Petri Kokko lähtee Googlelta 18 vuoden jälkeen.
Kun Kokko aloitti Googlella vuonna 2006, hän oli yrityksen ensimmäinen työntekijä Suomessa, ja yhtiöllä oli yksi tuote, haku. Yrityksessä oli töissä maailmanlaajuisesti 5 000 henkeä ja Euroopassa alle tuhat, ja liikevaihto 10 miljardin dollarin paikkeilla.
Tänä päivänä Googlen liikevaihto on yli 300 miljardia ja ihmisiä on talossa 150 000.
”On ollut huikeata nähdä tällainen kasvu ja samalla oppia todella paljon. Tämä on ollut mieletön mahdollisuus, että on saanut olla tekemässä globaalia taloudellista yrityshistoriaa”, Googlen Saksan myyntijohtajan paikalta väistyvä Kokko sanoo.
Hän lisää, että Kalifornian Silicon Valleyn, yliopistojen sekä pienten ja suurten yritysten verkoston toimiminen on ollut erittäin mielenkiintoista seurattavaa. Siksi LUTin työelämäprofessori Sami Sykön kyselytunnilla vieraillut Kokko saakin heti kärkeen vastata miksi-kysymykseen.
”Jos haluan ehtiä tehdä elämässäni vielä jotain muuta, nyt on oikea hetki lähteä Googlelta. Sehän on upea asia nykyään, että on mahdollisuus tehdä erilaisia uria elämänsä aikana, eikä esimerkiksi vain sitä samaa, mitä vanhemmat tekivät”, Kokko vastaa.
Kokon mukaan Googlen johtajilla on tapana sanoa, että ”you need to be uncomfortably excited”, epämukavasti innostunut.
”Minusta tuntuu, etten ole tällä hetkellä tarpeeksi innostunut, joten on aika löytää tilalle jotain, joka innostaa.”
"Kysy rohkeasti toimitusjohtajan paikkaa"
Google on Kokon mukaan perustajiensa Larry Pagen ja Sergei Brinin näköinen yritys, jossa vallitsee yliopistokampushenki. Kokko kutsuu Googlea Stanfordin yliopiston kampuksen jatkeeksi. Hän sanoo, että Google panostaa paitsi työskentelytiloihinsa, myös henkilöstöön.
”Sinne haluttiin alusta asti palkata maailman parhaat ihmiset.
Googlella on kiva olla töissä, koska ympärillä olevat ihmiset ovat ihan järjettömän fiksuja – se on myös pelottavaa, mutta pääasiassa todella hienoa, ja fiksujen ihmisten määrä on vaikuttanut tietysti myös yrityskulttuuriin.”
Tällä Kokko viittaa esimerkiksi siihen, että tiimin koko ei saa kasvaa liian suureksi. Iso tiimi tarkoittaa lisää byrokratiaa ja liian pieni sitä, että oma osaaminen ei enää riitä.
Myös Googlen työhaastattelut on ajan saatossa optimoitu siten, että takavuosien 12 haastattelua per hakija on nykyään neljä haastattelua, ”koska sitä suurempi määrä ei tuo enää lisäarvoa”. Kokko oli itse mukana Googlen Euroopan rekrytoinneissa, mikä tarkoitti sitä, että joka maanantai sähköpostiin kilahti liuta ansioluetteloita, jotka piti sillä viikolla käydä läpi.
Kokko on ehtinyt toimia 18 vuoden monessa tehtävässä, kuten Suomen 1. maajohtajana ja kansainvälisen myynnin kehitysjohtajana ennen viimeisintä positiotaan Saksan myyntijohtajana.
Etenkin vanhempi polvi muistaa Kokon myös jäätanssiareenoilta, jossa Kokko menestyi MM-hopeatasolla puolisonsa Susanna Rahkamon kanssa. Kokko laskee esiintyneensä uransa aikana kahdelle miljoonalle ihmiselle. Hyppy huippu-urheilijan uralta huippujohtajaksi on ollut Kokon mukaan sekoitus rohkeutta ja toisaalta vaikeutta sanoa ei.
Kun Kokolle tarjottiin Nikelta johtajan paikkaa, hän sanoi, että kiitos mutta ei kiitos, jos toimitusjohtajan paikka ei ole vaihtoehto.
”Puoli vuotta myöhemmin puhelimeni soi ja minulle tarjottiin toimitusjohtajan pestiä Suomen päässä. Aina kannattaa avata suunsa ja kysyä.”
Tällaista yritystä Kokko saattaa boikotoida
Google on investoinut Suomeen tähän mennessä 3,5 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan esimerkiksi Haminaan perustettu datakeskus, ja yhden miljardin lisäinvestointeja on suunniteltu.
Kokko sanoo, että yksi menestystekijä on ollut asiakkaan ymmärtäminen.
”Se, että ihminen kirjoittaa sanan hakukenttään väärin, ei ole hänen ongelmansa, vaan meidän.
Tästä ajatuksesta syntyi Google suggest -toiminto, joka ehdottaa oikeinkirjoitettua tai muuten alkuperäiseen hakuun sopivaa sanaa. Meidän täytyy pyrkiä ratkaisemaan asiakkaan ongelma.”
Myös kysymys siitä, koska asiakkaalle kannattaa viestiä, on olennainen. Kokon mukaan esimerkiksi osa muodin verkkomyynnin jättiläisistä on omaksunut markkinoinnin periaatteet ”loistavasti”.
”Näissä verkkokaupoissa on ymmärretty, että asiakasta ei kannata ärsyttää turhilla yhteydenotoilla. Jos asiakas tilaa heiltä tuotteen, yritys ei kahteen viikkoon lähesty tätä asiakasta ollenkaan. Eihän kukaan halua nähdä esimerkiksi sitä, että ostettu tuote on yhtäkkiä tarjolla halvemmalla kuin mitä siitä itse maksoi.”
Kokon mukaan huonoa markkinointiviestintää on sekin, jos asiakkaalle tyrkytetään viikkotolkulla mainosta tuotteesta, jonka hän on juuri hankkinut.
”Laitan suurin piirtein boikottiin sellaiset yritykset.”
Sykkö kertoo haastatelleensa yhtä Zalandon perustajaa Kööpenhaminassa. Yritys sai alkunsa berliiniläisestä vuokraluukusta, josta käsin myytiin kenkiä verkossa.
”Perustajat eivät olleet kiinnostuneita muodista tai kengistä, vaan verkkoanalytiikasta ja siitä, miten verkkokauppaa voisi kehittää. Minusta tämä on tärkeä pointti – on mahdollista luoda menestyvä muotijätti, vaikkei piittaisi pukeutumisesta pätkääkään”, Sykkö sanoo.
Vihjaus: seuraavana vuorossa tekoälyprojektit
Kun Kokolta kysytään, mitä hän aikoo tehdä seuraavaksi, Kokko kertoo olevansa hyvin kiinnostunut tekoälystä (AI, artificial intelligence). Eri palveluiden kehitys on ollut AI:n ansiosta huimaa. Kokko sanoo yllättyvänsä jatkuvasti siitä, miten monin eri tavoin tekoälyä voi hyödyntää.
”Tekoäly tulee mullistamaan elämämme – myös markkinoinnin – täysin. Pystymme esimerkiksi mainostamaan eri kanavissa ja eri laitteilla yhtä aikaa ilman erillisiä kampanjasuunnitelmia vaikkapa tv-kanaville ja sosiaaliseen mediaan.”
Kokko on huolissaan siitä, että kaikki yritysjohtajat eivät ole täysin havahtuneet AI-todellisuuteen. Ajatellaan, ettei tekoäly ehdi vaikuttaa omaan bisnekseen ennen eläkepäiviä, vaikka AI vaikuttaa yritysten arkeen jo nyt.
”Päinvastoin, nyt alkaa olla jo kiire.
Tekoäly pitäisi valjastaa datan hyödyntämiseen markkinoinnissa ja osaksi tuotekehitystä. On tärkeää tietää, kuka palveluita tai tuotteita käyttää, ei pelkästään myytyjä määriä.”
Myös toimitusjohtajan työ tulee Kokon mukaan muuttumaan AI:n kehittyessä.
”Voin jo nyt syöttää tekoälylle vaikkapa hallituksen kokouspöytäkirjan ja kysellä sen jälkeen, mitä yrityksen kannattaisi seuraavaksi tehdä kannattavuuden parantamiseksi. Myös kysynnän ja menekin arviointi eli tulevaisuuden ennakointi tulee helpottumaan erilaisten tekoälytyökalujen avulla.”
Petri Kokko
- syntynyt vuonna 1966 Helsingissä, asuu Saksassa
- koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri (Hanken, 2001)
- Googlella vuodesta 2006, viimeksi Saksan maajohtaja, oli myös Suomen 1. maajohtaja
- mainostoimisto Stream Helsingin toimitusjohtaja 2005–2006
- Niken maajohtaja Suomessa (2003–2005)
- Suomen Urheilutelevision ohjelmajohtaja (2001–2003)
- entinen huippu-urheilija, luisteli jäätanssissa puolisonsa Susanna Rahkamon kanssa 1985-2000
- voitti jäätanssiurallaan Rahkamon kanssa EM-pronssin 1993, EM-hopean 1994 ja EM-kultaa 1995. Samana vuonna pari oli MM-kisoissa toinen.
- nimettiin Rahkamon kanssa Suomen urheilun Hall of Fameen tammikuussa 2022
- perhe: vaimo Susanna Rahkamo ja kaksi lasta.
Artikkeli perustuu Sykön kyselytunti -haastattelusarjan osaan 16.9.2024. Työelämäprofessorimme Sami Sykkö haastattelee suomalaisia huippujohtajia Lappeenrannan kampuksella. Suomenkieliset tilaisuudet ovat kaikille avoimia.
Lisätietoja:
