Yleinen taloustilanne Suomessa ollut heikko vuodesta 2008 alkaen – oikeastaan tuottavuuden kasvu pysähtyi Nokian haaksirikon jälkeen, ja tilanne on jatkunut näin viimeiset 15 vuotta. Kehitys näkyy myös bruttokansantuotteemme (BKT) kasvuluvuissa. Siellä missä ei tuottavuus kasva, ei yleensä kasva myöskään BKT.
Tilanne huutaa investointeja.
Strategiatutkimuksen perusteella tiedetään, mitä pitäisi tehdä, jotta saadaan luotua aikaiseksi kilpailukykyä ja kannattavuutta.
Resurssiperusteinen näkemys:
- Kehitetään yrityksen menestystekijöitä luomalla kilpailuetua siten, että se, mitä yrityksesi tekee, perustuu mahdollisimman harvinaisiin, arvokkaisiin, vaikeasti kopioitaviin tai korvattaviin ominaisuuksiin. Pyri siis siihen, että kilpailijat eivät pysty imitoimaan tekemistäsi. Näin tekemiselle syntyy kilpailuedun kautta pitkäaikaista kannattavuutta ja yrityksellesi menestystä.
Dynaamiset kompetenssit:
- Elä ajassa, tunnista muutostarpeet ajoissa, reagoi muutokseen ja muuta toimintaa joustavasti, jotta yrityksesi menestyisi paremmin kuin staattinen toimija. Kyky pärjätä muuttuvassa maailmassa mahdollistaa myös pitkäaikaiset investoinnit, varsinkin jos ne on suunniteltu joustaviksi.
Toisin sanoen kyse on yrityksen kriisinkestävyydestä eli resilienssistä. Resilienssi ei kuitenkaan synny sormia napsauttamalla, se pitää rakentaa pitkäjänteisesti.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
Resilienssi ei ole sattumaa. Jos yrityksellä on suunnitelmia valmiina poikkeusoloja varten, se pystyy suojautumaan ikäviä asioita vastaan ja jopa kaappaamaan markkinoita pulaan joutuneilta verrokeiltaan. Varautuneet yritykset kykenevät palvelemaan asiakkaitaan kriisistä huolimatta ja voittavat uusia asiakkuuksia.
Kaikilla yrityksillä ei ole vaihtoehtoisia suunnitelmia tai kykyjä muuntautua tilanteen mukaan, joten markkinoille tulee kriiseissä tilaa valmistautuneen yrityksen tuotteille ja palveluille.
Johtajan pitää osata ja ymmärtää nämäkin asiat. Helposti ajattelemme, että ”kävipäs tuolla firmalla kauhea pulla” eli onnenkantamoinen, mutta usein kyse ei ole vain onnesta, vaan siitä, että valmistautuminen kohtasi tilaisuuden. Voiko onnea siis luoda?
Keinoja lisätä kriisinkestävyyttä
Taitava johtaja luo onnea organisaatioonsa, jos hän osaa ottaa työssään huomioon resilienssiä tuottavia näkökulmia:
1 Teknologiavalinnat. Hankitaan esimerkiksi sellainen kone, jolla pystyy vaihtamaan tuotteen eräkokoa kysynnän mukaisesti pienestä isoon ja toisinpäin. Vaikka kone maksaisi vähän enemmän kuin perusmalli, investointi antaa yritykselle kykyä muuntaa tuotantoa tilanteen mukaan, eli resilienssiä.
2 Rahoitus. Rahoitusratkaisuilla voi luoda tai tuoda resilienssiä. Kriisinkestävyys pitää rakentaa hyvän sään aikana ja tehdä silloin esimerkiksi luottolimittien sopimukset valmiiksi. Tällaiset valmistelut antavat aikaa tehdä asioita, kun laineet lyövät päälle ja mikä tärkeintä, rahan hinta on myrskyssä huomattavasti korkeampi kuin suojasäällä.
3 Osaaminen. Kun kaikki – tai edes osa porukasta – osaa tehdä tarvittaessa toistensa työt, ei tarvitse laittaa lappua luukulle vaikkapa flunssaepidemian iskiessä työyhteisöön. Tällainen varautuminen vaatii sitä, että koulutukseen on laitettu paukkuja. Hyvä johtaja kannustaa ihmisiä hankkimaan monipuolista osaamista ja työsopimukset kirjoitetaan joustaviksi.
4 Työyhteisön henkinen vahvuus. Asenne, että me pärjäämme, kävi tässä miten kävi. Meillä LUTissa on tällainen henki. Aina voi luottaa toiseen luttilaiseen, ja ongelmiin etsitään ratkaisu yhdessä. Kukaan ei ole yksin. Hyvinvoiva työyhteisö auttaa jaksamaan henkisesti vaikeina aikoina. Ja toisaalta henkisesti vahva jaksaa paremmin vaikeita aikoja.
Opimme koronasta sen, että musta joutsen voi lentää tuulettimeen koska tahansa. Kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta, asioita voi myös opiskella – myös resilienssin kannalta tärkeätä johtamista.
Muutos on pysyvä maailmantila ja sitä ajaa tällä hetkellä tekoälyn vahva esiinmarssi tietoyhteiskunnan perustalta. Yritykset, jotka pystyvät ottamaan verkostonsa mukaan muutokseen pärjäävät, ja syntyy uusia globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia.
Varautuminen ei kuitenkaan muutu mihinkään, sitä tarvitaan aina.
Tällä palstalla LUTin asiantuntijat ja yhteistyökumppanit kommentoivat ajankohtaista teemaa tai tutkimusta. Kirjoittaja on yksi uudistuvan LUT Executive MBA -ohjelman kouluttajista. Ohjelma käynnistyy Lahdessa syksyllä 2025. Jos kiinnostuit, hae mukaan! Lisätietoja ohjelmasta ja hakemisesta saat tämän linkin kautta.
Kirjoittaja:
