”Maapallon viheliästen ongelmien ja niiden tuomien haittojen torjuntaan tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja, sillä tarvittava teknologiahyppy on niin suuri, että pelkällä vanhojen prosessien optimoinnilla ei päästä tavoitteeseen. Näen, että insinööritieteillä on keskeinen rooli uusien teknologisten ratkaisujen löytämisessä”, sanoo LUTin uusi metsä- ja bioteollisuuden tutkimusjohtaja Taija Hämäläinen.
Teknologiahypyt syntyvät tyypillisesti poikkitieteellisinä ratkaisuina. Hämäläisen mukaan viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi pitää muodostaa poikkitieteellisiä tutkimustiimejä, joissa on osaajia niin tekniikan eri osa-alueilta kuin luonnontieteistäkin. Teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan liiketoimintaympäristön ja yhteiskunnallisten kysymysten ymmärrystä, sillä tutkimus tai teknologia ei itsessään ratkaise mitään. Se on pystyttävä toteuttamaan kestävästi ja kannattavasti osaksi tulevaisuuden liiketoimintaympäristöä ja yhteiskuntaa.
Tutkimus tukee asiakkaan tavoitteita
Taija Hämäläinen on toiminut aiemmin yritysmaailmassa tehtävissä, joissa hän oli tekemisissä tuotteiden koko kehityspolun ja elinkaaren kanssa.
”Olen arvioinut keksintöjen kaupallisia mahdollisuuksia ja teknistä toteutettavuutta sekä ollut päättämässä, mitkä ideat etenevät teknologiakehitykseen ja edelleen tuotteisiin. Uutta työtäni ajatellen pidän kuitenkin erityisen tärkeänä kokemustani asiakasrajapinnassa toimimisesta. On erittäin tärkeää ymmärtää, mikä on asiakkaan tavoite, jotta voimme omalla osaamisellamme auttaa heitä saavuttamaan tavoitteensa”, Hämäläinen painottaa.
Hämäläisen tehtävänä on kerätä LUTin kaikista tiedekunnista metsäteollisuuden transformaatiota tukevaa osaamista ja muodostaa virtuaalinen alusta tai ekosysteemi, jossa tutkijoiden monialainen osaaminen ja ideat yhdistyvät hedelmällisellä tavalla uusiksi ratkaisuiksi.
Arvokkaat raaka-aineet pitää jalostaa korkealaatuisiksi tuotteiksi Suomessa
Hämäläisen mukaan Suomessa on vahva pohja metsäteollisuuden teknologioille, mutta siirtymä biotalouteen vaatii merkittävää uudistumista ja uusia liiketoimintamalleja.
”Olemme jo nähneet, että perinteiset metsäsektorin toimijat lähentyvät toimintaympäristöltään polttoaine- ja kemianteollisuuden yrityksiä, koska uusiutuvien raaka-aineiden saatavuus ja tehokas hyödyntäminen nousevat liiketoiminnan keskiöön. Tulevaisuuden menestyksen tärkeimpinä elementteinä näen avainasemassa olevien raaka-aineiden, kuten sellun, ligniinin ja hiilidioksidin hyödyntämisen Suomessa.”
Suomeen on rakennettava toimiva kansallinen metsä- ja biotalousalan ekosysteemi, jotta täällä pystytään jatkossa tuottamaan entistä korkeamman jalostusarvon tuotteita sen sijaan, että tyydyttäisiin toimittamaan raaka-aineita hyödynnettäväksi muualla. Tähän tarvitaan saumatonta yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
Aktiivinen ote metsä- ja biosektorin haasteisiin
Hämäläinen tuo yliopistoon kokemusta kansainvälisestä yrityskentästä ja teknisten ratkaisujen kehittämisestä asiakaslähtöisesti ja organisaatioiden eri toiminnot läpäisevässä, globaalissa toimintaympäristössä. LUTissa hän työskentelee Lahden kampuksella, mutta tapaamiset vievät häntä usein Lappeenrantaan. Tarkoitus on vierailla myös LUTin alueyksiköissä Mikkelissä ja Kouvolassa. Miten Hämäläinen näkee uuden työyhteisönsä LUT-yliopistossa?
”Täällä on valtava määrä osaamista ja mahtava tekemisen meininki. Odotan innolla LUT-kollegoideni mielenkiintoisia ja poikkitieteellisiä ideoita, joita voimme lähteä yhdessä kehittämään eteenpäin. Haluan tutustua ihmisiin ja heidän tekemisiinsä, jotta saamme muodostettua aktiivisen ja poikkitieteellisen ekosysteemin ratkomaan metsä- ja biosektorin päivänpolttavia haasteita.”