Tällä sivulla
Kestävyystieteissä käytettävät termit ovat levinneet tutkimuspiireistä osaksi yleiskieltä. Mikäli kestävyyssanasto on jäänyt sinulle etäiseksi tai muistisi kaipaa virkistystä, jatka lukemista. Avaintermien lisäksi opit ymmärtämään paremmin aikamme polttavia haasteita, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa, luonnon monimuotoisuuden varjelua sekä kestävää veden käyttöä.
Luontojalanjälki – biodiversiteetin mittari
Luontojalanjälki kuvaa ihmisen toiminnan vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ja erityisesti lajikatoon. Luontojalanjälki kertoo, miten esimerkiksi maankäytön muutokset, ilmastonmuutos, veden käyttö ja saasteet vaikuttavat ekosysteemien lajien monimuotoisuuteen. LUT-yliopiston kestävyysmuutoksen tutkijatohtori Natasha Järviön mukaan luontojalanjälki on erityisen tärkeä mittari ruoantuotannossa, joka vaatii suuria maa-alueita ja vaikuttaa suoraan elinympäristöihin.
”Luontojalanjälki pyrkii tarkastelemaan eri prosessien ympäristövaikutuksia laajemmin kuin pelkästään hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Se huomioi muita biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten maankäytön. Tarkastelemalla tietyn ekosysteemin lajiston monimuotoisuutta saamme monipuolisemman käsityksen siitä, miten voimme parantaa ekosysteemien biologista monimuotoisuutta ja siten turvata elämisen edellytyksiä.”
LUT-yliopistossa kehitetään aktiivisesti menetelmiä luontojalanjäljen mittaamiseksi. Kestävyystieteen professori Ville Uusitalo mainitsee esimerkkinä BIODIFUL-tutkimushankkeen, jossa pyritään luomaan ympäristö-DNA-analyysin avulla tarkempia mittausmenetelmiä, joilla voidaan saada yksityiskohtaisempaa tietoa lajiston muutoksista maatalouden ja energiantuotannon vaikutuspiirissä.
”Menetelmät kehittyvät koko ajan ja auttavat jo ymmärtämään, miten eri sektorit, kuten ruoantuotanto ja rakentaminen, voivat vähentää luontojalanjälkeään. On erittäin tärkeää kehittää ratkaisuja, jotka tukevat sekä ilmastonmuutoksen että lajikadon torjumista samanaikaisesti.”
Hiilijalanjälki – kasvihuonekaasujen mittari
Hiilijalanjälki mittaa tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Hiilijalanjälki on yksi keskeisimmistä mittareista ilmastonmuutoksen torjunnassa ja tarjoaa selkeän tavan ymmärtää, kuinka paljon hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja vapautuu ilmakehään eri prosessien aikana.
Esimerkiksi teollisuudessa hiilijalanjäljen laskenta auttaa yrityksiä ymmärtämään, kuinka paljon niiden tuotantoprosessit vaikuttavat ilmastoon. LUTin kestävyystieteen professori Risto Soukan mukaan yliopistossa on jo vuosikymmeniä tutkittu elinkaarimallinnusta (LCA, life cycle assessment) ympäristövaikutusten arvioimiseksi.
”Tänä päivänä yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän vastuullisia toimia päästöjen vähennysten ja hiilineutraaliustavoitteiden edistämiseksi. Elinkaarimallinnuksen avulla voidaan arvioida, kuinka paljon eri tuotteiden valmistus, käyttö ja hävitys tuottavat päästöjä. Näin pystytään luomaan kestävämpiä prosesseja sekä ratkaisuja.”
Hiilikädenjälki – positiivinen vaikutus ilmastoon
Yritys tai sen tuotteet tai palvelut voivat auttaa muita toimijoita vähentämään hiilijalanjälkeään. Hiilikädenjälki kuvaa positiivisia ilmastovaikutuksia, joita voidaan saavuttaa esimerkiksi korvaamalla vanha tuote tai palvelu uudella. Toisin sanoen, hiilikädenjälki osoittaa, kuinka paljon myönteisiä ilmastovaikutuksia on saatu aikaan esimerkiksi energiatehokkuutta parantavilla ratkaisuilla tai kiertotalouden ratkaisuilla.
”Yritykset ovat yhä kiinnostuneempia siitä, miten paljon ne vähentävät muiden toimijoiden päästöjä omilla ratkaisuillaan. Esimerkiksi teknologian kehityshankkeissa hiilikädenjäljen arviointi on tärkeä osa suunnittelua, sillä se auttaa tunnistamaan markkinat, joilla voidaan saavuttaa suurimmat ilmastohyödyt”, Soukka kertoo.
Hiilikädenjälkeä arvioidaan myös kansallisella tasolla. Soukan mukaan Suomella olisikin mahdollisuudet markkinoida itseään kansainvälisestikin kestävien ratkaisujen mahdollistajana.
”Voisimme profiloitua maailmalla ilmastoratkaisujen tarjoajaksi ja auttaa muita maita vähentämään omaa hiilijalanjälkeään. Meillä on täällä sille hyvät lähtökohdat, sillä Suomesta löytyy paljon vähäpäästöistä sähköä, energiatehokkaat prosessit sekä tarvittavaa osaamista.”
Vesijalanjälki – veden käytön mittari
Vesijalanjälki mittaa, kuinka paljon vettä käytetään tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana. Tämä käsite on erityisen tärkeä energiantuotannossa, jossa vettä käytetään merkittäviä määriä esimerkiksi lämpövoimaloiden jäähdytykseen ja aurinkopaneelien puhdistukseen.
Alena Lohrmann tutki väitöskirjassaan LUT-yliopistossa energiasektorin vesijalanjälkeä ja osoitti, kuinka kriittistä on vähentää vedenkulutusta erityisesti lämpövoimalaitoksissa. Hänen tutkimuksensa mukaan siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan, voi säästää merkittäviä määriä vettä, mikä on välttämätöntä ilmastonmuutoksen edetessä ja veden saannin muuttuessa epävarmemmaksi.
Vesijalanjäljen hallinta on olennainen osa kestävän energiantuotannon tulevaisuutta. Lohrmannin tutkimukset osoittivat, että energiamurroksen kautta voidaan vähentää energiasektorin vesiriippuvuutta jopa 98 prosentilla, kun vanhoja lämpövoimaloita ajetaan alas ja uusiutuvat energialähteet otetaan käyttöön.
Lisätietoja
Ville Uusitalo
Natasha Järviö
