Suomessa tehdään vuosittain julkisia hankintoja noin 45 miljardin euron edestä, joten sillä on väliä, millä periaatteilla hankinnat tehdään.
"Kokonaistaloudellisimman vaihtoehdon valinta voi johtaa harhaan – esimerkiksi jos hoivapalvelu on hyvää, kustannukset laskevat pidemmällä aikavälillä", sanoo professori Katrina Lintukangas LUT-kauppakorkeakoulusta.
"Hyvä hoivapalvelu nopeuttaa asiakkaan toipumista ja voi muutoinkin estää tilan huonontumista. Esimerkiksi ikääntyneiden kotihoidossa laadukas hoivapalvelu voi estää kaatumisia ja ikääntyneiden aliravitsemuksesta johtuvia sairaalakäyntejä", Lintukangas tarkentaa.
Tästä seuraa, että hoivan tarve ei lisäänny vaan toivon mukaan vähenee, ja sitä kautta kustannukset asiakasta kohti pienenevät.
"Ostopäätöksessä on järkevää huomioida myös hankinnan arvo yhteiskunnalle", Lintukangas sanoo.
LUT-kauppakorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja hollantilainen University of Twente ovat mukana Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa konsortiohankkeessa, jonka avulla halutaan edistää innovatiivisia ja kestävämpiä julkisia hankintoja.
Kestävillä hankinnoilla tarkoitetaan ympäristön, sosiaalisen hyvinvoinnin ja taloudellisuuden huomioimista päätöksenteossa. Innovatiiviset hankinnat huomioivat myös tuottajien liiketoiminnan ja kilpailun lisäämisen, mitä kautta voidaan luoda toimivat hankintamarkkinat.
Yhteistyöhankkeella kaivetaan esiin hankintojen arvo
Innoprocu (Public Procurement Change: From a Price-centric Mindset to Value Creation for Society) -projektin tehtävänä on tukea julkisen hankinnan muutosta hintakeskeisyydestä pidemmän aikavälin arvonluontia huomioivaan ajattelutapaan. Tavoitteena on tarjota testattu kehys esittelemällä, kuinka julkiset hankinnat ja niiden toimittajat voivat luoda arvoa yhteiskunnalle.
"Arvonäkökulman mukana pito julkisissa hankinnoissa ei ole suinkaan vallitseva käytäntö. Keskustelu voi jäädä kokonaan uupumaan hankintoja tehtäessä", sanoo yliopistotutkija Aki Jääskeläinen Tampereen yliopistosta.
"Meidän tutkimuksemme tehtävänä onkin selvittää, mitä kaikkea arvo voi olla ja olla ja miten arvon voisi paremmin huomioida hankinnoissa", lisää LUT-kauppakorkeakoulun professori Anni-Kaisa Kähkönen.
Lintukangas lisää, että Innoprocu-hankkeen avulla yritetään edesauttaa paikallisia toimittajamarkkinoita, lisätä ymmärrystä arvon merkityksestä ja kehittää ostajan ja toimittajan suhdetta.
Aki Jääskeläisen mukaan tutkimuksella halutaan myös haastaa vallitsevaa toimintakulttuuria.
"Jotkut yritykset ovat hyvin riippuvaisia julkisista hankinnoista ja elelevät niillä mukavasti ilman, että kokevat tarvetta kehittää itseään. Samaan aikaan uudet, innovatiivisia ratkaisuja tarjoavat yritykset eivät välttämättä pääse esille kilpailutuksissa. On hyvä miettiä, pitäisikö kilpailutusta uudistaa", Jääskeläinen sanoo.
Julkiset hankinnat nostavat tunteita pintaan
Jääskeläinen huomauttaa, että julkisia hankintoja lähestytään yleisessä keskustelussa helposti tunnepitoisten reaktioiden kautta. Esimerkiksi ulkomaisten hoitajien rekrytointi Suomeen työvoimapulaa helpottamaan aiheuttaa pelkoja, että suomalaisten työpaikat häviävät.
"Kuitenkin tällainen rekrytointiprosessi luo uusia työpaikkoja ja lisää alueen ostovoimaa, kun sinne muuttaa uusia ihmisiä", Lintukangas sanoo.
Yksi tutkimuksen tavoite on venyttää horisonttia, jotta opittaisiin huomioimaan ostopäätösten kokonaisvaltaisuus ja vaikutukset pidemmällä aikavälillä.
Voit lukea tutkimuksen tähänastisista tuloksista Julkisten hankintojen neuvontayksikön (JHNY) sivuilta: Toimittajayhteistyöllä kohti innovaatioita.
Lisätietoja:
Katrina Lintukangas
