On vaikea kuvitella asiaa, jota ei voisi hoitaa puhelimella tai muulla digilaitteella – tai ongelmaa, jota ei olisi ratkaistu uudella ohjelmistolla. Läpeensä digitalisoitunut yhteiskunta tarvitsee vihreää siirtymää, koska informaatio- ja viestintäsektorin (ICT) hiilidioksidipäästöt ovat suunnilleen samaa kokoluokkaa ilmailualan kanssa. Päästöjä on onnistuttu vähentämään esimerkiksi uusiutuvaa sähköä käyttämällä, mutta työtä on paljon vielä edessä.
”Vihreän ICT:n mahdollistamat hyödyt ovat valtavat, ja sektorilla on ainutlaatuiset mahdollisuudet tukea muiden alojen kestävyystoimia esimerkiksi rakennus- ja liikennesektorilla. ICT:n positiivinen vaikutus ulottuu pitkälle, ja siksi vihreää siirtymää tarvitaan juuri tällä kentällä”, kertoo ohjelmistotuotannon professori Jari Porras LUTin ohjelmistotekniikan laitokselta.
Yleistynyt digilaitteiden ja ohjelmistoratkaisujen käyttö uhkaa jopa kaksinkertaistaa alan hiilidioksidipäästöt, joten kestäviä käytäntöjä tarvitaan toiminnan kaikilla eri tasoilla. Esimerkiksi laitteistorakentamisessa rajallisia resursseja käytetään vähemmän, rakennetaan kestävämpiä ja vähemmän saastuttavia laitteita sekä mahdollistetaan niiden parempi kierrättäminen.
”Ohjelmistoprosesseissa kestävyyttä voidaan edistää esimerkiksi ottamalla huomioon ohjelmiston kestävä energiankulutus”, Porras sanoo.
Koodaamisen tulee olla sekä nopeaa että tehokasta
Ohjelmistokehittämisessä ja koodaamisessa on tapahtunut paljon muutoksia alan alkuajoista. Vanhojen laitteiden muisti- ja prosessointikapasiteetti oli aikoinaan rajallista, mikä asetti vaatimukset tehokkaalle koodaamiselle. Laitteiden prosessointitehon kasvaessa rajoitukset ovat poistuneet, mikä on antanut koodareille ennennäkemättömän vapauden.
”Tämän päivän ohjelmoijat eivät ole tottuneet elämään rajatussa maailmassa. Suomessa tehdään koodia usein mahdollisimman nopeasti, jotta eri versiot saadaan pikaisesti ulos. Nämä ohjelmistot eivät kuitenkaan ole niin tehokkaita kuin ne voisivat olla.”
Viime vuosina Porraksen mukaan onkin herätty pohtimaan, kuinka ohjelmistoista saataisiin tehokkaampia ja siten ympäristöystävällisempiä. Se vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja, sillä tehokkaiden ohjelmien kehittäminen vie aikaa ja näin ollen henkilöresursseja.
Mitä tarkoittaa vihreä digitalisaatio?
- Laitteet rakennetaan resurssitehokkaasti eli raaka-aineita haaskaamatta.
- Laitteet toimivat energiatehokkaasti eli kuluttavat vähemmän energiaa.
- Laitteet kestävät käyttöä eli heti ei tarvitse hankkia uutta laitetta.
- Vanhat laitteet kierrätetään ja niiden osia käytetään uudelleen.
- Ohjelmistot toimivat tehokkaasti eli vievät mahdollisimman vähän laitteen muisti- ja prosessointikapasiteettia, mikä säästää energiaa ja lisää laitteen käyttöikää.
- Järjestelmät ja ohjelmistoratkaisut ovat pitkäikäisiä ja helposti päivitettävissä.
Lähde: LUT-yliopiston ohjelmistotuotannon professori Jari Porras
Vastuullinen ohjelmistokehitys huomioi yhteiskunnalliset vaikutukset
Ympäristöasioiden lisäksi kestävä ICT pitää sisällään paljon muutakin. Porras on mukana kansainvälisessä työryhmässä, jossa ohjelmistoratkaisujen kestävyyttä tarkastellaan viidestä eri näkökulmasta. Niitä ovat ympäristö, taloudellinen merkitys, tekninen kestävyys sekä sosiaalinen vaikutus niin yhteiskuntaan kuin yksilöön.
”Nykypäivänä meidän tulee pohtia kaikkia näitä ulottuvuuksia yhdessä. Tavoitteena on esimerkiksi kehittää järjestelmiä ja ohjelmistoratkaisuja, jotka ovat pitkäikäisiä ja helposti päivitettävissä. Samaan aikaan meidän tulee ottaa huomioon vaikkapa pankkipalvelujen ja veroasioiden verkkoon siirtymisen vaikutukset: esimerkiksi ikäihmisillä tai pienituloisilla ei ole välttämättä samanlaista mahdollisuutta käyttää palvelujen vaatimia laitteita, minkä vuoksi he ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle.” ¨
Porras painottaa, että vastuullisen ohjelmistokehityksen vaatimia investointeja ei voida jättää pelkästään ohjelmistoja kehittävien yritysten vastuulle. Kaikkien tulee olla mukana vastuullisuustyössä aina ohjelmiston tilaajasta loppukäyttäjään saakka.
”Jos vastuullisuus jätetään pelkästään tuottajan harteille, kasaantuvat myös kaikki kustannukset yhden osapuolen vastuulle. Ohjelmiston käyttäjälle ei myöskään synny kannustinta käyttää ohjelmistoa kestävimmällä mahdollisella tavalla. Jos taas vastuullisuus on kaikkien yhteinen asia, kannustetaan kaikkia tahoja tiedostamaan oma roolinsa ja toimimaan kestävästi”, hän avaa.
LUT-yliopisto kouluttaa kestävän ohjelmistotekniikan osaajia
LUT-yliopistossa voi opiskella kestävää ohjelmistokehittämistä osana ohjelmistotekniikan opintoja. LUTilta valmistuneet ohjelmistoalan diplomi-insinöörit osaavat ottaa omassa työssään huomioon myös kestävyysvaikutukset. Lisäksi Porras tiimeineen on mukana useassa eri hankkeessa, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta sekä tarjota yrityksille koulutusta kestävän ohjelmistokehittämisen periaatteista.
”Yrityksillä on vahva kiinnostus kestävää ICT:tä kohtaan, mutta usein ongelmana on se, ettei toteutukselle löydy tarpeeksi aikaa. Myös tietämystä tarvitaan lisää, jotta tavoitteet eivät jää vain kattotason suunnitelmaksi, vaan ne voidaan onnistuneesti jalkauttaa käytäntöön. On erittäin tärkeää, että jokainen organisaation jäsen ymmärtää, mitä muutokset tarkoittavat ja miten ne näkyvät hänen työssään”, Porras kertoo.
Onnistunut vihreä siirtymä vaatii yritykseltä systemaattista suunnittelua sekä avointa keskustelua siitä, mitä ollaan tekemässä ja miten muutokset vaikuttavat työntekijöiden arkeen. Jotta vaikutuksia voidaan onnistuneesti mitata, tulee organisaatioiden tarkastella sekä omaa hiilijalanjälkeään että koko toimialan vaikutusta ympäristöön. Samalla pitää ottaa huomioon myös vastuullisuustoimien mahdolliset positiiviset vaikutukset muihin aloihin.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Lisätietoja:
