Tällä sivulla
Tuomo Rönköllä on kotonaan laatikko, jonka päälle hänen vaimonsa on kirjoittanut "Tuomon elämä". Laatikossa on valokuvia sekä lukuisia pystejä, palkintoja ja tunnustuksia, joita Rönkkö on saanut muun muassa presidentiltä, LUT-yliopistolta ja A. Ahlström Osakeyhtiöltä.
Yksi pitkä etappi Rönkön elämässä on päättymässä ja laatikkoon pannaan kohta uusia muistoja. Rönkkö on kuulunut LUT-yliopiston hallitukseen 12 vuotta, ja hän siirtää valtikkansa eteenpäin puheenjohtajan paikalta vuoden 2021 lopussa.
Liike-elämässä pitkän uran tehneenä ja monessa hankkeessa mukana olleena Rönköllä on paljon sanottavaa hänelle rakkaan yliopiston tulevaisuudesta.
Rönkköä ilahduttaa, että LUT nousi arvostetussa yliopistovertailussa THE-rankingissa maailman 300 parhaan yliopiston joukkoon.
"LUTin pulmana on ollut sijainti, mutta jahka opiskelija tänne saadaan, mitään ongelmaa ei enää olekaan. Skinnarilan henki kantaa, ja Lahden kampus on tuonut tähän jatkumoon erinomaisen lisän."
LUT-kauppakorkeakoululla menee Rönkön mielestä tutkimuksellisesti erittäin hyvin – sijoitus THE-rankingissa 175 maailman parhaan bisneskoulun joukkoon on tästä hyvä todiste.
"Me Viipurin taloudellisen korkeakouluseuran (VITAKO) jäsenet olemme äärimmäisen tyytyväisiä. VITAKO tukee LUTissa sekä kauppatieteitä että tuotantotaloutta, ja kumpikin ala antaa erinomaiset valmiudet työelämään. Teollisuuden parissa arvostetaan tätä nykyä sekä LUTin tuotantotalouden että kauppatieteiden osaajia", sanoo Rönkkö, VITAKO:n puheenjohtaja.
Rönkön mukaan tulevaisuuden kauppatieteilijät ovat hyvin erilaisia kuin ne, jotka nyt valmistuvat. Rönkkö puhuu tiedollisen ristiinpölytyksen tärkeydestä, ja siihen kysyntään vastaa yhteiskuntatieteellisen koulutuksen ja teknillisen yliopiston kombinaatio.
"Mutta ei näissä elinvoima- ja kilpailukykytalkoissa yksin yliopiston voimin pärjätä. Elinkeinoelämä itkee julkisuudessa työvoimapulaa, mutta mitä he itse ovat konkreettisesti tehneet asian eteen? Tarvitsemme Suomeen lisää työntekijöitä ulkomailta, ympäri vuoden eikä vain kesäharjoittelijoiksi. Kansainvälinen osaaminen pitää saada pysymään Suomessa."
Ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelu on asia, jossa Rönkkö itse kokee epäonnistuneensa 10-vuotisen LUT-hallituskautensa aikana. Rönkkö on sitä mieltä, ettei hän ole saanut vietyä tätä agendaa eteenpäin tarpeeksi, vaikka LUT onkin panostanut esimerkiksi Kiinan markkinoihin ja on yksi Suomen kansainvälisimmistä yliopistoista.
"Suomihan on valtavan hieno maa. Täällä on turvallista, täällä on tasa-arvoa ja täällä on demokratiaa. Meidän pitää saada muut näkemään tämä kaikki hienous."
Toinen asia, joka häntä jää hieman kaivelemaan, on henkilöstön kehitysjohtajan viran uupuminen LUTissa. Rönkkö pitää kyseistä pestiä äärimmäisen olennaisena työyhteisön kehittämisen kannalta.
"Jokainen iso talo tarvitsee jonkun, joka vakuuttaa ja innostaa joukkoja kehittymään ja kehittämään."
LUT tarvitsee taistelukassan rehtorille
LUT-kauppakorkeakoulu täytti elokuussa 2021 pyöreitä eli 30 vuotta. Viipurin taloudellinen korkeakouluseura VITAKO oli vaikuttamassa keskeisesti siihen, että Lappeenrantaan saatiin kauppakorkeakoulu, ja seura on edelleen kauppakorkeakoulun merkittävä taloudellinen tukija.
Seura myöntää joka toinen vuosi Viipuri-palkinnon kansainvälisesti arvostetulle huippututkijalle, jonka työ vaikuttaa merkittävästi LUT-kauppakorkeakoulun tutkimukseen ja opetukseen. Viimeksi (2019) palkinnon sai amerikkalainen tekoäly- ja työelämätutkija Erik Brynjolfsson, jonka innoittamaa tekoälytutkimusta tehtiin LUTissa niin ikään VITAKO:n rahoituksella.
"Lappeenranta ja Lahti ovat Suomessa lähimpänä viipurilaista perimää kuin muut paikkakunnat. Ja Viipurin vaikutus tuntuu Suomessa myös yrityselämän kautta. Ovathan esimerkiksi Kemppi ja Koiviston Auto alkujaan Viipurista", Rönkkö sanoo.
VITAKO:n perustivat paikalliset liikemiehet vuonna 1919. Liikemiesten ensimmäinen tehtävä oli varainkeruu. LUT-yliopisto on saanut useita merkittäviä lahjoituksia eri tahoilta, mutta Rönkkö kaipaa vielä lisää potkua kentälle.
"Missä ovat tämän päivän vitakot? Investointi koulutukseen on investointi tulevaisuuteen. Jos VITAKO:n rinnalle saadaan entistä enemmän muita säätiöitä, joissa ymmärretään tämä ajatus, myös maakuntien yliopistoilla on paremmat mahdollisuudet pärjätä kilpailussa", Rönkkö painottaa.
Rönkön mukaan VITAKO ei jäänyt odottamaan muutosta, vaan on jo syksyllä 2021 tavannut muiden alueen säätiöiden kanssa asian tiimoilta.
"Tarvitsemme yhteisen nyrkin, taistelukassan rehtorille, jotta LUTilla on mahdollisuus kehittyä yliopistona myös vaikeina aikoina."
Yhtenä tärkeänä kehitysaskeleena Rönkkö pitää LUTin päätöstä hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä yhteiskuntatieteiden koulutusvastuuta.
The future belongs to deep generalists, sanoi amerikkalaisen JotFormin toimitusjohtaja Aytekin Tank.
"Tulevaisuus on niiden, jotka omaksuvat syvän ymmärryksen laajoista tietovirroista ja osaavat siten ratkoa maailmamme viheliäisiä ongelmia", Rönkkö toteaa.
Kun puukko ei pysy kädessä
Joukosta erottuminen voi avata uusia mahdollisuuksia.
LUT-yliopiston rehtorina toimi vuosina 1977–1998 professori Juhani Jaakkola, joka kiinnitti huomiota nuoreen tuotantotaloutta opiskelevaan Tuomo Rönkköön.
"Olin ärsyttävä jo silloin. Tiesin kaikesta kaiken ja kyselin kaikesta koko ajan. Tulin kuitenkin Jaakkolan kanssa hyvin juttuun ja päädyin Suomen korkeakouluneuvostoon ainoana edustajana Lappeenrannasta, vaikka olin vasta opiskelijapoika", Rönkkö kertoo.
Korkeakouluneuvosto oli vuosina 1966–1995 toiminut opetusministeriön alainen viranomainen, joka käsitteli Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen kehittämistä, niiden tulo- ja menoarvioita sekä antoi ministeriöille lausuntoja. Korkeakouluneuvoston jälkeen perustettiin Korkeakoulujen arviointineuvosto ja vuonna 2014 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). Karvin toimiala kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.
Rönkkö teki korkeakouluneuvostossa ja muutenkin aktiivisena yliopistolaisena esimerkiksi ylioppilaskunnassa vaikutuksen Jaakkolaan. Jaakkola oli pitkään VITAKO:n puheenjohtaja ja pyysi Rönkköä ensin seuran jäseneksi ja myöhemmin sen hallitukseen.
"Minulla ei ole koskaan pysynyt puukko kädessä. Kun tein kansakoulun puukäsityötunnilla jotakin, isäni sanoi, ettei kerta kaikkiaan tunnista lopputulosta. En ole koskaan osannut rassata mopoja ja autoja enkä päteä kädentaidoilla, joten kiinnostuin yhteiskunnallisista asioista. Seurasin maailman tapahtumia, luin paljon ja menin mukaan järjestötoimintaan", Rönkkö kertoo.
"Vaimokin sanoo, että minulla ei ole peukalo keskellä kämmentä, vaan peukaloa ei ole ollenkaan!"
Rönkkö toteaa, että hänellä on ollut siinä mielessä helppo elämä, että hän on ollut aina oikeassa.
"Siis omasta mielestäni", Rönkkö nauraa.
Onnistumisen antama hyvä olo
Rönköllä on taito lausua keskustelukumppanille jokin mietitty kohteliaisuus kuin ohimennen. Hän saa toisen nauramaan tämän tästä, mutta toisaalta Rönkkö ei pelkää antaa kritiikkiä kenellekään, itseään unohtamatta. Rönkön puheissa vilisevät maat, isot nimet ja hankkeet, mutta jo seuraavassa lauseessa hän maadoittaa itsensä tähän hetkeen.
Rönkkö kertoo olevansa onnekas siinä, että sai hyvät vanhemmat ja kaveripiirin.
"Kasvoimme lapsina luottamuksen ilmapiirissä. Juoksimme Parikkalan kylällä paljain jaloin. Joskus otettiin nyrkistä ja seuraavassa hetkessä jo sovittiin."
Rönkkö muistaa, kuinka oli kansakoulun toisella luokalla hiihtokilpailussa ja päätti, että "tuolle edellä hiihtävälle tytölle en ainakaan häviä".
"Voi olla, että minua on ajanut elämässä eteenpäin onnistumisen antama hyvä olo."
Rönkkö hurahti nuorella iällä jääkiekkoon ja tuli pian valituksi joukkueensa kapteeniksi. Hän sanoo kokemuksen olleen parasta mahdollista johtajakoulutusta.
Rönkkö oli opiskelijana äärimmäisen nuuka ja laati menoistaan kirjanpitoa joka ilta. "Olut, 1,50 markkaa", hän saattoi kirjoittaa vihkoonsa illan hämärissä. Rönkkö säästi tarkkaan kaikki kesätyötienestinsä ja ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen hän jo pystyi ostamaan ensimmäisen oman asuntonsa.
"Nyt elän taloudellisesti riippumatonta elämää, ja vaimoni on ollut loistava kuluttamisen opettaja!"
Rönkön saamat lukuisat pystit ja tunnustukset eivät takaa hänelle valta-asemaa kotioloissa. Rönkkö heittää, että heidän kodissaan sukupuolten välinen tasa-arvo jää vain puheeksi.
"Vaimo marttailee innokkaasti ja hänen ompelutöitään ja lankarulliaan putkahtelee esiin pitkin asuntoa. Hän on valloittanut kodin, minulla on se Tuomon elämä -laatikko. Miesten työtkin määritellään vaimon toimesta. Minä pesen ikkunat, lämmitän saunan, poimin sienet ja savustan kalat, mitähän vaimo tekee", Rönkkö sanoo ja nauraa päälle.
"Meillä ei tosiaan ole tylsää keskenämme."
Yksi murhe vähemmän
Rönkköä turhauttaa se, että joidenkin ihmisten ilkeät puheet leimaavat hänen halunsa edistää uudistuksia silkaksi rahanahneudeksi tai vallanhimoksi.
Rönkkö sanoo, että vallan- ja mammonan hamuamisen sijasta häntä motivoi vilpitön kiinnostus Kaakkois-Suomen menestykseen. Hän kertoo tulistuvansa joka kerta, kun LUT-yliopiston motiivit kehittyä kyseenalaistetaan valtapelinä.
"Toinen kampus olisi voitu perustaa mihin vain, mutta lopulta vain Lahdella oli rohkeutta lähteä mukaan."
On totta, että Rönkkö on varakas mies. Niin varakas, ettei hän oikeastaan tarvitsisi enää enempää rahaa.
"Kun on paljon rahaa, on yksi murhe vähemmän. Mutta raha ei yksin tuo elämään merkitystä ja tarkoituksellisuutta. Raha on väline, joka mahdollistaa asioita. Ei tarvitse esimerkiksi miettiä kaupassa, mitä mikäkin ruoka maksaa. Voi vaikka lahjoittaa rahaa yliopistolle!"
Rönkkö sanoo antavansa hankkeisiin ennen kaikkea osaamistaan ja laajat verkostonsa. Rönkkö on saanut kiertää maailmaa ja kokea paljon. Raha on kokonaisuudessa yksi sivujuonne.
"Minulla on velvollisuus antaa takaisin kaikesta siitä hyvästä, jota olen saanut."
Rönkkö huomauttaa, että nyt on kasvamassa sukupolvi, joka haluaa tehdä rahoillaan hyvää ympäristölle ja maailmalle. Sijoittajat etsivät kohteita, joilla voi tukea kestävää kehitystä.
"Sustainable finance eli kestävä rahoitus on näkökulma, ei pelkkä rahantekokulma."
Viidet 60 000 euron kengät
Rönkkö on aina innostunut kasvuyrityksistä ja vaikuttamisesta – hän on ollut perustamassa muun muassa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä, start up -yritysten kiihdytysyksikköä LUTin Green Campus Innovationsia, kiertotalousyhtiö Endeviä ja perheyritys Tejusaa.
Kuitumateriaaleja valmistaneen Ahlstromin (ent. Ahlström Osakeyhtiö) johdossa Rönkkö perusti uuden tehtaan Mänttään 1986. Samaan aikaan kehitettiin myös uusi AHLSTAR-pumppusarja, josta tuli markkinoilla hitti.
Parhaillaan hän intoilee rakennusalan start upista, johon on lähtenyt mukaan. Ideana on edistää uudenlaisen rakennusmoduulin käyttöönottoa – moduulirakentamisessa rakennuksen esivalmisteiset osat eli moduulit tuotetaan teollisesti – mutta Rönkkö ei voi kertoa aiheesta vielä enempää. Patenttiprosessi on vielä kesken.
Rönkkö on sijoittanut lukemattomiin hankkeisiin paljon omia rahojaan, eivätkä kaikki hankkeet ole olleet menestystarinoita. Rönkkö oli mukana esimerkiksi vuonna 1998 perustetussa The Left Shoe Companyssa, jonka liikeidea oli tehdä miesten laatukenkiä mittatilaustyönä. Yritys meni konkurssiin 2016.
"Taidan olla yksi harvoista miehistä, jolla on viidet 60 000 euron kengät", Rönkkö kuittaa.
Riskin hän otti myös 2011, kun hän lähti mukaan Endeviin. Yrityksen innovaatio auttaa poistamaan kotitalouksien jätevedestä fosforia, lääkeaineita ja mikromuoveja. Samalla kun Endev estää haitallisten aineiden päätymisen vesistöihin, se tuottaa puhdistetusta jätevesilietteestä energiaa kaukolämpöverkkoon. Fosfori ohjataan hyötykäyttöön lannoitteisiin.
Teknologiaa on testattu vuosien ajan koelaitoksella Kotkassa, ja nykyinen modernisoitu koelaitos sijaitsee Pyhtäällä ja ensimmäinen koelaitos Rovaniemellä.
"Saamme todella paljon kyselyitä eri puolilta maailmaa tästä innovaatiostamme, mutta valitettavasti prosessi ei ole vielä aivan valmis. Se toimii, muttei vielä tarpeeksi luotettavasti. Endevillä on nyt uusi rahoituskierros menossa. Katsotaan, mihin se johtaa."
Rönkkö toteaa, että hänen valitsemallaan polulla pitää olla valmis ottamaan kuraa niskaan. Muutos vaatii johtajuutta ja muutoksella on aina vastustajansa.
"Mutta jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu."
Tuomo Rönkkö
- Syntynyt Parikkalassa Etelä-Karjalassa, asuu Espoossa
- Sijoittaja, liikemies, innovaatiovaikuttaja ja hallitusammattilainen
- Koulutukseltaan diplomi-insinööri (LUT, tuotantotalous, 1979)
- Kansainvälinen ura konepaja- ja palveluteollisuuden johtotehtävissä (Ahlström, Eltel Networks, Maintpartner)
- Luottamustoimia: LUT-yliopiston hallituksen puheenjohtaja hallituskaudella 1.1.2018–31.12.2021, LUT Advisory boardin puheenjohtaja, luottamustehtävä EK:n Yrittäjävaltuuskunnassa, Viipurin taloudellisen korkeakouluseuran VITAKO:n hallituksen puheenjohtaja, kiertotalousyhtiö Endev Oy:n hallituksen puheenjohtaja
- Perheessä vaimo, tytär ja kaksi aikuista lasta edellisestä avioliitosta
- Mökkeilee Tammelassa ja Heinolan Vierumäellä
LUT School of Business and Management täyttää 30 vuotta 2021. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Schoolin entisten ja nykyisten työntekijöiden, alumnien sekä vaikuttajien henkilöhaastatteluja. Tuomo Rönkön haastattelu tehtiin syyskuussa 2021.
