LUT-yliopiston EULiST-yhteistyö syvenee tänä syksynä, kun kumppaniyliopistot aloittavat uuden eurooppalaisen yliopiston perustamisen EU-rahoituksella. Uutinen on kokoluokaltaan verrattavissa yhteiskuntatieteellisen koulutuksen perustamiseen.
Tutkimuksen ja innovaatioiden vararehtori Jari Hämäläinen kertoo, mitä uusi eurooppalainen yliopisto tarkoittaa käytännössä ja miksi suomalaisen yliopiston kannattaa kuulua eurooppalaiseen verkostoon.
Mikä on EULiST, ja miten yhteistyö muuttuu tänä syksynä?
EULiST-allianssi (European Universities Linking Society and Technology) perustettiin tukemaan pitkän tähtäimen yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa, innovaatiotoiminnassa ja yhteiskunnan palvelemisessa. EULiST on yksi viidestäkymmenestä Eurooppalaiset yliopistot -verkostosta (European Universities Initiative).
Tänä syksynä LUT-yliopisto ja yhdeksän muuta EULiST-yliopistoa aloittavat yhteistyön uuden eurooppalaisen yliopiston perustamiseksi. Projektilla on 18 miljoonan euron rahoitus neljäksi vuodeksi, jonka jälkeen yhteistyön kehittämistä on tarkoitus jatkaa.
Keitä verkostoon kuuluu, ja missä verkosto toimii?
EULiST-verkosto koostuu kymmenestä eurooppalaisesta yliopistosta.
- LUT University, Suomi
- Jönköping University, Ruotsi
- Leibniz University Hannover, Saksa
- Vienna University of Technology, Itävalta
- National Technical University of Athens, Kreikka
- Slovak University of Technology in Bratislava, Slovakia
- Brno University of Technology, Tsekki
- Rey Juan Carlos University, Espanja
- University of L’Aquila, Italia
- Institut Mines-Télécom, Ranska
Miksi LUT-yliopisto haluaa olla mukana uuden yliopiston perustamisessa?
Uusi eurooppalainen yliopisto auttaa LUTia menestymään tulevaisuudessa. Tiivis yhteistyö lisää kaikkien EULiST-yliopistojen vetovoimaa. Kymmenen yliopiston on helpompaa houkutella uusia opiskelijoita ja tarjota mielenkiintoisia urapolkuja kuin yhden yliopiston.
“Yhteinen eurooppalainen yliopisto voi toimia ikään kuin sisäänheittotuotteena – kun opiskelee tai tekee yhteistyötä yhden yliopiston kanssa, saa samalla yhdeksän muun yliopiston tarjonnan ja verkostot hyödykseen”, Jari Hämäläinen kertoo.
“Yhteisen yliopiston myötä kuulumme Euroopassa parhaan kymmenen prosentin joukkoon, ikään kuin parhaaseen A-ryhmään. Se parantaa pitkällä aikavälillä niin LUTin samaa näkyvyyttä, mainetta kuin sijoituksia yliopistovertailuissa.”
Milloin uusi yliopisto aloittaa varsinaisen toimintansa?
EU:n näkökulmasta EULiST on jo virallisesti eurooppalainen yliopisto. Tulevaisuudessa yliopisto voisi toimia kuten kansainvälinen yritys, jos kunkin yliopiston paikallinen lainsäädäntö sen vain sallii.
“Haaveena on, että 10–20 vuoden kuluttua meillä on monikansallinen yliopisto, joka on rekisteröitynä esimerkiksi Belgiaan mutta jolla on toimipisteet 10 eri maassa. Toistaiseksi EULiST-yliopistojen tarkoituksena ei ole kuitenkaan yhdistyä yhdeksi organisaatioksi.”
Mitä eurooppalainen yliopisto tarkoittaa käytännössä? Mikä muuttuu, mikä pysyy samana?
Lähivuosina EULiST-yliopistojen opiskelijat voivat suorittaa toisessa yliopistossa jopa sivuainekokonaisuuksia. Kaksoistutkinnot tehdään edelleen nykyiseen tapaan kahden yliopiston välillä. Myös opiskelijavaihdot ja rahoitushaut jatkuvat entiseen tapaan.
“Yhteinen yliopisto tarkoittaa strategista kumppanuutta. Yhteistyöhön sitoutuminen ja verkostot eivät ole enää vain henkilö- vaan organisaatiokohtaisia: ne pysyvät, vaikka henkilöt vaihtuvat.”
Millaisia mahdollisuuksia eurooppalainen yliopisto voisi tarjota opiskelijalle, tutkijalle ja muulle henkilökunnalle tulevaisuudessa?
Opiskelijalle eurooppalainen yliopisto tarjoaa Hämäläisen mukaan mahdollisuuden poimia parhaat palat kymmenen eri yliopiston tarjonnasta ja virtuaalisen yhteiskampuksen.
Tutkijoille yliopisto tuo entistä parempia mahdollisuuksia verkostojen luomiseen ja rahoituksen hakemiseen. Yhteinen eurooppalainen yliopisto voi esimerkiksi järjestää tiettyyn rahoitushakuun liittyviä työpajoja, jotka toimivat tutkijoille kohtaamispaikkoina.
Myös henkilökunta- ja opettajavaihdot EULiST-yliopistoihin ovat hyvä tapa tutustua kumppaniyliopistojen toimintaan. Tarkoituksena on oppia yhä enemmän toisilta yliopistoilta: aiheet voivat vaihdella opintopalveluista tutkimuspalveluihin ja edelleen vaikkapa laatu- ja vastuullisuusasioihin.
Miksi eurooppalaista yhteistyötä tehdään, ja mitä EU sillä tavoittelee?
Tavoitteena on parantaa Euroopan ja eurooppalaisten yliopistojen kilpailukykyä. EU haluaa vahvistaa alueellaan olevia yliopistoja, jotta ne houkuttelisivat tulevaisuudessakin uusia opiskelijoita ja sitouttaisivat tutkijat toimimaan Euroopassa. Brexitin myötä brittiläiset huippuyliopistot, kuten Oxford ja Cambridge, eivät enää kuulu EU-yliopistojen joukkoon.
“Eurooppalaiset huippututkijat lähtevät yhä useammin töihin amerikkalaisiin yliopistoihin ja myös jäävät sinne. Euroopan Komissio pyrkii tiivistämään eurooppalaisten yliopistojen pirstaloitunutta kenttää, luomaan yliopistojen välille vahvoja verkostoja ja rahoittamaan niitä kilpailukyvyn kasvattamiseksi”, Hämäläinen kertoo.
Millainen on yliopistojen kilpailutilanne Euroopassa, entä globaalisti?
“Yliopistojen kovimmassa ranking-kärjessä on lähinnä amerikkalaisia, brittiläisiä ja muutamia aasialaisia yliopistoja. Eurooppalaiset yliopistot ovat monentasoisia, mutta globaaliin kärkeen ei yksikään EU-alueen yliopisto tällä hetkellä yllä”, Hämäläinen kertoo.
Vain yksi eurooppalainen yliopisto, saksalainen LMU Munich, sijoittui viimeisimmässä THE Rankingin yliopistovertailussa maailman 30 parhaan yliopiston joukkoon. Parhaiten pärjänneet suomalaiset yliopistot, kuten Helsingin yliopisto, ovat juuri ja juuri sadan parhaan joukossa.
Miksi eurooppalaisten yliopistojen kilpailukykyä tarvitsee parantaa?
Jos Euroopan kilpailukyvystä ei pidetä huolta, innovaatio-, kehitys- ja tutkimustoiminta siirtyvät Euroopan ulkopuolelle. Samalla koulutetut ihmiset hakeutuvat muualle.
“Yhden kauhuskenaarion mukaan Eurooppa on tulevaisuudessa pelkkä turistipaikka ja vanhan mantereen museo, jossa vain ihastellaan nähtävyyksiä.”
Hämäläisen mukaan Euroopan kilpailukykyä parantamalla puolustetaan myös eurooppalaisia arvoja, kuten sananvapautta, demokratiaa ja tasa-arvoa.
Kuinka yleistä eurooppalaiseen yliopistoverkostoon kuuluminen on?
Yhteensä Euroopassa on tuhansia yliopistoja ja korkeakouluja, joista noin 10 prosenttia kuuluu johonkin verkostoon. Lähes kaikki suomalaiset yliopistot ja seitsemän suomalaista ammattikorkeakoulua kuuluvat johonkin eurooppalaiseen verkostoon.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Lisätietoja:
