Generatiiviseen tekoälyyn (AI) perustuva chatbot-sovellus ChatGPT tuottaa tällä hetkellä eniten lisäarvoa digitaaliseen yhteiskuntaan, koska se lisää työntekijöiden tuottavuutta ja mahdollistaa uusien liiketoimintamallien luomisen. Samalla se aiheuttaa työpaikoilla uudenlaista epävarmuutta. ChatGPT:n vaikutukset eivät koske pelkästään helppoja rutiinitöitä, vaan myös vaativia IT-alan töitä.
LUT-yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Kathrin Komp-Leukkunen on tutkinut ChatGPT:n vaikutuksia ohjelmistosuunnittelijoiden asemaan työmarkkinoilla Suomessa.
”Työkeskeisessä yhteiskunnassa työmarkkina-asema vaikuttaa olennaisesti sosiaaliseen kestävyyteen, koska yksilön taloudellinen tilanne, sosiaalinen osallisuus ja hyvinvointi määräytyvät sen mukaan. Selvitin tutkimuksessani, miten ohjelmistosuunnittelijat pärjäävät työmarkkinoilla ChatGPT:n tultua käyttöön. Tekoäly muuttaa sen, ketkä ovat voittajia ja ketkä häviäjiä ohjelmistosuunnittelijoiden työmarkkinoilla”, Komp-Leukkunen sanoo.
”Meillä on tällä hetkellä pulaa ohjelmistosuunnittelijoista. ChatGPT:n takia katoavat työpaikat eivät siis lisää ohjelmistosuunnittelijoiden työttömyyttä, vaan voivat auttaa työvoimapulan ratkaisemisessa ja siten parantaa työmarkkinoita.”
ChatGPT voi mullistaa työmarkkinoita
ChatGPT on generatiiviseen tekoälyyn perustuva chatbot, joka osaa kirjoittaa esimerkiksi tekstiä tai koodia. Ohjelmistosuunnittelijat ovat ammattilaisia, jotka toisaalta ohjaavat ChatGPT:n kaltaisten AI-teknologioiden kehitystä, mutta toisaalta voivat menettää työnsä, kun tekoäly ottaa haltuun osan heidän tehtävistään.
Komp-Leukkusen mukaan ChatGPT:ssä on potentiaalia sekoittaa työmarkkinoita isossa mittakaavassa, ja ohjelmistosuunnittelijoiden täytyy sopeutua siihen.
”Ohjelmistosuunnittelijoiden laajamittainen korvaaminen ChatGPT:llä vaikuttaa epätodennäköiseltä. ChatGPT:stä näyttää pikemminkin tulevan heille pakollinen työkalu, joka pitää oppia hallitsemaan. ChatGPT:n avulla kuka tahansa pystyy tulevaisuudessa tekemään jonkinlaista ohjelmointia. Seurauksena ohjelmistosuunnittelijoiden siirtyminen vaativampiin ja johtotehtäviin näyttää todennäköiseltä”, hän sanoo.
Tekoäly parantaa tuottavuutta ja työtuloksia
Sekä vakiintuneet että startup-yritykset voivat lisätä tuottavuuttaan ja parantaa IT-osastojensa työn tuloksia ChatGPT:n ansiosta. Tämä saattaa johtaa IT-toimintojen uudelleenjärjestelyihin. ChatGPT vaikuttaa siihen, kuinka paljon ohjelmistosuunnittelijoita tarvitaan, mitä taitoja heillä pitää olla ja ketkä heistä voivat saada töitä helposti.
”Yritykset voivat hyödyntää tutkimukseni tuloksia henkilöstösuunnittelussa ja henkilöstön kehittämisessä. Ohjelmistosuunnittelijoiden kysynnän ja tarjonnan parempi yhteensopivuus johtaa siihen, että yritykset voivat toteuttaa kehitysideoita aiempaa paremmin ja siten luoda edistyneempiä digitaalisia tuotteita ja palveluita tulevaisuudessa”, Komp-Leukkunen uskoo.
”Startupit joutuvat rakentamaan kasvuaan pienellä budjetilla, ja siinä ChatGPT:stä on apua. Siksi startup-yritykset ovat ensimmäisten joukossa kehottamassa ohjelmistosuunnittelijoitaan ChatGPT:n käyttöön. Vakiintuneet yritykset seuraavat todennäköisesti perässä hieman hitaammin.”
Uusia vaatimuksia ohjelmistoalan koulutukselle
Ohjelmistosuunnittelijat voivat hyödyntää erityisesti generatiivista tekoälyä koskevia tutkimustuloksia oman oppimisensa ja ammattitaitonsa kehittämisessä. Tutkimus osoittaa myös, millaista ohjelmistoalan koulutuksen pitäisi olla yliopistoissa. Tutkimustulokset tukevat myös ohjelmistotuotannon opetusohjelmien ja muun toiminnan kehittämistä. Tutkimuksessa ja koulutuksessa on syytä paneutua jatkossa huolella generatiiviseen tekoälyyn.
”ChatGPT on vielä hyvin nuori teknologia, ja sen vaikutukset työmarkkinoihin alkavat vasta hahmottua. ChatGPT:n kehittyessä vaikutukset voivat myös muuttua. Euroopan unioni hyväksyi äskettäin tekoälysäädöksen, jota kansallinen lainsäädäntö saattaa seurata. Tämä voi osaltaan ohjata sitä, miten ChatGPT:tä voidaan käyttää työpaikoilla, mistä puolestaan seuraa vaikutuksia työmarkkinoihin”, Komp-Leukkunen toteaa.
Komp-Leukkunen haastatteli tutkimukseensa neljäätoista asiantuntijaa, kuten ohjelmistoyritysten toimitusjohtajia, ohjelmistosuunnittelijoita, tutkijoita ja tekoälykonsultteja. Tutkimus julkaistiin äskettäin Futures-lehdessä, joka julkaisee monitieteistä tutkimusta ja tietoa ihmiskunnasta ja sen tulevaisuudennäkymistä.
Lisätietoja:
