Vuonna 2022 energiasta tuli Euroopan kuuma peruna. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lopetti venäläisen sähkön tuonnin, ja myös kaasutoimitukset Keski-Eurooppaan katkesivat. Käsillä oli energiakriisi. Sähkön hinta moninkertaistui, ja Euroopassa alettiin pohtia sekä energiaomavaraisuutta että irtautumista fossiilisista polttoaineista.
Sähkömarkkinoilla sähkön hinta muodostuu kalleimman tuotannossa olevan tuotantomuodon mukaan. Tässä tapauksessa tämä tuotantomuoto oli maakaasu, josta esimerkiksi Saksassa oli sodan myötä pulaa.
”Sähköpörssiin perustuva järjestelmä nosti sähkönhintaa myös Suomessa, vaikka periaatteessa olisimme pystyneet tuottamaan sähköä halvemmilla tuotantokustannuksilla esimerkiksi tuulivoiman ja ydinvoiman avulla. Kuluttajille sähkö on ollut kallista. Sähköntuottajat puolestaan ovat tehneet suuria voittoja”, LUTin yhteiskuntatieteiden tutkijaopettaja Hanna-Mari Husu kertoo.
Miltä energiakriisi on näyttänyt yhteiskuntatieteilijän näkökulmasta?
”Energiakriisi on tehnyt sähkön näkyväksi arjessa”, Husu toteaa.
Ihmisten suhtautuminen sähköön on muuttunut: sähkönhintaa tarkkaillaan, ja se vaikuttaa ihmisten omaan sähkönkulutukseen. Sähköstä on myös tullut päivittäinen puheenaihe.
”Sähkön hinta on aiheuttanut suurta ahdistusta esimerkiksi omakotitaloasujissa, joilla ei ole voimassa edullista määräaikaista sähkösopimusta. Keski- ja pienituloisten kotitalouksien tilanne on tiukentunut. Tämän kehityksen myötä Suomessakin on alettu puhua yhä enemmän energiaköyhyydestä.”
Energiaköyhyydestä on kyse silloin, kun suhteettoman suuri osa tuloista kuluu energiaan. Se tekee ihmisistä haavoittuvaisia ja vaikuttaa esimerkiksi elämänlaatuun. Euroopassa energiaköyhyydestä on keskusteltu julkisuudessa jo pidempään, mutta Suomessa sähkön hinta on ollut aiemmin sen verran edullinen, että tarvetta keskustelulle ei ole ollut. Tulevaisuudessa energiaköyhyyden riskin arvioidaan kasvavan.
Mitä sosiaalisesti kestävän energiajärjestelmän rakentamisessa on otettava huomioon?
Energiajärjestelmän tulee olla paitsi ympäristön ja ilmaston kannalta kestävä myös tasa-arvoinen. Uusiutuvan energiantuotannon kohdalla on mahdollista luoda järjestelmä, jossa kansalaisten rooli päätöksenteossa ja energiantuottajina on aiempaa suurempi. Tällöin puhutaan esimerkiksi energiaoikeudenmukaisuudesta, -yhteisöistä ja -demokratiasta sekä kansalaisenergiasta ja niin sanotuista prosumereista eli tuottajakuluttajista.
”Tällaisten mahdollisuuksien potentiaalia ei välttämättä täysin tiedosteta etenkään Suomessa, koska aiheesta ei käydä juuri lainkaan poliittista keskustelua. Esimerkiksi Tanskassa on kuitenkin pitkät perinteet yhteisöpohjaisessa tuulivoiman omistamisessa”, Husu sanoo.
Mitä LUT-yliopisto tekee asian hyväksi?
LUT on energiatutkimuksen johtava yliopisto, joka kehittää hiilineutraaleja energiaratkaisuja yhdessä yritysten kanssa. Uuden yhteiskuntatieteiden koulutusohjelman myötä LUTilla on myös energiaan liittyvää yhteiskunnallista osaamista.
Yhteiskuntatieteissä tutkitaan esimerkiksi energiajärjestelmän tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä näkökulmia, kuten innovaatiopolitiikkaa, poliittista päätöksentekoa sekä energiayhteisöjen sosiaalisia vaikutuksia ja niihin liittyviä lainsäädännön ja politiikan haasteita.
”Tieto energiajärjestelmistä on usein teknistä ja vaikeasti avautuvaa. Siksi kyse on olennaisesti myös viestinnästä. Olisikin tärkeää huomioida, miten monimutkaisista teknisistä järjestelmistä kannattaa viestiä, jotta ne olisivat mahdollisimman helposti lähestyttäviä kaikille. Tällaisia kysymyksiä sivutaan myös LUTin viestinnän koulutusohjelmassa”, Hanna-Mari Husu sanoo.
Välineitä tasa-arvoiseen ja osallistavaan energiajärjestelmään
- Energiaoikeudenmukaisuus kiinnittää huomiota muun muassa energiajärjestelmien, energiantuotannon, energiapolitiikan ja energiamurroksen reiluuteen ja tasa-arvoisuuteen.
- Energiademokratiassa kansalaiset pystyvät osallistumaan nykyistä kattavammin energiapoliittiseen päätöksentekoon ja keskusteluun.
- Kansalaisenergia viittaa sekä yhteisöjen että yksittäisten kansalaisten ja kotitalouksien omaan kulutukseensa tuottamaan energiaan.
- Energiayhteisö on yhteisö, joka tuottaa itse tarvitsemansa energian joko kokonaan tai osittain.
- Tuottajakuluttaja eli prosumer on yksilö, joka sekä tuottaa että kuluttaa energiaa.
- Sekä energiayhteisöt että tuottajakuluttajat voivat myydä tuottamansa ylimääräisen energian.
Lisätietoja:
