Kun dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri oli vielä lukiossa, hän katsoi tv-haastattelua ympäristöongelmista. Haastattelun asiantuntijalla ei ollut tarjota minkäänlaista ratkaisua, vaan hän vain valitti ja valitti. Silloin nuori lukiolainen päätti, ettei hän halua olla se, joka valittaa, vaan se, jolla on ratkaisu. Hän ryhtyi tuumasta toimeen ja haki LUT-yliopistoon opiskelemaan kemiantekniikkaa.
”Minusta kertoo paljon se, että olen toivonut rippilahjaksi Fjällrävenin maastopuvun ja ylioppilaslahjaksi Ympäristön tila Suomessa -nimisen paksun tietokirjan, Kallioinen-Mänttäri kertoo.
Tieteeseen pohjautuvilla käytännön ratkaisuilla on suuri rooli myös hänen työssään. Haastattelupäivänä hän on esimerkiksi selvittänyt, voisiko eräs yritys sulkea vesikiertoja eli puhdistaa prosessivettä erotustekniikan menetelmillä. Tavoitteena on säästää ympäristöä, kustannuksia tai parhaassa tapauksessa tietenkin molempia.
”Innostun edelleen mahdollisuuksista tehdä asioita toisin. On aina mielenkiintoisia saada soveltaa ja viedä käytäntöön niitä asioita, joita me yliopistolla tutkimme, tiedämme ja opimme. Se on ja tulee varmaan aina olemaan mielestäni mahtavaa.”
Mari Kallioinen-Mänttäri
- LUT School of Engineering Science -tiedekunnan uusi dekaani (1.10.2022 alkaen), erotustekniikan professori ja dosentti, kemiantekniikan diplomi-insinööri
- Työskennellyt erotustekniikan osastonjohtajana ja tutkimusalustan johtajana
- Syntynyt Vantaalla ja muuttanut Lappeenrantaan Vääksystä
- Asuu Lappeenrannassa miehensä professori Mika Mänttärin ja yläkouluikäisen lapsensa kanssa. Perheeseen kuuluu myös neljä muuta lasta, jotka ovat jo muuttaneet opiskelemaan.
- Tutkimusaiheita: membraanisuodatuksen hyödyntäminen biojalostusteollisuudessa (esimerkiksi puun hemiselluloosien talteenotto), membraanin likaantumismekanismien syvällinen ymmärtäminen ja reaaliaikainen analyysi, luontoperäisten yhdisteiden hyödyntäminen antimikrobisten membraanien valmistuksessa
- Tärkeimmät saavutukset: fenolisten yhdisteiden aiheuttaman membraanin likaantumisen selvittämisen edistäminen ja patentit, jotka liittyvät sahanpurun käyttöön liuosten puhdistamisessa ja hemiselluloosan talteenotossa
- Harrastuksia: käsityöt, äänikirjat, puutarhanhoito, kanootilla retkeily, kansallispuistot, kirpputorit
Kallioinen-Mänttäri aloitti lokakuun alussa LUT School of Engineering Science -tiedekunnan dekaanina. Johtajana hän haluaa olla mahdollisimman helposti lähestyttävä ja tavoitettavissa. Tiedekuntaa hän aikoo johtaa edestä ja esimerkillä.
”Koen, että jokaisen on helpompi toimia, kun tiedetään, miten asiat tehdään, kuka on vastuussa ja mikä on yhteinen tavoite. Sitten kuunnellaan toisia ja keskustellaan avoimesti. Nämä ovat loppujen lopuksi kauhean yksinkertaisia asioita. Johtaminen on ihmisten kanssa olemista ja vastuun kantamista.”
Yhtenä tärkeimmistä tehtävistään Kallioinen-Mänttäri pitää luttilaisten työhyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä huolehtimista. Hän kannustaa varsinkin tutkijoita verkostoitumaan sekä hyödyntämään LUTin eri kampusten ja yksiköiden mahdollisuudet.
Räiskyvä kemianopettaja ja partiolaisuus suunnannäyttäjinä
Kallioinen-Mänttäri vietti yläasteella ja lukiossa paljon aikaa Aurinkovuoren vartijat -partiolippukuntansa eräkämpällä ja pitkillä metsäretkillä. Se sytytti kipinän luonnonsuojeluun ja yhdessä tekemiseen.
”Minulla oli jo silloin tarve osata ratkaista asioita, jotka voivat vahingoittaa ympäristöä. Partiotoiminta opetti myös kantamaan vastuuta.”
Kemiantekniikka ei ollut nuorelle lukiolaiselle kuitenkaan itsestään selvä valinta. Uravalinnasta saadaan kiittää räiskyvää lukion kemianopettajaa Terttu Kangaskalista ja biologianopettaja Merja Vaisalaa.
”Luonnontieteet saivat silmissäni lisää hohtoa hyvien opettajien ansiosta. Tertusta sain myös esikuvan vahvasta naisesta kemian alalla.”
LUT School of Engineering Science
- Kansainvälinen asiantuntija seuraavilla aloilla:
- Erotus-, puhdistus- ja prosessitekniikka
- Konenäkö ja hahmontunnistus
- Teollisuusmatematiikka
- Fysiikka
- Tuotantotalous
- Ohjelmistotuotanto
- Koulutus nojaa teollisuuden ja yritysmaailman tarpeisiin sekä vastaa ajankohtaisiin globaaleihin haasteisiin.
- Opetuksessa yhdistyvät luonnontieteet, insinööritaidot ja käytännön sovellukset.
- Tiedekunnassa alkaa myös uusi yhteiskuntatieteiden koulutus syksyllä 2023.
Vääksyläiselle nuorelle Lappeenranta oli entuudestaan tuntematon kaupunki. Opiskelijatapahtumat ja LUTin yhteisöllinen henki imaisivat kuitenkin mukaansa. Opiskeluaikana erityisesti laboratoriotyöt olivat Kallioinen-Mänttärille mieluisia.
”Minulla kävi aivan hillitön tuuri, että päädyin opiskelemaan Lappeenrantaan, koska pääsin opiskelemaan juuri niitä asioita, joita halusinkin oppia. Olen iloinen, että minulla oli mahdollisuus olla kädet savessa: laboratoriotyöt olivat hyvää yhdessä tekemistä ja käytännön oppimista. Nykyään opiskelijat katsovat paljon enemmän demonstraatioita.”
Oman alansa erotus- ja etenkin membraanitekniikan Kallioinen-Mänttäri löysi viimeistään opintojensa maisterivaiheessa. Silloin hän oli mukana projekteissa, joissa membraanisuodatusta pilotoitiin Kaukaan sellu- ja paperitehtailla. Näin hän pääsi soveltamaan laboratoriotöitä laajemmassa mittakaavassa.
Jatko-opintojensa jälkeen Kallioinen-Mänttäri on työskennellyt LUT-yliopistolla opettajana, tutkijana, professorina sekä tutkimusalustan johtajana. Viimeisimmässä pestissään hän johti Suomen suurinta erotus- ja puhdistustekniikan tutkimusyksikköä, jonka kokoonpano kasvoi hänen aikanaan 40:stä sataan henkilöön. Viime vuosina tutkimusyksikkö on kehittänyt merkittävästi ainutlaatuisia tutkimustilojaan niin Lappeenrannassa, Lahdessa kuin Mikkelissäkin.
”LUTin erotustekniikassa on paljon sellaista osaamista, jota ei ole missään muualla saman katon alla. Koen olleeni etuoikeutettu, että pääsin olemaan osa osaston kasvutarinaa”, hän liikuttuu.
”Jätevesi on kiinnostavampaa kuin puhdas vesi”
LUT-yliopisto tunnetaan erittäin kattavasta vedenkäsittelyosaamisestaan. Membraanitekniikalla vettä voidaan puhdistaa niin, että siitä saadaan samalla talteen yhdisteitä jatkokäyttöä varten.
”Membraani on puoliläpäisevä kalvo, joka voi toimia ikään kuin seulana vedenpuhdistuksessa, koska se on täynnä pienenpieniä huokosia. Silmällä näitä ei kuitenkaan voi erottaa, ja membraani saattaakin näyttää ensisilmäyksellä muovilla päällystetyltä paperilta.”
Jos Kallioinen-Mänttäri saisi sadun kolme toivomusta, yksi niistä olisi päästä seisomaan membraanin pinnalle. Sieltä hän tarkkailisi, missä järjestyksessä eri molekyylit asettuvat kalvon pinnalle, kun vesi suodattuu siitä läpi. Kyseessä on sarja niin pieniä ilmiöitä, että niitä on erittäin vaikea kuvantaa, tutkia tai analysoida.
”Minusta on äärettömän kiehtovaa tutkia, miten membraanin likakerros rakentuu. Vasta kun ymmärrämme syvällisesti, mitä siinä tapahtuu, osaamme estää likaantumisen tai pestä membraanin paremmin”, Kallioinen-Mänttäri toteaa.
Ratkaisut tulevat siitä, että ilmiöt ymmärretään. Näin haluan LUT-yliopiston roolin nähdä.
Hänen mukaansa akateemista tutkimusta tehdään siksi, että erilaiset ilmiöt ymmärrettäisiin paremmin. Uudet ratkaisut syntyvät vasta sen pohjalta.
”On tärkeää demonstroida asioita ja rakentaa pilotteja, mutta ennen kuin ollaan siinä vaiheessa, pitää ymmärtää ilmiö.”
LUT-yliopiston strategiassa vettä kunnioitetaan suojeltavana, puhdistettavana, jalostettavana ja mahdollisimman pitkälle hyödynnettävänä resurssina. Kallioinen-Mänttäristä olennaista ei ole pelkästään se, miten vedestä saadaan puhdasta, vaan myös se, miten jätevesien sisältämät arvoaineet saadaan talteen ja uudelleen hyödynnettäviksi.
”Resurssitehokkuus on kaiken ydin. Puhdas vesi on vain yksi mahdollisista tuotteista: mielenkiintoisempaa on se, miten jätevesi hyödynnetään resurssina.”
Tulevaisuudessa Kallioinen-Mänttäri näkee paljon potentiaalia varsinkin biojalostuksen erotustekniikassa. Sen avulla esimerkiksi sellu- ja paperitehtaiden sivuvirrat voidaan valjastaa tehokkaaseen hyötykäyttöön ja luoda uutta liiketoimintaa. Hän seuraa innolla uusien biojalostusyritysten syntymistä.
”Biojalostus on paljon muutakin kuin sellun ja paperin tekemistä. Nyt alalle on tulossa aivan uudenlaista laajuutta, mikä on sykähdyttävää. Olen kiitollinen, että olen saanut elää tämän muutoksen aikana.”
Hemiselluloosan talteenotto on ollut Kallioinen-Mänttärille viime aikoina kaikista rakkain tutkimusaihe. Se on myös teknologia, josta hänellä ja hänen puolisollaan, niin ikään LUT-yliopiston professori Mika Mänttärillä, on nimissään patentit. Pari ehti tehdä yhdessä töitä yli 15 vuotta, ennen kuin työtoveruus leimahti rakkaudeksi. Vaikka työpaikka ja tutkimusala on molemmilla sama, työasioista puhuminen on kotona silti vähissä.
”Meillä on elämässä niin paljon muuta: lapset, puutarha ja monia muita mielenkiinnon kohteita. En tosin tiedä, miten työtaustamme on vaikuttanut jälkikasvuun. Ketään kemiantekniikasta kiinnostunutta ei toistaiseksi näytä ainakaan olevan”, Kallioinen-Mänttäri naurahtaa.
”Keski-ikäinen luksusretkeilijä” innostuu herkästi uudesta
Käsityöt ovat Kallioinen-Mänttärille paras tapa irrottautua töistä. Viime talvena herkästi innostuva neulootikko teki kymmenet huovutetut lapaset eri väreissä. Sarjatuotannon käynnistymiseen riitti toimivan tekniikan löytyminen. Ommellessaan tai neuloessaan kuuntelussa on usein myös äänikirja: viimeisimpänä Kallioinen-Mänttäri tempautui Kate Quinnin Metsästäjättären matkaan.
”Olen aktiivisesti opetellut sitä, ettei työ voi täyttää koko elämää, vaikka se olisi kuinka mielenkiintoista ja vaikka kuinka olisi täyttämässä omaa missiotaan maailmassa. Jotta jaksaa, pitää olla muutakin”, hän painottaa.
Myös luonnossa liikkuminen on edelleen rakas harrastus. Lomalla Mänttärin perhe lähtee todennäköisemmin kansallispuistoon kuin suurkaupungin sykkeeseen. Perheellä on myös kanootti, jolla he kiertelevät Saimaalla ja muilla vesistöillä.
”Kutsun itseäni keski-ikäiseksi luksusretkeilijäksi, koska kanootissa tavarat kulkevat kätevästi mukana eikä minun tarvitse kantaa niitä”, Kallioinen-Mänttäri naurahtaa.
Viime aikoina hänen kärsivällisyyttään on koetellut puutarhasta hullaantunut jänis, joka on popsinut suihinsa niin vadelmat, karhunvatukat kuin vaivalla istutetut koristepensaatkin. ”Jänissodan” voittamiseksi on kokeiltu jo lähes kaikki konstit.
”Viime keväänä levittelin puutarhaan valkoisen lakanan ja hieroin siihen hirveänhajuista partavettä. Olen kokeillut myös kahvia, valkopippuria ja ihan kaikkea, mikä vain voisi haista jäniksestä pahalta”, hän huokaisee.
Ananassuklaata joululahjaksi ja neljä muuta mielipidettä
1. Etäpäivä vai kampuspäivä?
"Kampuspäivä, koska ihmiset antavat minulle energiaa."
2. Globaali vai paikallinen tutkimusaihe?
"Globaali tutkimusaihe, koska sillä on enemmän vaikutusta siihen, miten asiat planeetallamme ovat."
3. Metsä vai järvimaisema?
"Tämä on paha kysymys! Sanon kuitenkin järvimaisema, koska kanootissa tavoitan vapauden tunteen ja pääsen positiivisesti irti kaikesta."
4. Syksy vai kevät?
"Kevät ehdottomasti. Nautin tuoreen vihreän väristä ja puutarhani kukkimisesta, kunhan vain voitan ensin sen jäniksen."
5. Suklaa vai lakritsi?
"Lakritsi – siitäkin huolimatta, että Panda on viimein hoksannut, että Juhlapöydän konvehtien ananakset ovat se juttu. Olen tainnut tienata niitä jo aikamoisen määrän joululahjaksi."
Nopea, määrätietoinen ja aito dekaani
Kallioinen-Mänttäri sanoo, ettei hänellä ole erikseen koti- ja työminää. LUT-yliopisto saakin hänestä aidon, nopean ja määrätietoisen dekaanin.
”LUT on mahtava paikka, kun täällä ei ole pönötyskulttuuria. Voimme kaikki olla juuri sellaisia kuin olemme. Olen esimerkiksi ihminen, jolla on voimakkaat sanat ja voimakkaat tunteet. Rytmini on aika nopea, ja sen täytyykin olla, kun on paljon tekemistä.”
Kärsivällisyyttä vaativien asioiden äärellä nopeus jää kuitenkin taka-alalle. Silloin esiin nousevat ratkaisuhakuisuus, halu ymmärtää ilmiöitä ja kyky keskittyä olennaiseen.
”Ainahan tutkiessa syntyy sivukysymyksiä, mutta ne voi kirjoittaa ylös myöhempää hetkeä varten”, hän täsmentää.
Vaikka Kallioinen-Mänttärillä on takanaan jo varsin pitkä ja menestyksekäs ura, hänen tavoitteensa on edelleen yhtä kirkas kuin lukiolaisena.
”Teen tiedettä siksi, että sen avulla voidaan mahdollistaa parempi elämä ja paremmat ratkaisut”, hän tiivistää.
”Hakisin ensimmäisten joukossa yhteiskuntatieteisiin, jos elämäntilanteeni olisi toinen”
Tulevaisuudessa LUT-yliopistosta valmistuu yhteiskuntatieteilijöitä tekniikan ja kauppatieteiden osaajien lisäksi. Uusi koulutus alkaa syksyllä 2023. Yhteiskuntatieteiden koulutusala rakentuu ensin osaksi insinööritieteiden tiedekuntaa, jota dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri johtaa.
”Olen äärettömän kiinnostunut mahdollisuudesta luoda jotakin aivan uutta alusta asti. Olisin varmaan itse ensimmäisenä hakemassa yhteiskuntatieteiden opiskelijaksi, jos olisi sellainen elämäntilanne, että ehtisin opiskella”, hän kertoo.
LUTista valmistuneet opiskelijat rakentavat osaamisellaan nykyistä kestävämpää yhteiskuntaa ja liiketoimintaa. Kallioinen-Mänttärin mukaan yhteiskuntatieteiden osaaminen on siinä tehtävässä aivan yhtä tärkeää kuin tekniikan ja taloudenkin.
”Kaikki se, mitä olemme LUTissa tehneet, ei yksin riitä kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseen. Meidän pitää ymmärtää se, miten saamme uudet ratkaisut oikeasti osaksi tätä yhteiskuntaa eli miten ihmiset lopulta ottavat ne osaksi arkeaan.”
”Yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat siihen, mistä tulee totta”
Yhteiskuntatieteiden koulutus on Kallioinen-Mänttärin mukaan mahdollisuus kouluttaa syväosaajia, jotka osaavat hyödyntää tekniikan ja talouden mahdollisuudet nykyistä paremmin.
”Monet asiat ovat jo teknisesti mahdollisia: esimerkiksi jätevesi osataan puhdistaa, mutta on erilaisia yhteiskunnallisia syitä, miksei se ole kuitenkaan vielä tehokasta. Asiat tulee toteuttaa niin, että niistä syntyy yhteiskuntaan kestävästi rakennettua liiketoimintaa”, hän jatkaa.
Kallioinen-Mänttäri näkeekin yhteiskuntatieteillä erityisen roolin siinä, miten vuosien tutkimustyöstä saadaan paras hyöty irti yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa.
”Kun on pitkään tehnyt töitä uusien ratkaisujen kehittämiseksi, on luontaisesti kiinnostunut siitä, että niistä tulisi myös totta. Monet yhteiskunnalliset ilmiöt ja mekanismit vaikuttavat paljolti siihen, mitkä ratkaisut lopulta päätyvät käyttöön.”
