Julkiset hankinnat ovat tehokas keino poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen esimerkiksi innovaatioita, vastuullisuutta ja kestävää kehitystä edistämällä, kertovat aiemmat kansainväliset tutkimukset. Hankintojen yhteiskunnallista kokonaisarvoa on kuitenkin ollut vaikea osoittaa.
LUTin ja Tampereen yliopiston muodostama konsortio on tutkinut, kuinka hankintaa voitaisiin paremmin hyödyntää arvon luojana ja mahdollistajana. Hanke toteutettiin Suomessa vuosina 2020–2024, ja sen aikana tehtiin läheistä yhteistyötä hollantilaisen Twenten yliopiston kanssa. Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Julkisen hankinnan muutos: hintakeskeisyydestä yhteiskunnallisen arvon luontiin (InnoProcu).
Tutkijat korostavat, että hankinnan tulisi tuottaa hyötyä kaikille julkisen hankinnan osapuolille – tuotteiden ja palvelujen toimittajille, niiden käyttäjille ja ostaville organisaatioille – ei vain yksiulotteisesti alhaisen hinnan näkökulmasta ostajalle.
Julkisten hankintojen arvo Suomessa oli vuonna 2023 noin 45 miljardia euroa.
Hintakeskeisyydestä yhteiskunnallisen arvon luomiseen
Perinteisessä hintakeskeisessä lähestymistavassa kustannustehokkuus on tärkein arvo julkiselle hankkijalle. LUT-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että hankinnan arvonluonnissa tulee huomioida toimittajamarkkinoiden kehittäminen, innovaatioiden edistäminen, vastuullisuuden kasvu sekä hankintaprosessin tuloksellisuus.
Hankkivan organisaation tietämys ja ymmärrys toimittajista ja hankintamarkkinoista edistää innovaatioita ja hyödyttää julkista hankkijaa kilpailun kasvaessa ja markkinoiden vahvistuessa. Hankintaprosessin toimivuus ja tarjouspyyntöjen huolellinen valmistelu ovat osa riskienhallintaa ja lisäävät hankintojen vastuullisuutta.
"Toimiva hankintaprosessi on merkittävä myös kustannussäästöjen kannalta, kun tarjouspyyntöjen suunnittelussa, kilpailutuksessa ja toimittajavalinnassa on olemassa selkeät käytänteet", toteaa professori Katrina Lintukangas LUT-kauppakorkeakoulusta.
Julkisen sektorin houkuttelevuus asiakkaana
Julkinen sektori kilpailee yksityisen sektorin kanssa parhaista toimittajista ja näiden kyvykkäimmistä resursseista. Asiakkaan houkuttelevuus kuvaa toimittajan käsitystä asiakkaaseen liittyvästä arvosta vaihdannassa. Asiakkaan houkuttelevuuden arviointiin vaikuttaa, voiko yritys valita asiakkaansa useammasta vaihtoehdosta vai ei.
"Toimittajayritykset eivät osallistu tarjouskilpailuun tai tee tarjoustaan parhaalla tavalla, jos asiakas ei ole riittävän houkutteleva. Vain hintakilpailuun luottavat, ei-houkuttelevat julkiset organisaatiot voivat altistua toimittajan hintamanipulaatioyrityksille. Toimittajat ohjaavat innovointiresurssinsa mieluiten houkuttelevimmille asiakkailleen. Siksi julkisen organisaation tulisi pyrkiä olemaan houkutteleva asiakas", sanoo tenure track -professori Aki Jääskeläinen Tampereen yliopistosta.
Toimittajien haastatteluun pohjautuvassa tutkimuksessa tarkasteltiin houkuttelevuutta lisäävien tekijöiden merkitystä julkisella sektorilla. Talouteen ja markkinakasvuun liittyvät ajurit ja niiden osatekijät sekä vuoropuhelukulttuuri ovat tärkeitä houkuttelutekijöitä kaikentyyppisissä hankinnoissa. Innovatiivisia toimittajia houkuttelevat potentiaaliset innovoinnin mahdollistajat.
Haastattelututkimuksen mukaan julkisia asiakkaita saatetaan pitää innovaatioiden edistäjinä, mutta niiden ei useinkaan odoteta rakentavan syvään luottamukseen perustuvia suhteita toimittajiin, jotta vältettäisiin lainrikkomukset.
Uutena havaintona löydettiin houkuttelevuuden ulottuvuus, yhteiskunnallinen ajuri, jota ei ole esitetty aiemmissa tutkimuksissa. Toimittajat voivat pitää yhteiskunnan kehittämiseen osallistumista tärkeänä, houkuttelevana tai palkitsevana.
Julkisen sektorin toimittajamarkkinan kehittämisessä työsarkaa
Toimittajasuhteita tutkittiin sekä julkisasiakkaille että niiden toimittajille suunnatuilla kyselyillä. Julkiset asiakkaat eivät asiakkaiden omienkaan vastausten perusteella kehitä toimittajamarkkinoita kovin aktiivisesti.
Erityisesti pienten, paikallisten toimittajien kasvun ja verkottumisen edistäminen on harvinaista. Toimittavien yritysten kokemukset julkisen asiakkaansa aktiivisuudesta toimittajamarkkinoiden kehittämisessä vahvistivat asiakkailta saatuja vastauksia. Etenkin pienten toimittajien kasvun edistäminen sekä toimittajien aktivointi koettiin vähäisiksi huolimatta siitä, että toimittajasuhteet ovat julkisten asiakkaiden kanssa varsin pitkiä.
Keskeisenä havaintona on toimittajamarkkinoiden kehittämisen vähäisyys. Julkisen sektorin asiakkaiden tulisi kiinnittää tähän jatkossa huomiota.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että toimittajat eivät tunne kovin hyvin julkisten asiakkaidensa tarpeita verrattuna yksityiseltä sektorilta saatuihin vastaaviin tutkimustuloksiin. Tuloksissa nousi esiin myös toimittajien ympäristöarviointien tulosten hyödyntämisen vähäisyys.
InnoProcu-hanke
Julkisen hankinnan muutos: hintakeskeisyydestä yhteiskunnallisen arvon luontiin (InnoProcu) – hankkeen tutkimus on tehty LUT-kauppakorkeakoulun hankintatoimen ja Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan tuotantotalouden tutkijoiden muodostamassa konsortiossa. Tutkimushankkeen kesto on syyskuusta 2020 elokuuhun 2024. Hankkeen rahoittajana on toiminut Suomen Akatemia.
Tutkimushankkeen tulosseminaari järjestetään 5. kesäkuuta 2024 Aviapolis-konferenssikeskuksessa Vantaalla. Hankkeen loppuraportti julkaistaan syyskuussa 2024.
Lisätietoja:
Professori Katrina Lintukangas, LUT-kauppakorkeakoulu, katrina.lintukangas@lut.fi, +358407674530
Tutkijatohtori Elina Karttunen, LUT-kauppakorkeakoulu, elina.karttunen@lut.fi,
+358 50 383 5696
Tenure track -professori Aki Jääskeläinen, Tampereen yliopisto, tuotantotalous, aki.jaaskelainen@tuni.fi, +358503261113
Professori Jussi Heikkilä, Tampereen yliopisto, tuotantotalous, jussi.heikkila@tuni.fi, +358503761090
