Noora Hautakangas
Julkaistu 16.2.2023
Päivitetty 13.3.2023

Tällä sivulla

Sana kirpputori tulee ranskan kielen ilmaisusta marché aux puces (suom. kävellä kirppujen päällä), mutta kyseinen ilmaisu ei istu alkuunkaan suomalaiseen Relove-ketjuun. Brändi-ilmeestä huokuu ylellisyys ja esteettisyys. Hinnatkaan eivät ole sitä tasoa, mihin hallikirpputoreilla on totuttu.

”Emme ole keksineet pyörää uudelleen, ajamme sitä vain hieman eri tavalla”, sanoo yrittäjä ja Relove-brändin perustaja Noora Hautakangas.

Relove on second hand -merkkivaatteiden myyntiin keskittynyt ketju, johon kuuluu verkkokauppa ja neljä putiikkia ­– kolme Helsingissä ja yksi Tampereella. Helsingin ja Tampereen Stockmann-tavaratalojen myyntipisteissä on myös kahvila.

Yrityksen maine on kiirinyt niin, että ihmiset ovat joutuneet jonottamaan saadakseen tavaransa myyntiin. Kauppalehti kertoo, että Tampereen myymälän kymmeneen avoimeen työtehtävään tuli 780 hakemusta.

Hautakangasta on kutsuttu edelläkävijäksi kierrätysmuodin saralla. Hän ei itse ajatellut asiaa niin, ennen kuin havahtui yleiseen vastuullisuuspuheen lisääntymiseen pari vuotta sitten.

”Yrittäminen etulinjassa voi olla välillä kuin tarpomista umpihangessa, ja teemme latua perässätulijoille, jotka pääsevät tavallaan helpommalla. Mutta on mahtavaa, että olemme voineet inspiroida muita omalla kiertotalousesimerkillämme.”

Relove tähtää ulkomaille seuraavan kolmen vuoden kuluessa.

”Maaliskuussa 2023 meillä pitäisi olla uutisia kerrottavana”, Hautakangas vihjaisee.

left

Yli 70 prosenttia suomalaisista ostaa käytettyjä vaatteita

Muotialan ennusteen mukaan second hand -tuotteet ohittavat uudistuotannon myynnissä vuoteen 2030 mennessä.

Globaalit käytettyjen vaatteiden markkinat kasvavat kolme kertaa nopeammin kuin muut globaalit vaatemarkkinat. Vuoteen 2026 mennessä pelkästään Euroopassa myydään second hand -muotia 150 miljardilla vuodessa. Näin ennustaa käytettyjen vaatteiden myyntialusta Thred Up:n vuosittainen raportti. Yhdysvaltalainen Thred Up on yksi maailman suurimmista kiertotalousalustoista.

Suomesta ei ole saatavilla seikkaperäistä tilastoa käytettyjen vaatteiden myynnistä, mutta Tilastokeskuksen mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista on ostanut tavaraa kirpputorilta (2019). Eniten kirppareilta ostettiin aikuisten vaatteita ja kenkiä.

right

3 keskeisintä syytä valita second hand

1 Rahan säästyminen

2 Mahdollisuus hankkia merkkivaatteita

3 Halu löytää ainutlaatuisia ja yksilöllisiä vaatekappaleita

Z-sukupolvi (1996–2012 syntyneet)

1 Rahan säästyminen

2 Halu olla vastuullisempi kuluttaja

3 Shoppailu on hauskempaa

Lähde: thredUP Resale report 2022 / GlobalData

Onko kierrätetty vaate aina vastuullinen?

Noora Hautakankaan mukaan kuluttajat ovat koko ajan tarkempia vastuullisuuskysymyksissä, myös käytettyjen vaatteiden suhteen.

”Meidän asiakkaamme saattavat kysellä hyvinkin tarkkaan esimerkiksi sitä, missä myymämme tuote on valmistettu. Vaatteiden pesulaput katsotaan tarkkaan läpi”, Hautakangas kertoo.

LUTin työelämäprofessori ja muotikaupan yhdistys Fashion Finlandin liiketoimintajohtaja Sami Sykkö on sitä mieltä, että lähtökohtaisesti kierrätetty vaate on aina ympäristöystävällisempi kuin hävitettävä vaate.

”Siinä mielessä kaikki second hand -tuotteet ovat vastuullisia, koska ne saavat uuden elämän”, hän sanoo.

Tilastokeskus tietää, että suomalaiset käyttävät kirpputoriostoksiin vuositasolla satoja euroja rahaa. Varsinaista luksusvaatteiden kirpparimyyntiä Suomessa ei Sykön mukaan ole.

”Esimerkiksi Relove myy pääosin ihan tavallisia vaatteita, vaikka joukossa voi välillä olla luksustakin. Suomessa liikkuu niin vähän luksusvaatteita, että ne myydään kansainvälisten alustojen tai esimerkiksi huutokaupan kautta.”

Noora Hautakankaan mukaan Reloven hintatasolle on selvät perusteet.

”Emme ole halvin käytettyjen tuotteiden myyjä. Se johtuu siitä, että työntekijämme tarkistavat ja huoltavat jokaisen meille myyntiin tulevan tuotteen huolellisesti”, Hautakangas kertoo.

Relove oli velaton yritys ennen koronaa, mutta laajentuminen Stockmann-tavarataloihin koronapandemian jälkeen edellytti merkittävää velanottoa.

”Tuotteiden hintoja pitäisi nostaa huomattavasti nykyisestä, jos tällä bisneksellä haluaisi rikastua.”

Hautakangas uskoo, että epäonnistumiset kuuluvat onnistumisiin. Hän haluaa johtaa yritystään aidosti ja tunteet näyttäen.

”Oma onneni on uskomattoman hieno tiimi, joka on jaksanut uskoa Reloveen silloinkin, kun eteen on tullut tiukkoja tilanteita.”

left

Muodin trendejä vuonna 2023

  • taantuman uhka, ennätyskorkea inflaatio, ilmastokriisi ja geopoliittiset jännitteet vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen
  • second handin, vuokrauspalveluiden ja tarjoustuotteiden kysyntä kasvaa; juhla-asu mieluummin vuokrataan kuin ostetaan omaksi
  • kuluttajat, viranomaiset ja sidosryhmät seuraavat aiempaa tarkemmin brändien vastuullisuutta – brändien on todistettava vastuullisuustekojensa aitous aukottomasti
  • tekstiilivalmistajat luovat uusia toimitusketjumalleja, joissa yhteistyökumppaneita etsitään kaukomaiden sijaan naapurimaista
  • pinnan alla: digitaaliset mallistot – vaatteita sovitetaan virtuaalisesti sovelluksella

Lähde: The State of Fashion -raportti / Fashion Finland

right
Yrittäminen etulinjassa voi olla välillä kuin tarpomista umpihangessa. Mutta on mahtavaa, että olemme voineet inspiroida muita omalla kiertotalousesimerkillämme.
Noora Hautakangas

Tiesitkö?

Noora Hautakangas on entinen Miss Suomi (2007), vaatemyyjä, radio- ja tv-juontaja (Voice, TV2, MTV3) ja metsurin tytär, joka on aina tuntenut intohimoa kirpputoreja ja huutokauppoja kohtaan. Isän puolelta Hautakankaaseen tarttui kiinnostus huolehtia ympäristöstä, mutta muutama vuosikymmen ehti kulua aina vuoteen 2016, ennen kuin aika oli kypsä second hand -vaateliikkeen perustamiseen.

 

Artikkeli perustuu Sykön kyselytunti -haastattelusarjan ensimmäiseen osaan 7.2.2023. Työelämäprofessorimme Sami Sykkö haastattelee tänä vuonna suomalaisia huippujohtajia Lappeenrannan kampuksella. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia.

Lue seuraavaksi:

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.