Tietokoneen näytöllä näkyy koodia.
Julkaistu 7.6.2024
Päivitetty 11.6.2024

Koronapandemian myötä ohjelmistoyrityksissä ei ole paluuta entiseen ja etätyö on tullut jäädäkseen. Hybridityön eli etä- ja läsnätyön yhdistäminen ohjelmistokehityksessä on uusi aihe, josta on olemassa vain hyvin vähän tutkimusta. Työsuojelurahaston (TSR), LUTin sekä LUTin ja Kempowerin sähköisen liikenteen tutkimuskeskuksen (EMRC) rahoittaman tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa yrityksille tietoa siitä, millaisia käytäntöjä hybridityössä kannattaa suosia.  

”Haluamme tutkia, miten erilaiset järjestelyt voivat vaikuttaa työtyytyväisyyteen ja työn tuottavuuteen”, ohjelmistotuotannon professori Maria Paasivaara taustoittaa.  

Paasivaara on tutkinut aiemmin muun muassa ketteriä menetelmiä ohjelmistokehityksessä ja globaalisti hajotettua ohjelmistokehitystä. Uusi, toukokuun 2024 alussa virallisesti käynnistynyt tutkimushanke yhdistelee aiemmin tehtyä tutkimusta ja vastaa yritysten ajankohtaisiin tarpeisiin. 

Hybridityö on ollut koronan jälkeen tosi kuuma aihe, koska ihmiset eivät välttämättä halua palata kokoaikaisesti työpaikalle.

Työnantajat pohtivat tällä hetkellä muun muassa sitä, miten etätyö vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä tuottavuuteen, innovatiivisuuteen ja ryhmäytymiseen. 

Ennen koronapandemiaa useimmissa ohjelmistoalan yrityksissä suosittiin ketterää ohjelmistokehitysmallia, joka perustuu kasvokkain samassa tilassa työskentelyyn ja tehokkaaseen tiedonvaihtoon. 

”Hybridityö on ollut koronan jälkeen tosi kuuma aihe, koska ihmiset eivät välttämättä halua palata kokoaikaisesti työpaikalle”, Paasivaara kertoo. 

Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on auttaa ohjelmistoalan yrityksiä suunnittelemaan, miten ketterät käytännöt voidaan muuttaa hybridityöhön sopiviksi. 

left

Pilottiyritykset jalkauttavat tutkimustulokset käytäntöön

EMRC:n tutkimusjohtaja Ville Naumasen mukaan ohjelmistotutkimus on oleellinen osa sähköisen liikenteen kehittämistä. 

”Sähköinen liikenne on hyvin voimakkaasti ohjelmistobisnestä. Marian työ tähtää tehokkaampaan ohjelmistokehitykseen, joka on Kempowerin yksi ydintoiminnoista. Tutkimusaihe sopii hyvin EMRC:n tutkimusteemoihin”, Naumanen sanoo. 

Tutkimuskohteiksi valittiin kaksi Suomessa toimivaa yritystä, joissa ohjelmistokehitys on keskeisessä roolissa, ja alustavasti mukaan on tulossa kolmaskin yritys. Tämänhetkiset yritykset ovat pitkälti yli satavuotinen Ericsson sekä Kempower, jossa toimintatapoja on kehitetty ahkerasti koko yrityksen kuusivuotisen historian ajan.  

”Käytännöt ovat hyvin nuoria ja esimerkiksi koronapandemia pakotti firman panostamaan etäkäyttöönottoihin ja pilvipohjaiseen ohjelmistoon”, sanoo Kempowerin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Kotola.  

Kotola johtaa yrityksen pilvi- ja datayksikköä, jossa työskentelee noin 45 henkilöä eri kansallisuuksista. Yksikkö on jakautunut viiteen kehitystiimiin ja kahteen summer trainee -tiimiin. Tiimien jäsenistä kaikki asuvat Suomessa ja koko porukka tapaa toisensa kasvokkain yksikköpäivillä, joita järjestetään kerran puolessatoista kuukaudessa. 

right
LUT-yliopiston ohjelmistotuotannon professori Maria Paasivaara

Maria Paasivaaran tutkimushankkeessa tietoa yritysten toimintatavoista kerätään haastatteluiden ja kyselytutkimusten sekä työpajojen avulla, joissa yritykset pääsevät oppimaan toisiltaan. Kempowerin ensimmäisen haastattelu- ja havainnointikierroksen yhteenvedossa ei Kotolan mukaan ollut ”mitään megayllätyksiä”, vaan tulokset vahvistivat omaa käsitystä yrityksen kulttuurista ja toimintatavoista.  

”Itse työtä kyllä pystyy tekemään usein kotoakin käsin omalta koneelta, mutta luottamuksen ja kulttuurin rakentamiseen kasvokkain kohtaamiset ovat äärimmäisen tärkeitä”, Kotola toteaa. 

 ”Mitä enemmän pitäisi löytää uutta, keksiä ja törmäyttää erilaisia ideoita, niin silloin läsnäolo ja satunnaiset kohtaamiset ja ideoiden vaihtaminen ovat arvossaan.”  

Kyselytutkimuksissa tuloksia kerätään pohjoismaisilta yhteistyökumppaneilta sekä Italiasta, joka tuo eri pohjoismaiden käytäntöihin mielenkiintoista vertailukohtaa.  

Paasivaara uskoo, että uusi ja ajankohtainen tutkimushanke hyödyttää suurta joukkoa ohjelmistoalan yrityksiä maailmanlaajuisesti, vaikka itse hanke keskittyykin kotimaisten yritysten toimintamallien kehittämiseen. Tutkimushankkeen tulosten avulla luodaan uutta tieteellistä pohjaa hybridityön tutkimukselle myös muilla aloilla kuin ohjelmistokehityksessä.

left
Kempowerilla on yksilö- ja tiimilähtöinen kulttuuri eli tiimeillä on tosi paljon vastuuta ja valtaa omasta ohjelmistoalueestaan.
Mikko Kotola
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Kempower Oyj
right

Toimivat käytännöt taklaavat johtamishaasteita

Kempowerin arjen näkökulmasta Paasivaaran tutkimushanke liittyy hyvin vahvasti johtamishaasteeseen. EMRC:n tutkimusjohtaja Ville Naumanen havainnollistaa asiaa seuraavasti:  

"Meidän täytyy kehittää teknologiaa, jotta voimme rakentaa ketjun, joka poistaa mahdollisimman paljon esteitä sähköistymisen tieltä. Tämän teknologian kehittämiseksi taas tarvitaan softainsinöörejä sekä johtajia. Tutkimuksemme auttaa poistamaan yhden esteen – tai ainakin pienentämään sitä – ja nopeuttamaan softakehitystä." 

Sähköinen liikenne pohjautuu hyvin vahvasti dataan, datankäsittelyyn ja erilaisiin ohjelmistopalveluihin. EMRC:n tutkimuksen yksi kivijaloista tulee olemaan ohjelmistoihin ja dataan liittyvä kehitys ja tutkimus. Naumanen vinkkaa, että Kempower sai hiljattain raskaan liikenteen tutkimukseen liittyvän veturihankkeen Business Finlandilta. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että EMRC on LUTille väylä osallistua hankkeeseen. 

"Kutsuisin tutkijat ajattelemaan sitä, millä tavalla heidän tutkimuksensa voisi helpottaa liikenteen sähköistymistä. Tämä on tosi monitieteellinen ja todella laaja ongelmakenttä. Voi löytyä yllättäviäkin haasteita, jotka voivat estää liikenteen sähköistymistä ja sitä kautta maailman vihreytymistä.” 

Lisätietoja:

Lue seuraavaksi:

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.