rakennetaan tarjolle uutisiin kytköksissä olevia uusia tuotteita ja näille haetaan uusia markkinoita. Havainto perustuu esimerkkeihin Euroopan menestyneimmistä uutistoimistoista.

”Uutiset luovat tuottajalleen, toimitukselle, luotettavuutta ja arvomielikuvia, joiden avulla voidaan rakentaa ainutlaatuista kilpailuetua uusien tuotteiden markkinoilla. Myös uutistuotannossa tarvittavat resurssit voivat tarjota ansaintamahdollisuuksia hyvin pienin lisäkustannuksin”, Jääskeläinen kertoo.

Ilmaiset tai alihinnoitellut uutiset voivat toimia digitaalisen alustatalouden liiketoimintamalleissa asiakkaita houkuttelevana, alustan nopeaa kasvua tukevana tarjontana. Alalla pitkään toiminut toimija ei välttämättä aina ole kankea häviäjä, jos se osaa käyttää etunsa alustamallien rakentamisessa viisaasti. 

”Se, kuka selviää tällaisesta kriisistä, on yllättävän paljon kiinni ihmisistä. Talouden ja liiketoiminnan logiikka voi muuttua samalla tavalla eri maissa, mutta toisissa yritykset ajautuvat kriisiin, toisessa nousevat huippukannattaviksi. Ei pidä aliarvioida yrittäjähenkisen johdon kykyä löytää uusia, kannattavia ratkaisuja hyvinkin vaikeissa tilanteissa.”

Jääskeläisen mukaan alan johtavat toimijat valtaavat osuutta, mutta se osuus on supistuvasta markkinasta.

”Suurimpia voittajia – se kannattaa muistaa – ovat amerikkalaiset suuret alustatalouden jätit, jotka ovat kaapanneet valtaosan mainosmarkkinoista. Nuo mainosdollarit ja -eurot ovat poissa uutisliiketoiminnan rahoitusmalleista.”

Uutisten seuraaminen koetaan kansalaisvelvollisuudeksi

Väitöksen mukaan uutisten kuluttaminen koetaan kansalaisvelvollisuudeksi, ja siihen liittyy digitaalisessa ympäristössä vahvoja sosiaalisia arvoulottuvuuksia. 

”Uutisarvo nousi väitöksessä yllättävän vahvaksi, suorastaan ylivoimaiseksi arvoksi. Uutisen suurin koettu merkitys on edelleen siinä, että se täyttää perinteisiä uutisarvon kriteerejä; uutinen on hyödyllinen, se sisältää uutta tietoa, se edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, mutta myös rakentaa lukijansa identiteettiä ja tuottaa ylpeyttä lukijalleen”, Jääskeläinen sanoo.

Viihtymisellä ja rentoutumisella on kuitenkin myös oma, uutisarvosta selvästi erillinen merkityksensä. 

”Ei pidä unohtaa myöskään uutisten tunteita luovaa merkitystä. Tunteet voivat olla positiivisia tai negatiivisia, ja molemmat näistä voivat olla arvokkaita.”

Huomattavaa on, että uutisten yhteydessä olevat lukijakommentit koettiin usein ärsyttäviksi, eikä tunteenpurkauksia kommenteissa juurikaan arvostettu. Tunnekokemuksista vahvimmin positiiviseksi koettiin tunteiden jakaminen, jonka voi Jääskeläisen mukaan tulkita myötäelämiseksi.

”Digitaalisissa palveluissa uutisten kuluttajien tuottamat kommentit keskimäärin jopa heikentävät uutisten arvoa lukijoille. Digitaaliset uutispalvelut tulee siksi suunnitella tarkkaan ja analysoida, minkälaiset yleisön osallistumismahdollisuudet todella tuottavat arvoa. Näin vältetään se, että sinänsä periaatteessa arvokkaaksi koettu mahdollisuus kommentointiin käytännössä vähentää uutispalvelun käyttäjien kokemaa arvoa.”