Tällä sivulla
Kuin olisi sidottuna tuoliin kykenemättä liikkumaan. Ihminen voi puhua ja kuulla, mutta olo on vähän halvaantunut ja katse suuntautuu suoraan eteen. Näin Jamie Hyneman kuvailee etäkommunikointia kameran ja kannettavan tietokoneen kautta.
Sen sijaan avatarrobotti mahdollistaa vapaan liikkumisen ympäri huonetta. Robotin ohjaaja pystyy katselemaan robotin avulla tarkasti ympäri huonetta ja jopa siirtelemään tavaroita.
”Robotin fyysinen ulottuvuus lisää parhaimmillaan vuorovaikutuksen tunnetta etäopetustilanteessa. Toki samat asiat voi nähdä ja kuulla kannettavan tietokoneen tai älypuhelimen kautta, mutta robotti voi kääntää päänsä kohti opiskelijaa, reagoida vaikkapa huudahdukseen käännähtämällä ja osoittaa esimerkiksi pöydällä olevia kappeleita", kuvailee LUTin työelämäprofessori Hyneman.
Hynemanin mukaan robotti kannattaa toteuttaa kameralla, jossa on ihmisen toimintoja matkiva mekanismi. Toisin sanoen kamera pystyy kallistamaan päätään katsoakseen ylös, alas ja eri suuntiin ja nostamaan päätään samalle korkeudelle kuin ihminen.
Tämä kaikki luo tunteen siitä, että opettaja on tilanteen johdossa, paikan päällä, opettamassa opiskelijoita tavalla, johon olemme tottuneet.
”Opiskelijat unohtavat todennäköisesti hyvin nopeasti, että robotin ohjaaja on todellisuudessa fyysisesti jossain muualla. Tällä tavoin opiskelijan ja opettajan välisen suhteen voitaisiin odottaa olevan lähes identtinen varsinaisen henkilökohtaisen ohjauksen kanssa", Hyneman sanoo.
Digitalisaatio on muuttanut pedagogiikkaa
JHC:n Hynebot-avatar on nimensä mukaisesti kehitetty esimerkiksi siihen, että Yhdysvalloissa asuva Hyneman voisi olla enemmän läsnä LUTissa.
LUT-kauppakorkeakoulun professori Anssi Tarkiainen sanoo, että digitalisaatio on jo muuttanut pedagogiikkaa. Hän kertoo esimerkkinä käänteisen luokkahuoneen mallista, jossa yksisuuntainen kommunikaatio voidaan toteuttaa jakamalla videoita ja muuta materiaalia. Vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä edellyttävä oppiminen tapahtuu luokkahuoneessa, joka voi olla perinteinen tai virtuaalinen.
"Tavallaan voidaan jo ajatella, että verkossa tapahtuvissa opetustilanteissa opettaja on kuin avatar eli digitaalisena näkyvä hahmo, nykyään tyypillisesti videokuvana. Telepresence-robotti on jatkumoa tälle kehitykselle", Tarkiainen sanoo.
Keskeistä on se, mitä kaikkea avatarit voivat teknologian ansiosta tehdä.
"Erilaiset metaverse-alustat tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön. Toisaalta robotiikkaratkaisut, kuten Hynebot, tekevät tätä samaa myös. On opettajan luovuudesta kiinni, miten näitä uusia mahdollisuuksia voidaan pedagogisesti hyödyntää."
Tiesitkö?
Lappeenrannan Hynebotin sisarrobotti sijaitsee Jamie Hynemanin luona San Franciscossa. Hyneman kehittää omaa avatartaan jatkuvasti. Hynemanin robotin epävirallinen nimi on Finn.
Vara-Hyneman saa uutta koodia
"Lyhyen tähtäimen toiveeni on, että opiskelijat saisivat enemmän irti opettajistaan ja asiantuntijoista, joiden ei ole mahdollista tulla käymään yliopistolle paikan päälle. Hynebotin seuraavat versiot voisivat vaikka esitellä tehdasta sen tiloissa kierrellen, kuten eräs JHC:n sponsori esitti", sanoo Hynebotia parhaillaan kehittävä JHC:n assistentti Robert Hämäläinen.
Telepresence-robotti eroaa esimerkiksi automatisoidusta siivousrobotista siinä, että telepresence on koko ajan ihmisen ohjauksessa. Ihminen pääsee robotin avulla osallistumaan keskusteluun, näkemään tilan ja tekemään jotain, jos siihen kiinnitetään robottikädet.
Ammattikielellä ilmaistuna Robert Hämäläinen kehittää lähinnä Hynebotin backendiä. Selkokielellä se tarkoittaa, että Hämäläinen suunnittelee järjestelmiä verkkokäyttöliittymän ja itse elektroniikan väliin.
"Tosin tulen todennäköisesti kehittämään koodia myös osalle Hynebotin elektroniikasta ja varmasti viimeistelemään Hynebotin verkkosivut. Kollegani Jake Cumens vastaa Hynebotin käden integraatiosta taustajärjestelmiin", Hämäläinen sanoo.
Hämäläinen ja Cumens ovat järjestyksessä kolmas tiimi, joka työstää Hynebotia. Perttu Juvonen suunnitteli Hynebotin rakenteen ja elektroniikan osana diplomityötään, ja Aditya Hosamani ja Swapnil Baad tekivät Hynebotin verkkosivut.
Millaisissa tiloissa Hynebot pärjää?
Tietotekniikkaa ja sähkötekniikkaa opiskelevalla Hämäläisellä on pitkä historia "tietynlaisen näpertelyn parissa."
"Moninaisia kiinnostuksen kohteitani yhdistää tekeminen. Legot, Mekanot ja muut tuonlaiset olivat minulle pienenä mieluisia, mutta itse elektroniikka alkoi tulla kuvioihin vasta yläkoulu- ja lukioikäisenä. Aloin rakentelemaan yksinkertaisia rakennussarjoja ja ohjelmoimaan arduinoja. Rakentelin tekemisen ilosta. Suurin osa projekteista jäi prototyyppivaiheeseen, mutta osaa käytän edelleen."
Hämäläistä kiehtoo Hynebot-projektissa eniten sen tarjoama ammatillinen haaste. Työnkuvan pääpaino on tausta- ja sulautetuissa järjestelmissä, joiden parissa hän toivoo työskentelevänsä myös tulevaisuudessa.
Mitä tulee Hynebotin tekemiin tehdasesittelyihin, siihen on vielä matkaa. Hämäläisen mukaan esittelytyö vaatisi Hynebotin tekemistä käyttäjäystävälliseksi eli helppokäyttöisemmäksi.
Kovin kuhmuraiselle alustalle Hynebot ei pääse. Hämäläisen mukaan Hynebotin realistinen käyttöympäristö on tasalattiaisissa sisätiloissa, mutta myös loivat rampit voivat olla mahdollisia.
Lue lisää aiheesta:
Tampereen kaupunki
Osaava Tredu
