Ei ole harvinaista, että uusien työtapojen ja järjestelmien omaksuminen herättää vankkaa vastarintaa ja jopa uhkaa hyvinvointia töissä. Siksi työn digitalisoitumista ja siihen liittyviä kokemuksia on syytä pohtia myös sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.
Digitalisaation sosiaalista puolta on tutkittu LUT-yliopiston haastattelututkimuksessa, joka toteutettiin kymmenessä suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Tavoitteena on edistää ihmislähtöistä digitaalisten kaksosten hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämisessä. Digitaalinen kaksonen tarkoittaa tietokoneella tehtyä virtuaalista kopiota todellisesta toimintaympäristöstä, prosessista, tuotteesta tai palvelusta.
Digitalisaatio on monimutkainen ja kuormittava prosessi
”Digitalisaatio on monimutkainen ja jatkuva prosessi, joka aiheuttaa kuormitusta yrityksille ja työntekijöille. Usein uudistukset törmäävät ja jopa kaatuvat muutosvastarintaan, ja työtyytyväisyys kärsii. Siksi selvitimme, miten digitaalisen murroksen aiheuttamaa stressiä ja muutosvastarintaa työpaikoilla voidaan vähentää ja parantaa näin työhyvinvointia”, sanoo LUT-yliopiston nuorempi tutkija Alena Valtonen.
”Projektimme tavoitteena on lisätä ymmärrystä erityisesti siitä, miten digitaalisten kaksosten käyttö vaikuttaa niitä käyttäviin ihmisiin, ja kuinka digitaalisten kaksosten tuottaman tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa auttaa lievittämään koettuja ongelmia.”
Taustalla on teknologioiden kasvava merkitys yritysten strategioissa
LUT-yliopiston Lahden kampuksella tutkitaan ja opetetaan kestävää mekatroniikkaa, joka tarkoittaa kehittyneiden ja älykkäiden järjestelmien eli laitteiden, koneiden ja teknologian suunnittelua ja valmistusta.
Teknologioilla on yhä suurempi rooli yrityksissä strategisten tarpeiden saavuttamisessa. Digitaalisia kaksosia on kehitetty jo usean vuoden ajan LUT-yliopiston MoreSIM-tutkimusalustan projekteissa. Digitaaliset kaksoset edistävät kestävää kehitystä ja kannattavuutta muun muassa säästämällä kustannuksia, pienentämällä investointeihin liittyviä riskejä ja parantamalla turvallisuutta.
Mitä tutkimuksessa selvisi digitalisaation vaikutuksista työpaikoilla?
- Digitaaliset kaksoset voivat vähentää työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä kuormitusta.
- Digitaalisten kaksosten avulla voidaan edistää päätöksentekoa kustannussäästöjen ja oikean tiedon avulla.
- Digitalisaatiohankkeissa kannattaa lievittää muutosvastarintaa, koska se tukee työntekijöiden hyvinvointia.
- Muutosvastarinnan taustalta löytyy sekä yksilöön, työyhteisöön että teknologiaan liittyviä syitä.
- Vastarintaa voidaan lievittää tehokkaasti kolmella keinolla, jotka ovat oppiminen, viestintä ja osallistaminen.
Digitaaliset kaksoset tukevat kestävää kehitystä
”Tietokoneella tehty kopio voi mallintaa jopa kokonaista tehdassalia koneineen, tuotantoprosesseineen, järjestelmineen ja työntekijöineen. Tällainen digitaalinen kaksonen voi auttaa esimerkiksi optimoimaan laitteiden käyttöä sekä pienentämään sähkön, veden ja raaka-aineen kulutusta ja hukkaa”, selostaa tutkija Mira Holopainen.
Kannattavuus on kestävän liiketoiminnan kulmakivi. Raaka-aineiden ja energian säästäminen on erityisen tärkeää valmistavassa teollisuudessa sekä kustannusten että ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Teknologian avulla parannetaan myös työturvallisuutta.
”On selvää, että esimerkiksi prosessien tai laitteiden parannuksiin liittyvät kokeilut ovat turvallisempia digitaalisessa kuin todellisessa ympäristössä. Rakenteiden, järjestelmien ja prosessien visualisointi digitaaliseksi kaksoseksi on havainnollista ja kasvattaa työyhteisön yhteisymmärrystä ja osaamista, mikä puolestaan voi parantaa työelämän laatua.”
Mira Holopaisen mukaan suuri osa digitaalisten kaksosten hyödyistä toteutuu vasta, kun ihmiset soveltavat virtuaalisten mallien tarjoamaa tietoa työarjessaan.
”Organisaatiokulttuuria ja johtamista pitää muuttaa, jotta digitaalisten kaksosten etuja pystyttäisiin ymmärtämään ja hyödyntämään paremmin osana yritysten ja yksilöiden suorituskyvyn johtamista.”
Yhdeksän hyötyä digitaalisista kaksosista
- Analytiikka: tehokas datan kerääminen, varastointi, käsittely ja visualisointi.
- Autonomia ja automatiikka: prosessien ja laitteiden itsenäisempi toiminta ja hallinta älylaitteilla.
- Optimointi: laitteiden ja prosessien toiminnan kuvaaminen ja suorituskyvyn tehostaminen.
- Reaaliaikaisuus: fyysisestä todellisuudesta voidaan siirtää dataa digitaaliseen heti esimerkiksi sensoriteknologian avulla.
- Seuranta ja reaktiivisuus: laitteiden, prosessien ja järjestelmien seuranta esimerkiksi mobiililaitteilla ja nopea reagointi poikkeamiin.
- Simulointi ja virtuaalisuus: fyysisen maailman virtuaalinen kuvaaminen, suunnittelu ja erilaiset kokeilut.
- Tiedon saatavuus ja läpinäkyvyys: reaaliaikainen ja historiatieto tuotantotoiminnoista saatavilla.
- Visuaalisuus: havainnollinen datan esitystapa esimerkiksi IoT-perusteisten dashboardien tai VR/AR-teknologian avulla.
- Hyvinvointi ja osaaminen: parempi yhteisymmärrys ja osaamisen kasvu työyhteisössä.
Lisätietoja:
