Sähkömarkkinoilla tarkoitetaan markkinapaikkoja, joilla sähkön tuottajat ja käyttäjät myyvät ja ostavat sähköä. Sähkömarkkinat jakautuvat tukku- ja vähittäismarkkinoihin.
Tukkumarkkinoiden eri toimijoita ovat energiayhtiöt, suuret teollisuusyritykset ja sähkön vähittäismyyjät. Sähkökauppaa käydään eurooppalaisissa sähköpörsseissä, kuten Nord Poolissa, jossa Suomi on oma tarjousalueensa. Suomessa on vahva sähkön kantaverkko, minkä vuoksi koko maassa käytetään samaa tukkuhintaa.
Sähköpörssistä hankittu sähkö myydään eteenpäin sähkön loppukäyttäjille, kuten kotitalouksille, yrityksille, julkisille laitoksille ja teollisuudelle.
Avoimilla sähkömarkkinoilla on sekä valinnanvapautta että vastuuta
Suomi on osa eurooppalaista sähkösisämarkkinaa, ja lisäksi Suomesta kulkevat vapaat sähkön rajasiirtoyhteydet Ruotsiin, Norjaan ja Viroon. Rajansiirtoyhteyksiä hallinnoi kantaverkkoyhtiö Fingrid, joka vastaa sähkön siirron lisäksi sähköjärjestelmän tehotasapainosta eli tasehallinnasta ja varavoimalaitosten toiminnasta. Lisäksi Fingrid kehittää Suomen sähköverkkoa, jotta uusiutuvaa energiaa voitaisiin siirtää tehokkaasti tuotantolaitoksista kulutuskohteisiin.
Avoimet sähkömarkkinat takaavat tavalliselle kuluttajalle valinnanvapauden solmia sähkösopimuksen kenen tahansa sähkön myyjän kanssa. Yksittäinen kotitalous voi myös osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille myymällä esimerkiksi aurinkopaneelien ylijäämätuotantoa sähköverkkoon, mikä on aurinkosähkön kannattavuutta käsittelevän tutkimuksen mukaan akkuihin varastoimista kannattavampi tapa.
Sähkönsiirto- ja jakeluverkot toimivat niin sanotussa luonnollisessa monipoliasemassa, koska kilpailevien verkkojen rakentaminen ei ole tehokasta tai kannattavaa. Siksi jokaisen sähkön loppukäyttäjän täytyy hankkia sähkönsiirtopalvelu paikalliselta toimijalta. Jakeluverkkoyhtiöt ovat velvollisia liittämään toiminta-alueellaan olevat sähkönkäyttäjät osaksi jakeluverkkoa. Energiavirasto valvoo jakeluverkkoyhtiöiden toimintaa ja hinnoittelua, jotta monipoliasemaa ei käytettäisi väärin.
Suurin osa sähköstä ostetaan vuorokausimarkkinoilta
Nykyisen sähkömarkkinamallin päätarkoitus on tehokkuus, eli hinnoittelun tulee perustua todelliseen kysyntään ja tuotantokustannuksiin. Toimivat sähkömarkkinat takaavat vakaan, kustannustehokkaan ja vähäriskisen sähköjärjestelmän.
Suurin osa Suomessa kulutetusta sähköstä ostetaan Nord Poolin vuorokausimarkkinoilta. Pörssisähkön hinta määräytyy tunneittain kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja sähkö toimitetaan seuraavana päivänä. Yksittäisten kuluttajien pörssisähkösopimukset noudattelevat pörssin spot-hintoja, joihin on lisätty sähkönmyyjän marginaali.
Kotitaloudet voivat suojautua hintavaihteluilta tekemällä kiinteähintaisia sähkösopimuksia. Sähkönmyyjä voi puolestaan välttää hintariskit sitomalla hankintasopimuksensa johdannaismarkkinoilla, jolloin sopimuskausi voi kestää jopa kymmenen vuotta. Sähköyhtiöt voivat tehdä myös optiosopimuksia, jotka oikeuttavat tietyin ehdoin edullisempaan markkinahintaan, jos alkuperäinen sopimushinta on korkeampi.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
Reaaliaikainen kaupankäynti turvaa tasapainon
Sähkömarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan on oltava jatkuvasti tasapainossa. Uusiutuvan energian, hajautetun sähköntuotannon sekä kysyntäjouston kasvu aiheuttavat markkinoille uusia haasteita, joita ratkotaan LUT-yliopiston sähkömarkkinalaboratoriossa.
Kaikki tukkumarkkinatoimijat voivat ostaa sähköä lähes reaaliaikaisesti päivänsisäisiltä markkinoilta, jos esimerkiksi sääolosuhteet tai laitevauriot yllättävät eikä sähköä ole sen takia riittävästi myytäväksi.
Fingrid ylläpitää yhdessä muiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa säätösähkö- ja reservimarkkinoita. Järjestelmää tarvitaan tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen, jatkuvaan taajuudenhallintaan sekä taajuuden palauttamiseen häiriötilanteissa.
Reservijärjestelmä turvaa sähkön toimitusvarmuuden, jos suunniteltu sähkön hankinta ei riittäisi kattamaan ennakoitua sähkön kulutusta.
Sähkömarkkinat tarvitsevat joustoa
Sääriippuvaisen energiantuotannon kasvu lisää sähkön hintavaihteluja ja kannustaa joustavampaan kulutuskäyttäytymiseen. LUT-yliopiston energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuron mukaan sähkömarkkinat muuttuvat tulevaisuudessa yhä reaaliaikaisemmiksi, sillä kulutusjousto leikkaa hintapiikkejä, jolloin sähkömarkkinat toimivat suunnitellusti, eli kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa.
Suomen tavoitteena on vahvistaa Euroopan maiden välisiä sähkönsiirtoyhteyksiä ja tehostaa kaupankäyntiä, jotta suomalaiset kuluttajat saavat jatkossakin edullista ja puhdasta sähköä luotettavasti.
LUT-yliopisto tarjoaa tutkittua tietoa energiasta
- LUT on energiatutkimuksen johtava yliopisto, joka julkaisee joka toinen vuosi kattavaa energiaselontekoa. Ensimmäinen selonteko julkaistiin vuonna 2022 ja toinen vuonna 2024.
- Energiaselonteko on tieteelliseen tutkimukseen perustuva raportti, joka tarjoaa luotettavaa tietoa energiajärjestelmän tilasta ja kehityssuunnista. Lisäksi raportti kuvaa erilaisia energiantuotantotapoja.
- Kirjoittajat ovat energiajärjestelmien tutkijoita LUT-yliopistossa.
- Selonteko on tarkoitettu niin asiantuntijoille, päättäjille kuin tavallisille kansalaisillekin.
Lisätietoja:
