Tällä sivulla
Kun keskustelu kääntyy kestävän liiketoiminnan teemoihin LUT-kauppakorkeakoulussa, professori Laura Albaredan nimi tulee esiin melkein joka kerta. Albaredalla tuntuu olevan hyppysissään kaikki aiheeseen liittyvät asiat: koulutus ja kurssit, tutkimus, yritysyhteistyö ja poikkitieteellinen tutkimus muiden LUT-yliopiston tiedekuntien kanssa.
Tällä hetkellä Albareda on innoissaan saadessaan työskennellä insinöörien kanssa SCI-MAT-tutkimusalustalla (Sustainable circularity of inorganic materials) tutkiakseen ja suunnitellakseen kiertotalouden liiketoimintamalleja. SCI-MAT tutkii metallien ja teollisuusmineraalien kiertotalousmalleja. Raaka-aineena hyödynnetään yhdyskunta- ja elektroniikkajätettä sekä kaivosteollisuuden ja muun teollisuuden sivuvirtoja.
Ajatuksena on luoda uudelleenkäytettäviä materiaaleja mekaanisten ja hydrometallurgisten prosessien avulla. LUT-kauppakorkeakoulu, LUT School of Energy Systems ja LUT School of Engineering Science yrittävät saada rahoitusta EU:lta tai Suomen tutkimusrahoittajilta uraauurtavan tiedon tuottamiseksi.
"Tällä hetkellä toteutamme litiumioniakkujen kierrätyshanketta. Insinöörit yrittävät erottaa akkumetalleja (Al, Cu, Mn, Co, Ni, Li) käytetyistä sähköajoneuvojen akuista, jotka ovat elinkaarensa lopussa. Erotettuja ja puhdistettuja metalleja voidaan käyttää uudelleen sekundäärisenä raaka-aineena uusien akkukennojen valmistuksessa."
"Minun tehtäväni on luoda liiketoimintasuunnitelma uusien teknologioiden, kierrätettyjen akkukennojen sekä akkukierrätyksen pilot-laitoksen tuomiseksi Euroopan markkinoille", Albareda selittää.
Albareda lisää, että hän on oppinut paljon poikkitieteellisestä työskentelystään.
"Insinöörit ovat paljon käytännöllisempiä kuin taloustieteilijät. Insinöörien tulokset julkaistaan nopeasti yhteiskuntatieteilijöihin verrattuna!" hän sanoo nauraen.
Koulutuksen ja tutkimuksen valtava vaikutus
Albareda voisi olla Bostonissa Yhdysvalloissa, missä hän työskenteli tohtoritutkinnon jälkeen, mutta hän valitsi Suomen. Albareda kertoo, että valmistuttuaan tohtoriksi hän ei löytänyt potentiaalista innovatiivista liiketoiminnan kestävän kehityksen ympäristöä kotimaassaan Espanjassa, joten hän suuntasi Bostoniin.
Albareda kuvailee, että LUT-kauppakorkeakoulun strategian ja innovaatioiden professori Paavo Ritala sai hänet kiinnostumaan Suomesta ja LUTista.
Ritala muistelee tapaamistaan Albaredan kanssa vuoden 2014 paikkeilla. Tuolloin Albareda esiteltiin Ritalalle espanjalaisen Deusto-yliopiston kollegoiden kautta. LUT-kauppakorkeakoulu oli laajentamassa kansainvälisiä verkostojaan kestävän liiketoiminnan alalla, ja syksyllä 2014 Albareda aloitti vierailevana professorina kauppakorkeakoulussa.
"Siitä lähtien minulla on ollut ilo työskennellä Lauran kanssa yhteisissä tutkimusprojekteissa ja opetuksen parissa. Laura on todella intohimoinen ja ahkera tutkija, joka välittää syvästi kestävyydestä ja etiikasta liiketoiminnassa ja laajemmassakin mittakaavassa", Ritala kuvailee.
Ritalan mukaan Albareda on vuosien varrella tuonut ajattelutapansa LUT-kauppakorkeakouluun ja auttanut kymmeniä opiskelijoita ja työtovereita laajentamaan ajatteluaan kestävyydestä systeemisenä, institutionaalisena ja maailmanlaajuisena ilmiönä.
Suomen esimerkki on kestävä esimerkki
Albareda on kokenut ja monesti palkittu tutkija, jonka pääasiallinen tutkimusaihe on yritysten yhteistoiminnalliset ratkaisut ja monenkeskiset hallintamallit. Hän on erikoistunut myös kiertotalouteen ja innovointiin kestävän kehityksen, arvon luomisen ja liiketoimintastrategian saralla.
Nykyään Albareda tekee tohtoritason opetusta ja hänellä on erilaisia kurssivastuita mukaan lukien useita kestävän liiketoiminnan ja vastuullisuuden kursseja.
Albareda sanoo arvostavansa Suomen hallituksen ymmärrystä tieteellisen tutkimuksen tärkeydestä. Hallitus peruutti hiljan tulevalle vuodelle suunnitellut 40 miljoonan euron supistukset tutkimusrahoitukseen.
"Espanjassa rahoituksen saaminen on vaikeampaa kuin Suomessa. Näyttää siltä, että Suomessa päätöksentekijät ovat tietoisia koulutuksen ja tutkimuksen valtavasta vaikutuksesta yhteiskunnan hyvinvointiin ja vaurauteen."
Albareda mainitsee myös näkyvän köyhyyden ja kuinka sitä ei Suomessa näe, toisin kuin Yhdysvalloissa. Albaredan mielestä Suomen sosiaaliturva ja julkinen terveydenhuolto ovat suuria etuja.
"Teillä on hieno, toimiva yhteiskunta ja hallitus ottaa ilmastonmuutoksen vakavasti. Monet suomalaiset yritykset tekevät myös ilmastotoimia. Tämä maa on monella tapaa esimerkki kestävästä ajattelusta."
Koulutuksen laadusta syytä olla ylpeä
Vaikka Albaredan toivelistalla olevat revontulet ovat vielä näkemättä, hän on jo myyty. Albareda arvostaa suuresti Suomen julkista koulutusjärjestelmää ja pitää sitä tärkeänä keinona tasa-arvon lisäämisessä. Albaredan vanhemmat työskentelivät aikoinaan pitkiä päiviä omistamassaan pienessä kaupassa, jotta he pystyisivät kustantamaan tytärtensä koulutuksen.
"Ihmiset eivät tietenkään synny tasa-arvoisina, mutta suomalainen koulujärjestelmä tasoittaa erilaisia lähtökohtia. Koulutuksen laatu on Suomessa korkea, kaikki oppivat lukemaan ja kirjoittamaan, ja korkeakoulu on kaikkien saavutettavissa. Tästä kaikesta on syytä olla ylpeä."
Albaredalla on kaksi lasta, jotka menivät Espanjassa yksityiskouluun oppiakseen englantia kunnolla. Vanhemmat eivät halunneet, että heidän jälkikasvunsa unohtaa kielitaidon, jonka he hankkivat asuessaan Yhdysvalloissa.
"Suomessa opetetaan englantia peruskoulusta lähtien – mielestäni se on ihmeellistä!"
Albareda sanoo, että Yhdysvalloissa ihmiset ovat erittäin ylpeitä yliopistostaan ja valmistumisestaan.
"Suomalaistenkin pitäisi omaksua tämä asenne. LUT on hieno yliopisto ja monien muiden tärkeiden yliopistojen tasolla maailmassa, mutta se tarvitsee lisää lähettiläitä levittääkseen sanaa huippuosaamisestaan. Teollisuusprofessori Mika Ruokosen nimittäminen LUT-kauppakorkeakouluun on hyvä esimerkki potentiaalisesta lähettiläästä."
Tutkimuksen yhdistäminen vaikuttaviin tavoitteisiin
Marraskuussa monet suomalaiset pakenevat Etelä-Eurooppaan etsimään aurinkoa ja lämpöä. Albareda myöntää kaipaavansa Espanjan aurinkoa ja ruokaa silloin tällöin. Hän ei voinut vierailla Espanjassa kahteen vuoteen koronapandemian vuoksi.
"Toki syksyn pimeys Suomessa voi nakertaa. Mutta säällä ei ole niin väliä, kun työskentelen. Olen pääasiassa sisätiloissa tietokoneeni kanssa joka tapauksessa. Ja suomalainen talojen lämmitysjärjestelmä on erinomainen. Sitä paitsi rakastan lunta!"
Albareda sanoo tunteneensa itsensä aina tervetulleeksi Suomessa ja LUTissa. Hän arvelee, että kotoutuminen on ollut hänelle eurooppalaisena maahanmuuttajana helpompaa verrattuna ei-eurooppalaisiin maahanmuuttajiin. Albaredalle Suomi on ollut oikea valinta.
Hänestä LUT-kauppakorkeakoulun ilmapiiri on erittäin ystävällinen, mikä auttaa, kun työtaakka tuntuu toisinaan liian raskaalta.
"Akateemisen tutkijan ura on erittäin vaikea. Työn tulokset näkyvät tuskallisen hitaasti. Huomaa ajattelevansa, 'en koskaan julkaise tutkimusartikkeliani', 'en koskaan saa virkaa'. On hyväksyttävä, että joskus tutkimusrahoitushakemus hylätään. Täytyy nousta ylös uudestaan ja uudestaan. Yliopisto on erittäin vaativa ja kilpailtu ympäristö."
Silti hän ei voisi valita toisin.
"Voi sanoa, että yritysten kestävä liiketoiminta on missioni. Meidän on löydettävä keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kyse ei ole vain yksilöllisistä valinnoista, vaan kollektiivisesta toiminnasta. Yritykset ovat yksi suurimmista ongelmanaiheuttajista, ja meidän on vaikutettava yritysten ajattelutavan muuttamiseen. Haluan yhdistää tutkimuksen vaikuttavampiin tavoitteisiin – ja Suomi on hyvä paikka testata tätä.
Laura Albareda
- Syntynyt Espanjassa, Kataloniassa, asuu Helsingissä.
- LUT-kauppakorkeakoulun professori, Sustainable Business and Entrepreneurship, 2021–
- Apulaisprofessori LUT-kauppakorkeakoulussa 2017–2021.
- Tutkimusryhmä: kestävä liiketoiminta; monialainen vuorovaikutus ja systeeminen muutos.
- Tutkijatohtori Boston College Carroll School of Managementissa 2009–2011.
- Tutkija ja osa-aikainen professori ESADE Business Schoolissa Barcelonassa 2000–2008.
- Useita akateemisia ansioita, kuten Best Business Ethics Paper Award (2019).
- Yli 64 tutkimusjulkaisua, vastaväittelijä useille väitöskirjoille.
- Vieraileva professori Deusto Business Schoolissa, Espanjassa.
