Sähköenergian hinta muodostuu sähköpörssissä, jossa sähköntuottajat ja -myyjät esittävät omat tarjouksensa ennusteiden pohjalta. Osto- ja myyntitarjousten leikkauspisteestä syntyy sähkön pörssihinta eli niin kutsuttu spot-hinta, joka vaihtelee tunneittain kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Jokaisella kuluttajalla on oikeus kilpailuttaa sähköenergian hinta, jonka osuus on noin kolmannes sähkölaskusta.
Sähköverkon käytöstä maksetaan paikalliselle palveluntarjoajalle
Sähkön verkkopalvelumaksulla eli niin sanotulla siirtohinnalla katetaan kustannuksia, joita koituu sähköverkkojen ylläpidosta, kunnostamisesta, uudistamisesta sekä kokonaan uusien verkkojen rakentamisesta. Sähköverkoilla tarkoitetaan kokonaisia järjestelmiä, jotka siirtävät ja jakavat sähköenergiaa sähkön tuotantolaitoksista sähkönkuluttajille asti.
Sähkönsiirtoa ei pysty kilpailuttamaan, vaan palvelu täytyy ostaa paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä. Siirtomaksun osuus on noin kolmannes sähkön kokonaishinnasta.
Hallitus on esittänyt, että kaikki sähköverkkoyhtiöt lisäisivät jatkossa sähkön siirtohintaan tehomaksun, joka voisi ohjata sähkön kulutuskäyttäytymistä tasaisempaan suuntaan. Tehomaksun suuruus määräytyisi esimerkiksi edellisen kuukauden kulutushuippujen perusteella.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Sähkövero koostuu energiaverosta ja huoltovarmuusmaksusta
Sähkövero kattaa viimeisen kolmanneksen sähkölaskun kokonaissummasta. Se koostuu energiaverosta sekä huoltovarmuusmaksusta, jolla ylläpidetään huoltovarmuuskeskuksen toimintaa. Keskuksen tehtävänä on turvata sähkön saatavuus poikkeusolojen ja häiriötilanteiden aikana. Sähköveron lisäksi sähkön arvonlisäverottomasta kokonaishinnasta maksetaan 25,5 prosenttia arvonlisäveroa.
Sähkövero on jaoteltu kahteen luokkaan. Ylemmässä veroluokassa I ovat kotitaloudet, maatalous, julkinen sektori ja palvelutoiminnot, kuten kaupat, hotellit ja ravintolat. Valtion tukea saavaan alempaan veroluokkaan II kuuluvat teollisuus, datakeskukset, ammattimainen kasvihuoneviljely, kaivostoiminta, kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja sähkökattilat sekä geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumput.
Aurinko- ja tuulisähkö voivat laskea sähkön hintaa pysyvästi
Suurin syy sähköenergian hinnan heilahteluihin on epätasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä. Sähkön suurimmat kysyntäpiikit ajoittuvat tyypillisesti aamuun ja alkuiltaan, jolloin sähkö on myös kalleimmillaan. Vastaavasti iltaisin, öisin ja viikonloppuisin sähkön hinta laskee yhdessä kysynnän kanssa.
Uusiutuvan sähkön saatavuus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Sen varastointiin on kehitteillä pidempiaikaisia varastointiteknologioita, jotta sähkön hintavaihteluita saataisiin tasattua. Tällä hetkellä suuren kysynnän aikaan energiantuotannossa joudutaan turvautumaan kalliimpien energiamuotojen, kuten fossiilisten polttoaineiden käyttöön, ja tämä nostaa sähkön hintaa.
Uusiutuvalla energialla, kuten aurinko- ja tuulivoimalla tuotettu sähkö voi tulevaisuudessa laskea sähkön hintaa pysyvästi. Tämä edellyttää, että sääriippuvaisten energialähteiden varastointimuodot kehittyvät ja kustannukset laskevat, jotta niihin on taloudellisesti kannattavaa investoida.
LUT-yliopisto tarjoaa tutkittua tietoa energiasta
- LUT on energiatutkimuksen johtava yliopisto, joka julkaisee joka toinen vuosi kattavaa energiaselontekoa. Ensimmäinen selonteko julkaistiin vuonna 2022 ja toinen vuonna 2024.
- Energiaselonteko on tieteelliseen tutkimukseen perustuva raportti, joka tarjoaa luotettavaa tietoa energiajärjestelmän tilasta ja kehityssuunnista. Lisäksi raportti kuvaa erilaisia energiantuotantotapoja.
- Kirjoittajat ovat energiajärjestelmien tutkijoita LUT-yliopistossa.
- Selonteko on tarkoitettu niin asiantuntijoille, päättäjille kuin tavallisille kansalaisillekin.
Uusiutuva ja edullinen sähkö on Pohjoismaiden kilpailuetu
Suomi on osa eurooppalaista sähkömarkkinaa ja Suomesta on hyvät siirtoyhteydet muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan. Tämä mahdollistaa sähkön vapaan rajasiirron, lisää kilpailua sekä tuo joustavuutta kysynnän ja tarjonnan välille, jotka kaikki vaikuttavat sähkön hintaan.
Suomi on ollut pitkään riippuvainen tuontisähköstä, mutta ydin- ja tuulivoimatuotannon kasvun takia sähköntuotanto on ollut viime vuodet vuositasolla omavaraista.
Yhteiskunta sähköistyy ja sähkönkulutus kasvaa tulevaisuudessa. Sähköistyminen tarjoaa Suomelle kilpailuedun, sillä meillä on kestävää sähköntuotantoa ja sähkön toimitusvarmuus on hyvällä tasolla.
Suomella on maantieteellisesti erinomaiset edellytykset tuottaa uusiutuvaa ja edullista sähköä sekä luoda uutta kilpailukykyistä teollisuutta sen ympärille.
