Tällä sivulla
Kun on ollut vuosia professorina ensin Uudessa-Seelannissa ja sitten Ruotsissa, alkavat ajatukset rullata kansainvälisellä tutkimuskielellä englanniksi. Suvi Nenonen on houkuteltu Tukholman kauppakorkeakoulusta LUTin vierailevaksi professoriksi, ja Nenonen pohtii, miten hän mahtaa osata opettaa suomeksi pitkän tauon jälkeen.
Huoli on turha. Kun Nenonen alkaa puhua tutkimusaiheestaan, markkinamekanismien muokkaamisesta entistä kestävämmiksi, hän tekee sen täydellisellä suomen kielellä. Syy erinomaiseen ulosantiin löytyy Nenosen taustasta – kymmenen vuotta strategiakonsulttina ennen akateemista uraa.
”Taustani on auttanut minua tutkijana ja opettajana. Konsulttina on pakko pystyä artikuloimaan monimutkaisiakin asioita aika yksinkertaisesti ja iskevästi.”
Nenonen opettaa LUTin uudistuvassa Executive MBA -ohjelmassa, joka alkaa Lahden kampuksella syksyllä 2025.
”Arvostan paljon sitä, että Executive MBA -ohjelma toteutetaan suomen kielellä. Mielestäni on hienoa, että suomalainen liike-elämä saa siten täyden hyödyn ohjelmasta.”
Nenonen on ilahtunut myös siitä, että ohjelmassa on myyntiin liittyvää sisältöä.
”Moni maa ei ole panostanut myynnin akateemiseen koulutukseen riittävästi. LUTin saama viiden miljoonan euron lahjoitus tuli täysin oikeasta syystä ja oikeaan paikkaan.”
Nenonen huomauttaa, ettei muutosta tapahdu, jos ei pysty vakuuttamaan muita siitä, että joku toinen tapa toimia olisi nykyistä parempi.
”Ja sitä voi kutsua myynniksi. Muutos pitää myydä.”
Markkinamuotoilulla voi muuttaa maailmaa
Nenonen itse haluaa myydä proaktiivista otetta markkinoihin. Se tarkoittaa kontrollin ottamista omiin käsiin ainakin osittain.
”Meidän on pystyttävä muokkaamaan markkinamekanismeja niin, että ne olisivat vähemmän vahingollisia. Vähemmän fossiilisia raaka-aineita, vähemmän saasteita, vähemmän sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta. Markkinoiden muokkaus on tärkeä paketti kestävän kehityksen siirtymässä.”
Nenosella on se käsitys, että Suomessa on etukenossa toimivia yrityksiä, jotka pyrkivät vaikuttamaan markkinoihin.
”Kun aloitimme markkinamuotoilun tutkimisen, esimerkiksi Wärtsilällä oli prosessi tähän, jota he kutsuivat nimellä active market development. Se tarkoittaa, että lähdetään kehittämään markkinoita, eikä vain oteta niitä annettuina. Tämä prosessi oli heillä olemassa jo ennen kun aiheeseen liittyvä akateeminen tutkimus levisi laajemmin.”
Nenonen on ollut kollegoidensa kanssa käynnistämässä uutta tutkimuslinjaa, joka keskittyy markkinamuotoiluun. Tämä nopeasti kehittyvä tutkimusalue rakentuu monien eri teorioiden varaan, ja tutkijat ympäri maailmaa syventävät ymmärrystämme markkinamuotoilusta ja siihen liittyvistä strategioista.
Konkreettisella tasolla markkinoiden muotoilu kestävämmäksi voi olla esimerkiksi sitä, että luodaan toimiva markkinapaikka käytetyille tuotteille.
Tai sitä, että ohjataan rakentamista vähähiilisemmäksi asettamalla uusille rakennuksille koko elinkaaren hiilijalanjäljen raja-arvo.
”Tutkin myös sitä, miten luodaan markkina uuden ajatuksen tai innovaation ympärille. Kaivelen asioita strategisen johtamisen ja strategisen markkinoinnin yhtymäkohdassa, sillä tykkään rajapinnoissa toimimisesta. Yleensä tällaisista risteyskohdista löytyvät ne kivoimmat uudet ajatukset sen sijaan, että pyörisi aina vaan niin sanotusti omassa seurakunnassa.”
Voisiko työelämäprofessorikonseptin kääntää toisinpäin?
Yliopisto voi tukea yrityselämää monella tavalla, ja uusia keinoja kannattaa Nenosen mukaan sitkeästi ideoida. Hän nostaa yhtenä esimerkkinä esiin tutkimuskonsortiot.
”Jos löytyy kysymys tai teema, joka on polttava monille organisaatioille samaan aikaan, niin pistetään konsortio pystyyn. Yritetään etsiä siihen parhaat tutkijat, jotka asiasta jotain tietäisivät, ja luoda käytännönläheinen työkalupakki haastetta taklaamaan.”
Nenonen on ollut mukana useammassa konsortioprojektissa, ja saanut aina tuliaisiksi jotain akateemisesti kiinnostavaa.
”Sivistyneet yritysjohtajat ja poliitikot ovat siitä mahtavaa keskusteluseuraa, että heiltä saa aina uusia tutkimusaiheita, kun kuuntelee heidän analyysejään tarkalla korvalla.”
Nenosen mukaan konsortiotutkimuksen avulla yrityselämä pääsee kiinni tietoon paljon nopeammin kuin perinteisen akateemisen tutkimusprosessin kautta, joka vie helposti monta vuotta. Hän pohtii, voisiko työelämäprofessorikonseptin kääntää toisinpäin – että LUTin professori menisikin yritykseen vierailulle esimerkiksi kerran viikossa vuoden ajan.
”Tutkija, joka on lukenut laajasti omaa tieteenalaansa, pystyy viemään uusinta tieteellistä tietoa yritysten käyttöön. Kun yritys esittelisi ongelmansa, tutkija voisi myös sanoa, että ok, en ole tämän asian asiantuntija, mutta antakaa minulle päivä, niin selvitän, että mitä tästä jo tiedetään ja puhutaan sitten lisää.”
”Johtajakoulutus muuttuu poikkitieteellisemmäksi”
Nenonen on opettanut useissa MBA-ohjelmissa eri puolilla maailmaa. Hänellä on selvä käsitys siitä, miten johtajat voisivat kehittää johtamistaitojaan. Hän suosittelee, että johtaja ottaisi laajan katsantokannan elämään – hankkisi ja hyödyntäisi sydämen sivistystä.
”Jos miettii vaikka tekoälyä ja digitalisaatiota, kone pystyy usein generoimaan tilanteen tarvitseman tiedon ihmistä nopeammin.
Tarvitsemme johtajilta tulevaisuudessa nykyistä enemmän inhimillisyyttä ja ymmärrystä niin sanotusta isosta kuvasta. Ymmärrys historiasta, psykologiasta ja taiteesta antaa ihan erilaisen kyvyn olla johtaja kuin vain oman alan tekniseen knoppitietoon nojaaminen.”
Nenonen kertoo rakastavansa suomalaisessa johtamisessa matalaa hierarkiaa, rehellisyyttä ja sitä, että suomalaisessa yrityskulttuurissa pystytään käymään vaikeita keskusteluita helpommin kuin vaikkapa Uudessa-Seelannissa tai Ruotsissa.
”Näin ollen Suomessa pystytään monesti olemaan innovatiivisia ja nopeita, kun ei mene niin kauheasti aikaa himmailuun ja politikointiin. Joskus pitää kestää huonoa fiilistä vähän aikaa, jos on vaikea asia, josta yksinkertaisesti täytyy keskustella.”
Myös epävarmuuden sietäminen on yksi johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia.
”Meillä oli konsulttiyrityksessä aikoinaan ihana asiakas, joka sanoi, että aikuisen pitää kestää kelluntaa.”
Nenonen uskoo johtajakoulutuksen kehittyvän tulevaisuudessa entistä poikkitieteellisemmäksi – ominaisuus, jota hän LUTissa arvostaa.
”Toivoisin, että EMBA-osallistujien olisi mahdollista harjoitella aitoa kriittistä ajattelua. Kyynisyys ei ole sama asia kuin kriittinen ajattelu. Ihminen voi olla erittäin kriittinen ja samaan aikaan maailman isoin optimisti.”
Suvi Nenonen
- syntynyt Helsingissä, asuu Tukholmassa
- koulutus: kauppatieteiden tohtori KTT, Kauppakorkeakoulu Hanken (2009); kauppatieteiden maisteri KTM, Helsingin kauppakorkeakoulu, 2001
- professori, markkinoinnin ja strategian laitos, Tukholman kauppakorkeakoulu 2022–
- strategisen markkinoinnin professori, Aucklandin yliopiston kauppakorkeakoulu, Uusi-Seelanti 2018–2021; Graduate School of Managementin johtajana vuosina 2017–2019; apulaisprofessori 2014–2018
- opettanut useissa MBA-ohjelmissa eri puolilla maailmaa yli vuosikymmenen ajan
- toimi ennen akateemista uraansa 10 vuotta liikkeenjohdon konsulttina Vectialla (myöhemmin Talent Vectia)
- kirjoittanut kirjan Markkinamuotoilu: Johdatko markkinoita vai johtavatko markkinat sinua? yhdessä professori Kaj Storbackan kanssa. Kirja palkittiin vuoden parhaana suomalaisena bisneskirjana 2009–2010.
- harrastaa taidetta (teatterit, museot, elokuvat, kirjat, musiikki) ruoanlaittoa ja puutarhan hoitoa
- remontoi miehensä kanssa 1890-luvun puutaloa Raaseporin Snappertunassa
