Tällä sivulla
"Edellinen asiakas päätti olla ottamatta tuoretta pyyhettä joka aamu ja säästi paljon vettä, energiaa ja kemikaaleja. Entä sinä?"
Yhdysvalloissa tehdyn kokeen mukaan edellä kuvattu tuuppaus (engl. nudge) hotelliasiakkaiden keskuudessa toimii paremmin kuin esimerkiksi rajoittaminen tai syyllistäminen, kun yritetään vähentää ympäristökuormitusta.
Esimerkki on Richard H. Thalerilta, Nobel-palkitulta käyttäytymistaloustieteen tutkijalta, joka on maailmanlaajuisen bestsellerin Nudgen (2008) kirjoittaja yhdessä professori Cass R. Sunsteinin kanssa. Nudgessa käyttäytymistaloustieteen oivalluksia käytetään monien yhteiskunnan suurimpien ongelmien ratkaisemiseen.
Tuuppaus on sitä, että valintatilanteessa vaihtoehto tehdään ikään kuin vaivihkaa niin houkuttelevaksi, että sen valitseminen on todennäköistä, helppoa ja halpaa.
"Hotelliasiakkaat reagoivat tuuppaukseen ja tuoreiden pyyhkeiden käyttö väheni psykologisista syistä. Ihmiset ovat luonnostaan kiinnostuneita toimimaan samalla tavalla kuin muut. Haluamme, että kanssaihmiset ja yhteiskunta hyväksyvät meidät", selittää professori Luigi Mittone Trenton yliopistosta Italiasta.
Mittone on LUT-kauppakorkeakoulun vieraileva professori. Thalerin tavoin Mittone on erikoistunut käyttäytymistaloustieteeseen, joka yhdistää taloustieteen ja psykologian elementtejä. Ideana on ymmärtää, miten ja miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin tekevät.
Halu olla erottumatta naapureista voi saada meidät tekemään ympäristötekoja, mutta se saa meidät myös tavoittelemaan yhtä korkeaa elintasoa kuin naapurilla, vaikka se merkitsisi velaksi elämistä ja ylikulutusta.
"On luonnollista, että ajatus luopumisesta on meille vaikea. Haluamme saada mukavan talon, hienon auton ja mielenkiintoisia harrastuksia. Meidän on kuitenkin ylläpidettävä ihmiskuntaa kestävällä tavalla. Käyttäytymistaloustieteen tarjoama psykologinen näkökulma auttaa meitä ymmärtämään, mitä paikallisilla markkinoilla ja maailmantaloudessa tapahtuu, ja miten me kaikki voimme olla tekemässä muutosta", Mittone sanoo.
Historiallisen suuri määrä uutta velkaa
Monien mielestä elämme yli varojemme.
Yhdysvallat ja EU-maat ovat ottaneet historiallisen suuren määrän uutta velkaa korona-aikana. Suomen valtionvelka oli heinäkuun 2021 lopussa noin 129 miljardia euroa. Viimeisimmän talousarvion mukaan valtionvelka nousee arviolta 146 miljardiin euroon vuonna 2022.
Velkaantuminen on kasvava ilmiö myös kuluttajien keskuudessa. Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste oli 134 prosenttia maaliskuussa 2021. Velkaantumisaste kuvaa sitä, kuinka paljon velkaa kotitaloudella on käytettävissä oleviin tuloihin nähden.
Velaksi elämisestä on tullut uusi normaali.
"Puhumme erittäin mielenkiintoisesta ilmiöstä. Koko ajattelu veloista on muuttunut. Vaikka Yhdysvalloissa velaksi eläminen on jo pitkään ollut kulttuurisesti hyväksyttyä, Euroopassa tilanne on hieman erilainen. Me italialaiset olemme kuin suomalaiset – emme haluaisi velkaantua. Viime vuosina olemme joutuneet pyörtämään tämän periaatteen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla", Mittone sanoo.
"Meidän on kuitenkin pidettävä mielessä, että julkinen velka on täysin eri asia kuin yksityinen velka", Mittone korostaa ja jatkaa:
"Euro valuuttana on vain paperi. Lopulta kyse on yhteisestä suostumuksesta, joka on saavutettu myös julkisen velan osalta. Aiemmin EU: n jäsenvaltiot olivat vastuussa omista veloistaan. Saksan, Ranskan ja muiden suurten Euroopan maiden tekemän avauksen perusteella olemme sopineet, että jäsenvaltioiden velat nähdään kaikkien yhteisenä velkana."
Mittonen mielestä Eurooppa on uni, eräänlainen utopia, yritys luoda yhteinen sopimus politiikasta ja normeista. Hän sanoo, että Eurooppa on yhdistelmä suuria uudistuksia ja kaukana valmiista tai täydellisestä.
"Eurooppaa tarvitaan kilpailemaan supermaiden, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Jotta EU-maat pärjäisivät, niiden on luovutettava osa itsenäisyydestään."
Kun joku häviää, joku hyötyy
Suomalainen kirjailija ja toimittaja Tuomas Niskakangas analysoi maailmantaloutta äskettäin Helsingin Sanomissa. Hän kirjoittaa, että maailmantalouden ja markkinoiden selviytymismekanismit koronapandemian aikana yllättivät hänet.
"Osakekurssit rikkovat uusia ennätyksiä, asuntomarkkinat käyvät kuumana ja pelätään työvoimapulaa työttömyyden sijasta...Taantuma on vältetty", Niskakangas sanoo.
Mittone toteaa, että talous ei ole koskaan vain hyvä tai paha. Kun joku häviää, joku toinen hyötyy. Pandemian aikana uusia yrityksiä on syntynyt esimerkiksi lääketieteen alalle.
"Vaikka jotkut yritykset ovat kaatuneet, toiset ovat olleet menestystarinoita esimerkiksi kasvomaskien tarpeen vuoksi. Toiset taas ovat saaneet uusia asiakkaita raaka-ainetoimittajina."
Jotkut taloustieteilijät ajattelevat, että velkaantuminen ei oikeastaan ole ongelma, jos lainarahat käytetään talouskasvun edellytysten parantamiseen, kuten tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen lisäämiseen tai työpaikkojen luomiseen.
"Markkinat eivät voi kuitenkaan ratkaista kaikkea. Todellinen ongelma on poliitikkojen pätevyyden puute ja heidän tekemänsä päätökset. Tarvitsemme vahvemman poliittisen näkemyksen, joka ei juonnu omaneduntavoittelusta tai voimakkaista ideologisista motiiveista – ne ovat painajainen."
Mittone palaa kestävään kehitykseen. Italian väkiluku on yli 60 miljoonaa, ja Mittone kuvailee tilannetta "ainoastaan kestämättömäksi". Hänen mukaansa politiikan on tuettava syntyvyyden luonnollista vähenemistä ja pidettävä seniorit työelämässä.
"Tiedän, että jälkimmäinen ajatus kuulostaa kauhealta niistä, jotka odottavat jo innokkaasti eläkepäiviään. Mutta esimerkiksi osa-aikatyö tai kaksi päivää viikossa työskentely ovat keino puuttua länsimaiden vääristyneeseen ikärakenteeseen. Tätä varten tarvitsemme poliittista ohjausta ja päätöksiä. "
Tuuppaus soveltuu myös politiikkaan
Tuuppauksen uusi sovellustapa on käyttää sitä politiikan suunnittelussa. Liberaalisen ajatuksen mukaan hyvä tuuppaus on jotain, joka antaa päättäjän valita vapaasti myös huonoina pidetyt vaihtoehdot – mikä tarkoittaa, että hyvä tuuppaus ei voi muodostaa pakotettua käyttäytymissääntöä.
Tuuppaus on Mittonen mielestä toimiva vaihtoehto entistä parempien lakien suunnitteluun.
"Intuitioni on, että voimme suunnitella lainsäädäntöä, joka saa kansalaiset spontaanisti itse noudattamaan politiikan tavoitteita. Hyvin tehdyn lain pitäisi saada aikaan toimivia sosiaalisia yleissopimuksia, jotka tukisivat poliittisia tavoitteita myös ilman muodollisia sanktioita, kuten sakkoja ja muita seuraamuksia."
Luigi Mittone
- Professori Trenton yliopistossa, taloustieteen ja johtamisen laitoksella.
- Aloitti kokeellisena taloustieteilijänä 31 vuotta sitten ja erikoistui myöhemmin käyttäytymistaloustieteeseen. Kokeellinen taloustiede tutkii ja testaa taloustieteen teoreettisia tuloksia kokeellisten menetelmien avulla.
- Mittonella on neljä yhteistä tutkimushanketta LUTin tutkijoiden kanssa ja viides alkamassa.
- Trenton yliopisto on LUT-kauppakorkeakoulun yhteistyöyliopisto.
