Tällä sivulla
Kuinka avoin nykymaailmassa kannattaa olla? Tätä kysymystä on joutunut pohtimaan myös avoimen innovaation isänä tunnettu Henry Chesbrough – professori, joka pysähtyy mielellään vaihtamaan ajatuksia ja jakamaan oppimaansa muiden ihmisten kanssa. Mies, joka on omistanut akateemisen uransa erilaisten raja-aitojen kaatamiseen.
Chesbrough kehitti avoimen innovaation (open innovation) käsitteen jo vuonna 2003, ja hänen teoriastaan tuli valtava menestys.
”Chesbrough’ta on siteerattu tieteellisissä julkaisuissa lähes 100 000 kertaa. Yleensä tutkija on onnekas, jos saa 10 000 siteerausta koko uransa aikana. Chesbrough’n lukema on huima ja kertoo siitä, mikä vaikutus hänen kehittämällään paradigmalla on ollut”, LUT-kauppakorkeakoulun professori Paavo Ritala kertoo.
Ritala tekee Chesbrough’n kanssa tutkimusyhteistyötä ja on perehtynyt urallaan Chesbrough’n kehittämään avoimen innovaation käsitteeseen. Ritalan mukaan avoin innovaatio on muodostunut vuosien saatossa erittäin merkittäväksi ajattelukehikoksi sekä käytännössä että tutkimuksessa.
”Esimerkiksi Googlen hakukoneella löytyy kyseisellä termillä lähes miljardi osumaa, ja LinkedIn-yhteisöpalvelussa on satojatuhansia profiileja, joiden yhteydessä on mainittu avoin innovaatio”, Ritala havainnollistaa.
Avoin innovaatio
- selittää erilaisia innovaatiotoiminnan muotoja, joissa tieto liikkuu eri suuntiin eri organisaatioiden ja ihmisten välillä; kaikkea ei tarvitse keksiä tai kehittää oman yrityksen sisällä
- voi tuottaa merkittäviä edistysaskelia, kuten nähtiin muun muassa COVID-19-rokotteiden kehityksessä
- kohtaa tulevaisuuden haasteena esimerkiksi kasvavat geopoliittiset jännitteet sekä epäselvyydet kansalaisten tietoturvaan liittyen.
”Kaikki fiksut ihmiset eivät ole meillä töissä”
Henry Chesbrough vieraili kesäkuun alussa LUTin Lappeenrannan kampuksella, jossa hän vastaanotti LUT-kauppakorkeakoulun Viipuri-palkinnon. Kyseinen tunnustus annetaan noin joka toinen vuosi kansainvälisesti arvostetulle huippututkijalle, jonka työ vaikuttaa merkittävästi myös LUT-kauppakorkeakoulun tutkimukseen ja opetukseen.
Chesbrough ei ole laskenut, kuinka paljon pokaaleja hänellä jo on. Hän ei halua vaikuttaa siltä, että odottaisi saavansa niitä, saati että hän pyrkisi tiettyyn määrään pystejä, kuten vaikkapa huipputennispelaaja.
”Ihmiset, jotka ovat saaneet Viipuri-palkinnon ennen minua, ovat ihmisiä, joita arvostan suuresti. On todella hieno tunne olla heidän joukossaan”, Chesbrough sanoo.
Kuten niin moni johtaja, myös Chesbrough korostaa henkilökohtaisten verkostojen merkitystä.
”Kaikki fiksut ihmiset eivät ole meillä töissä”, hän tapaa sanoa.
Chesbrough’n piti alun perin saada Viipuri-palkinto jo paljon aiemmin, mutta juhlallisuudet siirtyivät pandemian takia. Chesbrough lensi Lappeenrantaan Roomasta, jossa hän oli tapaamassa kollegoitaan Luissin yliopistossa.
”Siellä oltiin kovin mielissään tästä saamastani palkinnosta, toiminhan professorina paitsi Berkeleyn yliopiston kauppakorkeakoulussa myös Luissin yliopistossa.”
Chesbrough’n mukaan Italiassa ja Suomessa on ymmärretty, että EU:n vahvistaminen on ainoa tapa pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.
”Yhdysvalloissa on paljon loistavia bisneskouluja, mutta ne tutkivat yleensä vain amerikkalaisia ilmiöitä. Tänä päivänä globaali näkökulma tutkimuksessa on välttämätön, ja eurooppalaiset ymmärtävät tämän amerikkalaisia paremmin. Jos eurooppalainen valtio ajattelee vain omaa etuaan, se menettää paljon mahdollisuuksia”.
”Tosielämän tilanteista oppineet akateemikot osaavat kaupallistaa”
”Avoin, provosoi ajatuksia positiivisella tavalla”, ”hyvä mentori, hyvä yhteisöjohtaja, omistautunut ja helppo lähestyä” ja ”osoittaa todellista kiinnostusta toisten työtä kohtaan”. Muun muassa näin ihmiset kuvailivat Henry Chesbrough’ta, kun Paavo Ritala pyysi luonnehdintoja tutkijakollegastaan Viipuri-palkinnon jakotilaisuutta varten.
Chesbrough työskenteli yritysmaailmassa ennen siirtymistään akateemiselle uralle. Hän on toiminut tiedeuransa ohessa konsulttina ja neuvonantajana yrityksissä.
Chesbrough sanoo, että käytännön ymmärrys liikemaailmasta on ollut hänelle merkittävä etu niin niin tutkimuksessa kuin yritysyhteistyössä. Chesbrough kertoo saaneensa yrittäjiltä kiitosta siitä, että hän puhuu samaa kieltä heidän kanssaan.
”Yhdysvalloissa näkee erinomaista tutkimusta, joka pohjautuu siihen, että ihmiset palaavat akateemisiin virkoihin oltuaan mukana perustamassa yritystä ja hankkimassa käytännön kokemusta liikemaailmasta. Tämä on erittäin tärkeää, kun puhutaan siitä, miten yliopistot voisivat lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan.”
Esimerkiksi Berkeleyn yliopiston professori, biokemisti Jennifer Doudna sai vuonna 2020 kemian Nobel-palkinnon yhdessä Emmanuelle Charpentierin kanssa genomin muokkausmetodistaan.
”Kun tosielämän tilanteista oppineet akateemikot palaavat yliopistolle, he osaavat myös kaupallistaa keksinnöt”, Chesbrough sanoo.
”Bisneskoulujen välinen kilpailu auttaa niitä yrittämään vähän kovemmin”
Bisneskoulujen välinen kilpailu kovenee, ja joidenkin mielestä Suomessa on ylipäätään liikaa oppilaitoksia. Chesbrough’n mielestä kauppakorkeakoulujen yhteenliittäminen ei ole hyvä idea, koska terve kilpailu kiihdyttää innovaatioita. Hän sanoo, että jokaisella yliopistolla on aina kilpakumppani, jonka tekemisiä tarkkaillaan ja josta väännetään vähättelevää vitsiä, mutta tosiasiassa kilpailijaa myös ihaillaan.
”Ystävällismielinen kilpailu auttaa yrittämään vähän kovemmin.”
Oppilaitosten yhteenliittymien sijaan Chesbrough kannustaa bisneskouluja yhteistyöhön. Suomessa on 10 kauppakorkeakoulua, ja yhdessä ne voisivat olla luomassa suurta, globaalisti kiinnostavaa tapahtumaa, joka voisi houkutella Suomeen kansainvälistä yleisöä muualta maailmasta.
”Asun Kaliforniassa, jonka asukkaista 80 prosenttia on syntynyt jossakin muualla. Ihmisistä syntyy siellä kiinnostava sekoitus. Jokainen tuo tullessaan omat verkostonsa, ja ihmiset levittävät tietoa eteenpäin. Kyse on mahdollisuuksiin tarttumisesta. Niinpä suomalaistenkaan ei kannata keskittyä vain keskinäiseen yhteistyöhön, vaan luoda Euroviisujen kaltaisia alustoja, joita koko muu maailma seuraa.”
Hänen mielestään LUT-kauppakorkeakoulun ehdoton vahvuus on, että se on kauppakorkeakoulu teknillisessä yliopistossa.
”Liian usein näkee sitä, että yliopistojen tiedekunnat ovat kaukana toisistaan, siiloutuneita. LUTissa tietoa vaihdetaan tiedekuntien välillä puolin ja toisin, mikä auttaa ymmärtämään liikemaailmaa entistä paremmin.”
LUT-yliopiston pienuus ja Lappeenrannan ja Lahden kampuksien sijainti ovat Chesbrough’n näkemyksen mukaan selkeitä, muttei mahdottomia haittoja.
”Etäisyys suurista kasvukeskuksista tuo ihmiset lähemmäs toisiaan. Yhteistyö helpottuu ja raja-aitoja ei ole tai ne on helpompi kaataa kuin isoissa keskittymissä.”
”Ja onhan Suomella salainen ase: sauna. Jos halutaan lisätä yhteistyötä ja kuroa yhteen siiloja, sauna saattaa olla paras olemassa oleva teknologia avoimuuden ja tietojen vaihdon lisäämiseksi. Saunassa kukaan ei ajattele, mitä tiedekuntaa tai asemaa toinen edustaa”, Chesbrough sanoo.
Hän kertoo kuulleensa, ettei Suomessa tehdä yhtäkään isoa päätöstä ilman tapaamista saunassa, ja saunaan hän oli itsekin menossa heti haastattelua seuraavana päivänä.
”On erittäin tärkeää tutkia myös epäonnistumisia”
Politiikalla ja lainsäädännölläkin on oma osansa innovaatioiden kaupallistamisessa. Chesbrough ajaa Tesla Model 3 -täyssähköautolla, joka oli viime vuoden myydyin auto Norjassa. Talouselämän mukaan Norjassa rekisteröidyistä autoista 83 prosenttia oli täyssähköisiä alkuvuodesta 2022. Norjassa sähköautoista ei tarvitse maksaa 25 prosentin arvonlisäveroa eikä päästöihin perustuvaa autoveroa. Sähköautoilijat saavat myös esimerkiksi alennusta tietulleista.
Chesbrough sanoo, että valtion myöntämillä verohelpotuksilla on merkittävä vaikutus vihreän liikenteen yleistymisessä, mutta liikenteen sähköistymisessä on kyse myös muna–kana–ilmiöstä.
”Mitä enemmän ihmiset ostavat sähköautoja, sitä houkuttelevampaa on rakentaa lisää latausasemia. Ja mitä enemmän on latausasemia, sitä houkuttelevampaa on ostaa sähköauto.”
Chesbrough arvioi, että kuluu vielä paljon aikaa, ennen kuin maaseudulla innostutaan tosissaan sähköautoilusta, koska sähköautot vaativat yleistyäkseen tehokkaan latausinfran – auton edullisen hankintahinnan ohella.
Hän uskoo, että LUTilla on mahdollisuuksia kehittää uusia sähköisen liikenteen ideoita.
”Onhan LUTilla esimerkiksi sähkömoottoripyörä Ukkonen ja jätepuusta kehitetty polttoaine bioetanoli, joten miksei teillä voisi olla aineksia menestykseen.”
Yhdysvalloissa innostuttiin tekemään maissista biopolttoainetta siinä määrin, että syötäväksi tarkoitetun maissin hinta karkasi käsistä.
”Toisin sanoen tämä bioetanolihanke epäonnistui. Mutta tällainen tarina on esimerkki siitä, millaisissa asioissa kauppakorkeakoulut voivat auttaa yhteiskuntaa. On erittäin tärkeää tutkia myös epäonnistumisia eikä vain ennakoituja tuloksia. Epäonnistumiset opettavat realismia ja auttavat ymmärtämään, mikä voi mennä pieleen.”
Lue aiheesta muualta:
Mikä Viipuri-palkinto?
- He kaikki ovat saaneet Viipuri-palkinnon
- LUT-kauppakorkeakoulun Viipuri-palkinto Henry Chesbrough’lle, joka kehitti avoimen innovaation käsitteen
Tiesitkö tätä LUT-kauppakorkeakoulusta?
- LUT-kauppakorkeakoulu täyttää 30 vuotta – ytimessä liiketoiminnan vastuullinen uudistaminen
- LUT-kauppakorkeakoululle kansainvälisesti arvostettu AACSB-laatutunnustus
- LUT-kauppakorkeakoulu paransi jälleen sijoitustaan arvostetussa THE-rankingissa
LUT-kauppakorkeakoulu
