Tällä sivulla
Kalle Laineen syntymävuonna 1976 Suomessa ylittyi miljoonan ajoneuvorekisterissä olevan henkilöauton raja, ja autoradioissa soivat sen ajan kuumimmat listahitit – Abban, Dannyn, Virve Rostin ja Katri Helenan kappaleet. Turvavyön käyttö oli tullut pakolliseksi vuotta aiemmin ja moottoripyöräkypärä tuli pakolliseksi vuotta myöhemmin 1977. Lapset matkustivat autoissa ilman turvaistuimia.
Vuoden 2020 lopussa ajoneuvorekisterissä oli yli 3,6 miljoonaa henkilöautoa ja koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä.
"Yksi harhaluulo on se, että Destia hoitaa kaikkia Suomen teitä. Näinhän asia ei ole, me hoidamme noin puolet valtion ylläpitämistä teistä", Kalle Laine naurahtaa.
Siinä missä 1990-luvun lapsi muistaa nähneensä kaduilla Destian auroja, tulee yrityksen kalustoa nykyään vastaan esimerkiksi lauttaranta- ja laituritöissä Turun saaristossa. Tai Helsingin Hämeentiellä, jonka uudistaminen on 17 miljoonan euron urakka – Helsingin kaupungin historian suurin katuremontti.
Destia on Suomen suurin infra-alan yritys, joka suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää liikenneväyliä, ratoja ja liikenne- ja teollisuusympäristöjä. Asiakkaina on valtion ja kuntien ohella teollisuutta ja yrityksiä.
"Jotkut mieltävät Destian yhä valtion omistamaksi yhtiöksi, mutta yritys on sataprosenttisesti yksityisomistuksessa, Suomessa päämajaansa pitävän Ahlström Capitalin omistuksessa."
Laine sanoo, että Destialla on käynnissä valtavasti mittavia projekteja. Laineen työnkuva kattaa Destian brändin, markkinoinnin ja viestinnän johtamisen lisäksi myynnin ja asiakaskokemuksen kehittämisen. Vaikka työnkuva on laaja, Laine ei kuitenkaan tunnusta stressaavansa.
"Tykkään siitä, että työni on monipuolista. Olen tottunut siihen, että minulla on monta projektia kerralla menossa. Loppujen lopuksi on kyse kyvystä organisoida, priorisoida ja ennakoida", Laine sanoo.
Kauppatieteilijäveljekset tuntevat myynnin salat
"Varoitus! Myynti- ja asiakasosaamisen kehittäminen voi olla vaarallista. Saatat innostua ja tartuttaa sen myös muihin".
Sitaatti on Laineen kirjoittamasta kirjasta Myynti on rikki, B-to-B-myynnin uusi aika (2015), jota on käytetty useissa Suomen ammattikorkeakouluissa oppikirjana. Kirjassa Laine antaa konkreettisia vinkkejä modernin myynnin ja asiakastyön kehittämiseen.
Esimerkiksi, jos myynti sakkaa, ensimmäinen ajatus on usein lisätä markkinointia, myyntitapaamisia ja kontakteja asiakkaaseen. Laineen mukaan asiakkaan aikaa ei kannata tuhlata pelkkää vauhtia lisäämällä. Sen sijaan analyyttinen, faktapohjainen ja asiakaslähtöinen lähestymistapa toimii yleensä paremmin.
"Olen luonteeltani kehittäjätyyppi ja haluan auttaa yrityksiä ja siellä työskenteleviä ihmisiä viemään asioita eteenpäin ja tunnistamaan oma potentiaalinsa. Se lämmittää sydäntäni, että kirjastani on ollut apua ja tukea myynnin opettamisessa ja kehittämisessä", Laine sanoo.
Laine opiskeli 2000-luvulla LUT-kauppakorkeakoulussa kauppatieteiden lisensiaatiksi asti. LUTissa hän sanoo oppineensa myös kirjoittamisen taidon – Myynti on rikki -teos lienee pätevä todiste.
Hauska tosiasia on se, että Laineen veljeskatraan kaikki kolme poikaa ovat kauppatieteiden maistereita, mutteivät sentään samasta yliopistosta valmistuneita. Laine kertoo, että isoveli kehui kauppatieteitä, mikä motivoi hakeutumaan alalle. Niinpä Kalle Laine lähti samalle tielle, mutta kiinnostui Lappeenrannasta, koska LUTissa pystyi yhdistämään kauppa- ja insinööritieteitä ainutlaatuisella tavalla.
"Tästä on ollut työelämässä hyötyä, sillä toimin paljon insinöörilähtöisten organisaatioiden kanssa", Laine sanoo.
Laine muistaa LUT-kauppakorkeakoulun paikkana, jolla on omaleimainen kulttuuri ja halu kehittyä. Laineen mielestä terve ja hyvä yhteishenki heijastui henkilökuntaan ja opiskelijoihin.
"Ihmisiin oli todella helppo tutustua. Olen kiitollinen siitä, että olen vieläkin tekemisissä ihmisten kanssa, jotka kohtasin LUT-aikana."
Destia hyödyntää digitalisaatiota monella tapaa
Lainetta ajaa eteenpäin positiivinen uteliaisuus uuden oppimiseen ja ihmisenä kehittymiseen. Hän pitää siitä, että työ tarjoaa monipuolisesti haasteita. Laine ehti tehdä ennen Destialle siirtymistään 14 vuoden uran liikkeenjohdon konsulttina ja projekteja myös Destialle, mutta silti yksi asia yllätti:
"Destia on merkittävä edelläkävijä infran digitalisaatiossa. Infran taju on meidän kattoteemamme. Destia on esimerkiksi pilotoinut työmaillaan 3D-tekniikkaa, jonka avulla ratapölkyt saadaan paikalleen työkoneella ilman perinteisen mittamiehen apua. Myös kuvauskoptereita käytetään paljon, koska niiden avulla on kätevä seurata töiden etenemistä", Laine kertoo.
Eikä Suomen tiestön kuntoakaan tarvitse enää arvioida vain silmämääräisesti. Destia kehitti kunta-asiakkaille korjausvelkapalvelun, joka hyödyntää mittaamisessa eri tekniikoita kuten valokuvausta, lasermittauksia ja laserkeilausta. Näin päästään aiempaa nopeammin kiinni siihen, missä kipeimmin tarvitaan uutta pintaa. Korjattavaa riittää, sillä Suomen tiestöä koskevan korjausvelan rahallinen arvo on Destian mukaan lähes 3 miljardia euroa.
Laine mainitsee digitekniikoista myös tietomallipohjien käytön isoissa siltaprojekteissa. Tietomallipohjaisessa suunnittelussa suunnittelija rakentaa sillan työpöydällään käytännössä etukäteen. Syntyvä tietomalli on tallessa yhdessä paikassa, eikä kierrossa ole useampia versioita. Tietomalliin mahtuu myös enemmän informaatiota kuin piirustukseen, ja tietomallia on helppo tarvittaessa päivittää.
"Destia rakentaa infraa valtiolle, useille kunnille, teollisuudelle ja yrityksille. Rakennamme siis samalla suomalaista yhteiskuntaa ja entistä parempaa Suomea. Se motivoi ja antaa työlle entistä suuremman merkityksen."
Vastuullisuus ei saa jäädä vain puheen tasolle
Destian juuret ulottuvat 200 vuoden päähän. Suomen tiestöstä voidaan pitkälti kiittää Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Adolfin perustamaa Kuninkaallista Suomen Koskenperkausjohtokuntaa. Destia on hyödyntänyt kuninkaallista historiaa esimerkiksi rekrytointi-ilmoituksissaan; "Olipa kerran kuningas, joka käski meidän pitää infrasta huolta, koska yhteiskunnan tulee toimia".
Teiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito olivat Suomen itsenäistymisen jälkeen pitkään viranomaisten kontolla. Tilaaja-tuottaja-malli syntyi vasta 2001 ja Destia-nimi 2007, kun tieliikelaitos yhtiöitettiin. Yksityisomistukseen Destia siirtyi 2014.
Mitä tulee huomisen infraan, liikkumisen suunnitteluun vaikuttavat EU:n ja Suomen päästötavoitteet, teknologian kehitys ja kuluttajien valinnat. Kaikki puhuvatkin nyt paitsi digitalisaatiosta, myös vastuullisuudesta. Kalle Laine uskoo tekojen kautta vaikuttamiseen. Laineen mielestä vastuullisuus on paitsi ympäristövastuun, myös sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vastuun kantamista.
Destia on mukana rakentamassa Suomen suurinta tuulipuistoa Pohjanmaalle sekä Ahlström Collective Impact (ACI) -vastuullisuushankkeessa, jonka tavoitteena on kohdentaa strategisia investointeja valikoituihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Viime vuonna tuettiin koronaviruspandemian takia kriisiapua tarvitsevia lapsia.
"Vastuullisuus ei saa jäädä vain puheen tasolle. Yrityksellä pitää olla antaa konkretiaa, mieluiten mitattavia esimerkkejä siitä, mitä on tehty", Laine sanoo.
Lue lisää erikoishaastatteluja:
Tutustu LUTin ihmisiin
- Sami Saarenkedosta piti tulla rokkitähti, mutta hän valloitti estradin modernina dekaanina
- ”On tämä ollut hurjaa humppaa”, sanoo LUT-yliopiston koulutusta uudistanut vararehtori Jaana Sandström ja ryhtyy painiin oriin kanssa
- Tässä on mies, joka vei LUT-kauppakorkeakoulun maailmalle ja jolle opiskelijat perustivat fanisivuston someen – Kalevi Kyläheiko on persoona, joka muistetaan
- ”Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu”, sanoo bisnesvaikuttaja Tuomo Rönkkö
Katso myös tämä alumnitarina
Kerran kosmopoliitti, aina kosmopoliitti
Vapaa-ajan reissujen ohella Laine on käynyt yli 20 maassa työmatkalla, ja parhaiten ovat jääneet mieleen Japani, Chile, Etelä-Korea ja Intia. Kunkin maan kulttuuri, ilmasto ja ruoka ovat olleet Laineelle hienoja elämyksiä. Hän epäilee, ettei esimerkiksi Chileen olisi koskaan tullut lähdettyä, ellei kyseessä olisi ollut työkeikka.
"Toisin kuin jotkut luulevat, työmatkat ulkomaille eivät kuitenkaan ole lomailua. Päinvastoin, teimme kovasti töitä. En tainnut töpeksiä tapakulttuurinkaan suhteen, koska koitin tehdä taustatyöt ja kulttuuriin tutustumisen ennen lähtöä. Eikä tässäkään asiassa tarvitse pingottaa. Riittää, että suhtautuu kunnioittavasti uusiin ihmisiin ja antaa heille tunteen, että on heidän puolellaan."
Oman perheen Laine perusti Suomeen, mutta kaipuu ulkomaille ei ole kadonnut. Matkustamista harrastava Laineen pariskunta odottaa jo reissuun pääsyä. Seuraavaa kohdetta ei ole vielä päätetty, mutta Euroopan rajojen sisältä se todennäköisesti löytyy.
"Kovin pitkälle meneviä suunnitelmia on tässä maailmanajassa aika vaikea tehdä."
Kalle Laine
- Syntynyt Turussa, asuu Espoossa.
- Valmistui LUTista kauppatieteiden maisteriksi 2000, kauppatieteiden lisensiaatiksi niin ikään LUTista 2006.
- Perheessä avovaimo ja 4-vuotias lapsi.
- Destian asiakaskokemuksesta ja viestinnästä vastaava johtaja maaliskuusta 2020 alkaen.
- Oli sitä ennen 14 vuotta Talent Vectialla johtavana liikkeenjohdon konsulttina ja partnerina.
- Toimi jonkin aikaa LUTissa yliassistenttina 2000-luvulla.
- On tehnyt töitä yli 20 eri maassa ja puhuu neljää vierasta kieltä: englantia, ruotsia, espanjaa ja saksaa.
- Harrastaa monipuolisesti kesä- ja talvilajeja, kuten beach volleyta, tennistä ja hiihtoa.
- Nauttii suuresti matkustamisesta, rentoutuu mökillä Turun saaristossa.
Haastattelu on julkaistu alun perin LUT-kauppakorkeakoulun 30-vuotistaivalta juhlistavassa juttusarjassa heinäkuussa 2021.
