Huoli energiavarmuudesta on kasvanut viime vuosina energiakriisin ja muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen myötä. Energiavarmuutta on kuitenkin tutkittu omana tieteenalanaan jo 1970-luvun öljykriisien aikana.
Suomen energiavarmuus perustuu energian luotettavuuteen, kohtuuhintaisuuteen ja kestävyyteen. Ne ovat energiavarmuuden kolme peruspilaria, jotka kannattelevat energiajärjestelmää myös kriisiaikoina. Näin ovat määritelleet Pohjoismainen energiatutkimus (NER) ja Maailman energianeuvosto.
Energiavarmuus voidaan jaotella myös kuuteen eri ulottuvuuteen, jotka vaikuttavat energiahuollon luotettavuuteen ja kestävyyteen. Tutkimuksen mukaan Suomen energiavarmuus on yksi maailman parhaista, jos jokaista kuutta ulottuvuutta painotetaan yhtä paljon.
1. Varmistetaan jatkuva ja luotettava energian saatavuus
Suomessa on vahva, koko maan kattava sähkön kantaverkko ja omavarainen sähköntuotanto, joka on saavutettu uusien ydin- ja tuulivoimainvestointien ja energiatehokkuustoimien myötä.
Toisaalta vaihtelevat sääolot tuovat haasteita uusiutuvan energian tuotannolle. Sähkön riittävyyden kannalta kriittisintä aikaa ovat talvikuukaudet, kun sähkön kysyntä kasvaa lämmitystarpeen lisääntyessä. Tuotannon vaihtelujen tasapainottaminen helpottuu sitä mukaa, kun uusiutuvan energian varastointi kehittyy.
Ydinvoimalla on merkittävä rooli Suomen energiajärjestelmässä, sillä se on vakaa ja tehokas energialähde. Ydinvoimatuotannon haasteena on riippuvuus tuontiuraanista, sillä kotimaisen uraanin tuotanto ei toistaiseksi riitä kattamaan ydinvoimaloiden tarpeita. Geopoliittiset jännitteet voivat heikentää uraanin saatavuutta ja riskinä on, että kriisien pitkittyessä omat raaka-ainevarannot ehtyvät. Suomi onkin tietoisesti vähentänyt energiantuontiriippuvuuttaan erityisesti Venäjästä.
2. Ehkäistään energiaköyhyyttä tarjoamalla kohtuuhintaista energiaa
Kun energiavarmuus heikkenee, lisääntyy myös energiaköyhyys. Termillä ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää, mutta sillä kuvataan tilannetta, jossa kuluttaja ei selviydy välttämättömistä lämmitys- ja sähkökustannuksista.
Energiaköyhyyden riskiä lisäävät alhainen tulotaso, energian hinnan äkillinen nousu sekä asunnon heikko energiatehokkuus.
Uusiutuvasta energiasta on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana varsin kustannustehokas tuotantomuoto, joka mahdollistaa kohtuuhintaisen energian. Suomessa sähkön hinta on yksi EU-maiden edullisimmista ja siten myös energiaköyhyys on vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin.
Tilaa Curious People -uutiskirje
3. Minimoidaan kielteiset ympäristövaikutukset
Suomi on uusiutuvan energian edelläkävijä, sillä uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta on yli 40 prosenttia.
Vaikka uusiutuva energia vie kohti kestävämpää energiajärjestelmää, siihen liittyy myös kielteisiä ympäristövaikutuksia. Ne kohdistuvat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen, maankäyttöön, maisemiin ja vesistöihin.
Kielteisiä vaikutuksia voidaan useimmiten ennaltaehkäistä, kun ympäristöriskit tunnistetaan ja esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloiden sijoituspaikat suunnitellaan huolellisesti.
4. Edistetään erilaisten energialähteiden käyttöä
Suomen energiajärjestelmä on monimuotoinen ja vähäpäästöinen. Sen keskeisimpiä energialähteitä ovat aurinko-, tuuli- ja ydinvoima, vesivoima ja bioenergia.
Jokaisella energialähteellä on omat erityispiirteensä: esimerkiksi tuulivoiman edullisuus ja ydinvoiman vakaus lisäävät energiajärjestelmän joustavuutta ja vakautta.
5. Hyödynnetään tehokasta ja kehittynyttä teknologiaa
Yhteiskunnan sähköistyminen lisää energiantarvetta ja vaatii toteutuakseen uudenlaista teknologiaa. Uusia innovaatioita ovat esimerkiksi vety- ja power-to-x-prosessit, älykkäät sähköverkot, energiavarastot, pienet modulaariset ydinreaktorit (SMR) ja muut digitaaliset ratkaisut. Kehittyvä teknologia parantaa energiatehokkuutta, vähentää kasvihuonepäästöjä ja tehostaa uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
6. Toteutetaan kestävää ja tehokasta energiapolitiikkaa
Suomen energiapolitiikan tavoitteet ovat seuraavat:
- monipuolisten energian toimituskanavien ylläpitäminen,
- vesivoiman säädettävyyteen ja toiminnan varmistaminen
- kyberturvallisuuden parantaminen
- sähköjärjestelmän turvaaminen esimerkiksi sähköisen liikenteen kasvun vuoksi.
Tällä hetkellä Suomen energiajärjestelmä erottuu kansainvälisissä vertailuissa edukseen. Se on varsinkin vähäpäästöisen energian suuren osuuden, monimuotoisuuden, teknologian, joustavuuden ja poliittisen järjestelmän vakauden ansiota.
Energiainfrastruktuurin kehittämiseksi on lukuisia suunnitelmia ja aloitteita, jotta energiavarmuutta voidaan vahvistaa tulevaisuudessa.
LUT-yliopisto tarjoaa tutkittua tietoa energiasta
- LUT on energiatutkimuksen johtava yliopisto, joka julkaisee joka toinen vuosi kattavaa energiaselontekoa. Ensimmäinen selonteko julkaistiin vuonna 2022 ja toinen vuonna 2024.
- Energiaselonteko on tieteelliseen tutkimukseen perustuva raportti, joka tarjoaa luotettavaa tietoa energiajärjestelmän tilasta ja kehityssuunnista. Lisäksi raportti kuvaa erilaisia energiantuotantotapoja.
- Kirjoittajat ovat energiajärjestelmien tutkijoita LUT-yliopistossa.
- Selonteko on tarkoitettu niin asiantuntijoille, päättäjille kuin tavallisille kansalaisillekin.
Lisätietoja:
