LUTin uusi henkilöstön kehittämisen vararehtori Truus Poels uskoo, että musiikin ja organisaation rytmissä on paljon samaa.
”Kaikessa on rytmi: meillä on päivä, yö ja vuodenajat. Kun liikumme, lämmittelemme ensin ja jäähdyttelemme lopuksi – muutoin se ei olisi terveellistä. Myös onnistuneissa organisaatiomuutoksissa on oma rytminsä.”
Musiikki on kiehtonut Poelsia lapsesta saakka. Vaikka hänen uransa onkin kulkenut eri suuntaan, rakkaus musiikkiin on pysynyt. Poels käytti musiikin käsitteitä jopa hallintotieteiden väitöstutkimuksessaan, jonka pohjalta hän perusti myös Innovation Platform Rhythmics of Organizational Change -nimisen innovaatioalustan. Sen puitteissa tehdään tutkimusta ja yhteistyötä, joka inspiroi liiketoiminnan johtajia ympäri maailmaa.
”Joskus näen itseni orkesterinjohtajana, joka yrittää saada ihmiset kuuntelemaan toisiaan ja saamaan näin aikaiseksi erinomaisen harmonisen konsertin”, Poels hymyilee.
Poelsin työ henkilöstön kehittämisen vararehtorina on ensimmäinen laatuaan suomalaisessa yliopistossa. HRD-vararehtorin paikat ovat harvinaisia myös muualla Euroopassa.
”Toisaalta sekä henkilöstöjohtamisen (HRM) että henkilöstön kehittämisen (HRD) rooli näyttää kuitenkin kasvavan eurooppalaisissa yliopistoissa – ja hyvästä syystä.”
Poelsin mukaan HRM:n ja HRD:n välillä on selkeä ero. Henkilöstön kehittämisellä pyritään kasvattamaan työntekijöiden tyytyväisyyttä tulevaisuudessa, ja se liittyy vahvasti strategiaan. Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan puolestaan enemmän johtamista nykyhetkessä.
“HRD auttaa työntekijöitä oppimaan uutta sekä vahvistamaan kykyjään, taitojaan ja osaamistaan eli tekemään heistä parempia työssään. Vastavuoroisesti koko organisaation tehokkuus paranee”, Poels kuvailee.
Truus Poels
- LUT-yliopiston HRD-vararehtori, aloitti 1.4.2023
- Vastaa LUTilla työkulttuurin, johtamisen ja prosessien kehittämisestä
- Asuu Lappeenrannassa ja Alankomaiden Ospelissa
- Perhe: puoliso ja kolme aikuista lasta
- Hallinto- ja organisaatiotieteiden tohtori, oikeustieteen maisteri, henkilöstöhallinnon alan kandidaatti
- Professori, Webster University, Yhdysvallat
- Professori, The European Institute for Procurement Management, Ranska/Kiina
- Kiinnostuksenkohteita tutkimuksessa: johtaminen, organisaatiomuutokset ja organisaation kehittäminen, henkilöstöjohtaminen, organisaatiokäyttäytyminen, henkilökohtainen ja ammatillinen kehitys, innovaatiot
- Perustaja ja puheenjohtaja, Innovation Platform Rhythmics of Organizational Change
- Hallituksen jäsen, Eduquaat (seitsemän alankomaalaisen peruskoulun muodostama organisaatio)
- Hallituksen jäsen, Webster Centre for Creativity and Innovation, Geneve, Sveitsi
- Harrastukset: perhe ja ystävät, juokseminen, musiikki (erityisesti viulunsoitto), matkustaminen, lukeminen, puutarhanhoito
Intohimona ihmisten ja organisaatioiden auttaminen
Poels on työskennellyt 35 vuotta henkilöstön kehittämisen parissa useilla eri aloilla, kuten teollisuudessa, julkishallinnossa, terveydenhoidossa, lääketeollisuudessa, konsulttina, oikeuslaitoksissa ja armeijassa. Hänellä on monitieteinen ja kansainvälinen tausta sekä laaja kokemus henkilöstöhallinnon johtotehtävistä ja tieteellisestä tutkimuksesta.
”Joskus minulta kysytään, miksen ole voinut valita jompaakumpaa. Vastaukseni on, että valitsinhan minä, mutta molemmat”, Poels naurahtaa.
Monipuolisella ja menestyksekkäällä uralla tärkeintä ovat olleet ihmiset.
”Nautin erilaisten ihmisten kohtaamisesta ja heidän toiveidensa ja huoliensa ymmärtämisestä. Ihmisten ja organisaatioiden auttaminen on intohimoni.”
Poels haluaa puhua mieluummin ihmisistä kuin henkilöstöresursseista (human resources) tai työntekijöistä. Hänestä sana ”resurssit” on etäännyttävä ja esineellistävä.
”Minun mielestäni ihmiset ovat aktiivisia tekijöitä.”
Viime aikoina Poels on vaikuttunut erityisesti liiketoiminnan etiikkaa käsittelevän kurssinsa opiskelijoista, jotka keskustelivat Poelsin johdolla monimutkaisista ja epäselvistä liiketoimintatapauksista. Opiskelijat olivat kotoisin kaikkialta maailmasta Venezuelasta Uzbekistaniin ja Zimbabwesta Nepaliin.
”Oppitunneilla vallinnut luottamus oli inspiroivaa. Se teki minut erittäin iloiseksi ja ylpeäksi. Se antoi minulle myös toivoa maailman tulevaisuudesta.”
Kysymyksiä ja vastauksia Truus Poelsille
1. Mitä tekisit, jos kaikki olisi mahdollista?
”Haluaisin saada organisaatiot ja ihmiset kukoistamaan. Lisäksi kieltäisin myrkyllisen johtajuuden ja myrkylliset organisaatiokulttuurit.”
2. Kerro jotain, mitä muut eivät välttämättä tiedä sinusta.
“Halusin nuorena kapellimestariksi. Se ei kuitenkaan ollut siihen aikaan naiselle mahdollista.”
3. Miten tasapainotat työn ja vapaa-ajan?
“Työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon säilyttäminen on minulle haastavaa, joten minun pitää jatkuvasti tarkkailla tilannetta. Vapaa-ajallani tykkään soittaa viulua, koska soittaessa voi kuunnella vain musiikkia eikä tarvitse ajatella mitään muuta.”
4. Miksi organisaatiomuutokset epäonnistuvat?
“Ongelma on se, ettei meillä ole – ja ettemme myöskään ota – tarpeeksi aikaa tilanteen arvioimiseen ja organisaationa oppimiseen. Se tarkoittaa, että teemme samat virheet yhä uudestaan.”
Työpaineiden käsittelyä ja ihmisten arvostamista
Suuri työmäärä ja kova työpaine kuuluvat yliopistojen arkeen. Tutkijat puskevat itseään julkaistakseen tieteellisiä artikkeleita ja sijoittuakseen hyvin yliopistovertailuissa. Opiskelijat puolestaan pyrkivät vastaamaan odotuksiin erinomaisista arvosanoista ja nopeasta valmistumisesta. Yliopistopalveluiden henkilökunta tasapainoilee johdon ja henkilöstön tukemisen sekä rajallisten resurssien vaikeassa ristivedossa.
”Monilla organisaatioilla on epävakaa toimintaympäristö, jossa muutos on jatkuvaa. Meidän tulee ymmärtää ja kunnioittaa sitä. Organisaatiolle se tarkoittaa, että ihmisten tulee sopeutua jatkuvasti. Henkilöstön kehittämisen tehtävänä on rohkaista ihmisiä ja tehdä sopeutumisesta hyväksyttävämpää.”
Poelsin mukaan työpaineita ei voi useinkaan välttää, joten oleellisempaa on oppia käsittelemään niitä. Kokemus on osoittanut, että paljon on onneksi tehtävissä.
”Ensimmäisenä tulee priorisoida ihmiset: kuunnella heidän tarinoitaan, osallistaa heitä sekä selvittää, miltä heistä tuntuu ja mitä he haluavat nyt ja tulevaisuudessa. Ovatko he tyytyväisiä? Tuntuuko heistä turvalliselta? Organisaatioiden tulisi arvostaa ja kunnioittaa heillä työskenteleviä ihmisiä”, Poels huomauttaa.
Onneksi työelämä kehittyy myös parempaan suuntaan. Poelsin mukaan yhä useammat organisaatiot näkevät ihmisten potentiaalin aiempaa monipuolisemmin ja tekevät kaikkensa varmistaakseen parhaan mahdollisen työntekijäkokemuksen.
”Paras tapa pitää niin uudet kuin vanhat työntekijät tyytyväisinä on houkutella organisaatioon sellaisia ihmisiä, jotka sopivat niin työkulttuuriin kuin toimenkuvaankin. Se on vaikea tehtävä, johon niin johdon kuin henkilöstöhallinnon tulee osallistua.”
Ajankohtaisinta henkilöstön kehittämisessä juuri nyt
1. Investoinnit henkilöstön kehittämiseen
Henkilöstön kehittämiseen investoiminen on parasta, mitä yritys voi tehdä tulevaisuuttaan ajatellen. Ihmiset haluavat pysyä työssä, jossa on kiehtova ja merkityksellinen työnkuva sekä hyvät mahdollisuudet kehittyä, saada arvostusta ja osallistua päätöksentekoon. Merkityksellinen työ lisää työmotivaatiota ja työssä viihtymistä.
2. Henkilöstön elinvoimaisuus ja työllistettävyys
Organisaatiot tarvitsevat toimintatapoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä epäterveellistä työilmapiiriä ja työnpaineiden kasvamista. Toimintatavat tulee myös tuoda osaksi päivittäistä työntekoa.
Elinvoimaisuus tarkoittaa, että ihmiset löytävät työstään merkitystä sekä tuntevat yhteyttä toisiinsa ja organisaatioon. Elinvoimaiset ihmiset voivat myös kasvaa ja hyödyntää osaamistaan täysimittaisesti.
3. Työntekijäkokemuksen parantaminen
Oleellisinta on vahvistaa solidaarisuuden tunnetta. Siksi organisaatiot tarvitsevat työkulttuurin, jossa ihmiset tuntevat olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi ja jossa he voivat toimia samojen arvojen, normien ja tavoitteiden mukaisesti. Tällä hetkellä fokus on siirtymässä uusien kykyjen houkuttelemisesta nykyisistä työntekijöistä kiinni pitämiseen.
4. Hybridityön toimivuuden viilaaminen
Organisaatioiden tulee sisällyttää hybridityö työkulttuuriin. Tiiviit tiimit, joissa ihmiset tuntevat toisensa, ovat yhteydessä toisiinsa ja tukevat toisiaan, ovat tärkeämpiä kuin koskaan, vaikka tiimi työskentelisikin eri aikavyöhykkeillä ja eri paikoissa.
Monille organisaatioille hybridityö on yhä todella uusi asia, joka aiheuttaa väärinymmärryksiä ja vaatii keskustelua, suuntaviivoja ja koulutusta.
Lähde: LUT-yliopiston henkilöstön kehittämisen vararehtori Truus Poels.
Aitous on avain menestykseen
Truus Poels haluaa työskennellä LUT-yliopistolla kahdesta syystä. Ensimmäisenä hän vakuuttui tuttuun tapaansa ihmisistä.
“Kohtasin ystävällisiä, osallistuvia ja kokeneita ammattilaisia, joiden tapaamisesta jäi lämmin olo. Se on minulle todella tärkeää”, hän sanoo.
Poels vaikuttui myös tekniikan ja kauppatieteiden yhdistelmästä, joka on Euroopassa harvinainen. Hänen mukaansa se auttaa LUTia houkuttelemaan opiskelijoita ja tutkijoita ulkomailta sekä tulemaan yhä kansainvälisemmäksi yliopistoksi.
“LUTilla on vahva, kansainvälinen kasvustrategia, jota aion tukea uudella HR-strategialla. Sen tavoitteena on auttaa LUTia kasvamaan johtamista ja työkulttuuria kehittämällä. Työssäni on kyse sekä organisaation kasvun että ihmisten hyvinvoinnin tukemisesta.”
Poelsin mukaan myös aitous auttaa LUT-yliopistoa menestymään kilpailussa muiden eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Aitous syntyy hänen mukaansa nykyisten työntekijöiden arvostamisesta ja uusista työntekijöistä, jotka sopivat organisaation kulttuuriin.
“Ole paras versio itsestäsi. Niin olet ainutlaatuinen, ja menestys seuraa perästä.”
LUT on tunnettu hyvästä työilmapiiristään ja matalasta hierarkiastaan. Koska luttilaiset edustavat yli 90 kansallisuutta, on suomalaisuuden ja muiden kulttuurien yhteensovittaminen tärkeää.
“Matala hierarkia on osa suomalaista kulttuuria. On tärkeää ymmärtää, miten se vaikuttaa kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen, jotta voimme integroida kansainväliset opiskelijat yhteisöömme entistäkin paremmin.”
Myös Poels on kansainvälinen työn perässä muuttaja, joka haluaa auttaa uusia työkavereitaan saavuttamaan niin ammatilliset kuin henkilökohtaisetkin tavoitteensa. Yksi Poelsin uusimmista tavoitteista on tutustua Suomeen ensimmäistä kertaa.
“Minä ja aviomieheni pidämme seikkailuista. Odotamme aikaamme Suomessa innolla.”
