Tällä sivulla
Kun Jaana Sandström tulee mukaan etäpalaveriin, hän saattaa olla talikoimassa hevosenlantaa tai hieromassa pahanhajuista yrttiöljyä mäkäräisten syömiin hevosenpalleihin. Öljy lieventää kutinaa.
"Hyvin akateemista on tämä minun siviilielämäni", naurahtaa Sandström, LUT-yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori ja LUT-kauppakorkeakoulun ex-dekaani.
Sandström (os. Borgström) on ravilegenda Reijo Borgströmin tytär. Sandström pyörittää isänsä ja siskonsa kanssa Lappeenrannassa hevostilaa, jonka asukkaat ovat voittaneet kuninkuusraveja useamman kerran. Tallista löytyy kaksinkertainen ravikuningatar B. Helmiina ja ravikuningas Vekke oli myös Borgströmien kasvatti.
"Joka aamu painitaan, kun nuorelle oriille riimua laitetaan", Sandström sanoo.
Hevosurheilu on kehittänyt Sandströmin stressinsietokykyä ja pitkäjänteisyyttä. Hyvä esimerkki pinnanvenytyksestä on tamma B. Riitu, jonka kanssa on tehty töitä jo yhdeksän vuotta. Niistä viimeiset kolme vuotta on edistytty ja tehty tulostakin.
"Riitu on hyvin epäluuloinen otus, joka oppii hitaasti. Tänä vuonna Riitu otti 7 000 euron voiton, ja se oli aivan mahtava onnistumisen kokemus! Olemme perheessä todenneet, että meillä on onnekkaita vuosikymmeniä aina silloin tällöin. Yksi oli 1980-luku, sitten oli 2000-luku ja nyt 2020 taisi käynnistää hyvän ajanjakson!"
Sandström on oppinut hevosten kanssa sietämään odottamattomia ja ärsyttäviä yllätyksiä, joita tuli vastaan myös dekaanin työssä.
"Dekaanina piti koko ajan laskea rahaa vuositasolla ja huolehtia samalla eri pituisista työsuhteista. Kun siirryin dekaanista vararehtoriksi 2014, tuntui kuin lyijypeitto olisi otettu pois harteilta."
Johtaja voi pilata kaiken
Sandström on yksi pitkäaikaisimmista LUT-yliopiston työntekijöistä. Hän sanoo ensin, ettei muista, miten päätyi dekaaniksi. Sitten hän tarkentaa, että tuurilla.
"En ollut koskaan hyvä tutkija, mutta roikuin mukana. Olin parempi sellaisena hallintohiirenä. Olin varmaan sopivan höntti dekaanin hommaan. En ymmärtänyt täysin, mitä ihmiset tekivät, mikä tarkoitti sitä, etten myöskään mikromanageerannut. Se on tällaisessa organisaatiossa katastrofaalinen tapa johtaa."
Mikromanageerauksella tarkoitetaan johtamistyyliä, jossa esimies seuraa ja valvoo yksityiskohtaisesti työntekijöiden pieniäkin tekemisiä.
Tuurilla Sandström viittaa siihen, että ylipäätään sai 1990-luvulla työpaikan LUTista muutaman Helsinki-vuoden jälkeen. Nykyinen yliopisto-opettaja Antero Tervonen ja professori Hannu Rantanen rekrytoivat hänet tuotantotalouden puolelle 1991. Kauppakorkeakouluun hänet rekrytoi myöhemmin kenties sen tunnetuin dekaani Kalevi Kyläheiko.
Sandström aloitti talossa laskentatoimen lehtorina, väitteli tohtoriksi, sai professuurin ja päätyi lopulta itse dekaaniksi.
"Teimme kaikki hirveästi hommia. ICT-ala alkoi nousta ja meillä oli yritysten kanssa isoja projekteja. Minulla oli tutkimushankkeita metsäteollisuuden parissa. Oli kiva porukka, menimme asiat edellä ja kaikilla oli into tehdä", Sandström summaa.
Sandströmin mukaan LUT-kauppakorkeakoulussa on aina ollut töissä hyvin erilaisia persoonia, mutta kuitenkin samanhenkistä porukkaa. Tekemisen tyyli on ollut yhteinen. Hän sanoo dekaaniajan olleen mahtavan opettavaista.
Sandström puhuu henkilöstön merkityksestä lämpimään sävyyn. Hän ottaa esille sen, miten kovilla yliopistotutkijat tänä päivänä ovat. Opetuskuorma on hyvin suuri ja opetusryhmien koko vaihtelee. Sekin stressaa tutkijoita, että haluaa hoitaa opetuksen laadukkaasti ja se vie aikaa tutkimukselta, joka on yliopiston olemassaololle välttämätön ehto. Jaksamista syö myös se, että rahoittajilta ja julkaisufoorumeilta saattaa tulla useita hylkäyspäätöksiä peräkkäin.
"On olemassa iso vaaramomentti, että johtajana pilaa kaiken."
Sandströmin mielestä hyvä johtaja huolehtii siitä, ettei kukaan jää huoneeseensa mököttämään.
"Jos professori pudottaa hanskat tiskiin, siellä ne hanskat myös pysyvät. Ihmisillä täytyy olla oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden tunne."
Sandström sanoo, että ihmiset ovat yrityksen voimavara. Jos henkilöstön kanssa ei kone toimi, mikään ei toimi.
"Dekaanina kuuntelin aina, kuuluuko käytävältä iloisia ääniä. Jos kuului, se oli hyvä merkki. Jos on ihan hiljaista, se on huono merkki. Näin etäaikana tällaisia tunnelmia on vaikea aistia ja se tekee johtamisesta hyvin haastavaa."
Sandström kehuu, että kauppakorkeakoulun nykyinen dekaani Sami Saarenketo on ollut "todella kivan boogien luoja". Aivan konkreettisestikin – Saarenketo tunnetaan siitä, että hän saattaa vetäistä esiin kitaransa ja laulaa luikauttaa jonkin tilaisuuteen sopivan kappaleen.
"Kalevi Kyläheikon henki elää edelleen, mutta Samikin on saanut paljon hyvää aikaan. Kauppakorkeakoulun sisäisten tiimien kokoonpano on mietitty tarkkaan ja Sami on pidetty akateeminen ammattilainen paitsi omiensa joukossa, myös kansainvälisissä piireissä."
Pihaan kaartanut bemari muutti suunnan
Niin, Kyläheiko – hänen nimensä nousee esiin aina, kun keskustelee LUT-kauppakorkeakoulussa pitkään vaikuttaneiden ihmisten kanssa.
Monien mielestä Kyläheikoa on kiittäminen siitä, mitä LUT-kauppakorkeakoulu tänä päivänä on. Sandström ei ole poikkeus. Hän sanoo, että Kari Neilimon dekaanikaudella toiminta oli kauppakorkeakoulun pystyttämistä perinteisillä oppiainesiiloilla, koulutus etunenässä.
"Kalevi räjäytti siilot. 2000-luvulla tutkimuksemme nousi ja Kalevi joukkoineen loi sen kulttuurin", Sandström sanoo.
Jos Kyläheiko vei LUT-kauppakorkeakoulun maailmalle ja kehitti tutkimuksen asemaa, moni pitää Sandströmin ansiona koulutusohjelmien uudistamista. Sandströmin aikana kauppakorkeakoulu päätti hankkia kansainväliset akkreditoinnit. Niillä tarkoitetaan kansainvälisiä laatuleimoja, joita yliopistot voivat hakea opetukselleen.
Projektin aloitus tapahtui nihkeästi.
"Kalevi lähetti minut akkreditointipäiville, mutten niitä tuolloin vielä kovin arvostanut. Tulin sieltä mapin kanssa pois ja panin mapin hyllyyn", Sandström naurahtaa.
Kohta kuitenkin Pietarin valtionyliopiston kauppakorkeakoulusta tultiin bemarilla LUTin rantasaunalle neuvottelemaan kaksoistutkinnosta. Dekaani Valeri Katkalo sanoi, että hankkikaa kansainvälinen akkreditointi, se auttaa näkyvyyden saamisessa globaalissa kilpailussa.
Sandströmin mukaan hän ei ensi alkuun ymmärtänyt vaadittavan työn määrää eikä merkitystä. Sandström kiittää Hanna-Kaisa Ellosta siitä, että akkreditoinnissa päästiin maaliin asti. Ellonen oli tuolloin LUTilla professorina, nykyään hän vaikuttaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Sandström kehuu, että Ellonen on "strategisesti älyttömän terävä ihminen".
Kaikki kauppakorkeakoulun pääaineet laitettiin Sandströmin sanoin atomeiksi ja rakennettiin uudelleen tutkinto-ohjelmiksi. Uurastus palkittiin, sillä Master's Programme in International Marketing Management -ohjelma (MIMM) sai EFMD-akkreditoinnin. Vuonna 2021 laatuleima saatiin jo kolmatta kertaa.
"Kalevi ei herrasmiehenä koskaan sanonut mitään tällaista, mutta häntä mahtoi keljuttaa, että tuhosimme hänen elämäntyönsä. Siltä se varmaan hänestä tuntui."
Sandström muistaa, että ohjelmauudistuksesta kertominen kauppakorkeakoulun henkilöstölle oli kova paikka. Hän kertoo ihmisten olleen vastassa kädet puuskassa, mutta pikkuhiljaa kaikki lähtivät mukaan talkoisiin, jotta LUTille saataisiin lisää kansainvälistä näkyvyyttä.
Sittemmin Sandström on istunut itsekin EFMD-akkreditointilautakunnassa päättämässä muiden yliopistojen laatumerkinnöistä. Hän oli lautakunnassa mukana kolme kautta ja kertoo kokemuksen todella opettaneen, mitä kansainvälinen kauppatieteiden koulutus on.
LUT hakee uusia pelipaikkoja
Sandström istuu vararehtorina toista kautta. Hän kertoo asettaneensa valinnalleen yhden ehdon: ei alaisia.
Hän sanoo, ettei vararehtoriksi hakijoita ollut kovin montaa samalla hakukierroksella.
Sandström on koulutuksen vararehtorina ollut uudistamassa LUT-yliopiston ohjelmaportfoliota. Rehtoraatin jäsenenä hän on ollut uudistamassa myös LUTin tukipalveluita ja ollut mukana viemässä läpi Saimaan ammattikorkeakoulun fuusiota Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Fuusiosta syntyneen LABin toimintojen yhdistäminen LUT-yliopiston kanssa on vaatinut lukemattomia työtunteja ja venymistä henkilöstöltä.
"Onhan tämä ollut hurjaa humppaa."
Koulutusta kehitetään edelleen jatkuvasti esimerkiksi perustamalla uusia professuureja. LUT-kauppakorkeakouluun saatiin lahjoitusvaroin myynnin apulaisprofessuuri 2021 ja parhaillaan LUTiin haetaan energia ja yhteiskunta -professoria.
Tuore avaus on LUTin hallituksen päätös hakea tulevana syksynä opetus- ja kulttuuriministeriöltä yhteiskuntatieteiden koulutusvastuuta. Ministeriö on ilmoittanut käsittelevänsä korkeakouluilta tulevia hakemuksia loppuvuonna ja tekevänsä asiasta päätöksiä alkuvuodesta 2022.
"Nämä ovat pelipaikkoja, joita yliopiston täytyy hyödyntää, kun se on mahdollista", Sandström sanoo.
Sandström kehuu LUTin kehittyneen valtavasti viime vuosina. Hän mainitsee LUT School of Energy Systemsin johtajan Jarmo Partasen, joka jäi hiljan eläkkeelle.
"Jarmo sai Schoolissaan aikaan käsittämättömän uudistuksen. Myös LUT School of Engineering Sciencen dekaani Riina Salmimies on onnistunut hienosti tehtävässään, joka ei varmasti ole helpoimmasta päästä."
Sandström sanoo, että, että hänen oma työnsä on helppoa, kun Schooleissa johto pelaa ja niissä on omat koulutusvastaavat. Hän naurahtaa, että "minulle jää sitten kansallinen edustaminen".
Kiikarissa kansainvälinen raha
LUTin nykyinen kulttuuri on Sandströmin mielestä pitkälti rehtori Juha-Matti "Juhis" Saksan aikaansaama.
"Hän leikkii savolaista hölmöä, mutta on äärimmäisen terävä. Ei meillä ei ole aina toimittu niin joustavasti kuin nyt. Juhis sanoo aina, että tee miten teet, kunhan teet tuloksesi."
Saksan ja muun johdon terävyys tulee tarpeeseen, sillä hallitus on esittänyt, että tieteen rahoituksesta leikataan pysyvästi 35 miljoonaa euroa. LUTin osuus leikkauksista on miljoona euroa. Sandström kuvailee koko LUTin johdon tyrmistyneen uutisesta.
"Kyllä miljoonan leikkaus tuntuu. Mutta kuten rehtorimme Juhis on todennut, olemme kasvu-uralla, emmekä lähde leikkaamaan. On siinä silti haastetta, miten pysymme perässä kansainvälisissä kuvioissa", Sandström sanoo.
Kun puhutaan suomalaisen yliopistotutkimuksen tulevaisuudesta, Sandströmin mielestä katsantokantaa pitäisi laajentaa huomattavasti nykyisestä. Yliopistomaailmaa ei pitäisi tarkastella vain kansallisessa kehyksessä, vaan pyrkiä aidosti vastaamaan kansainväliseen kilpailuun. Sandströmin mukaan tässä taistelussa ei pelkkä EU-raha riitä.
"Tarvitsemme uusia kansainvälisiä rahoituslähteitä. Toki tekniikka, lääketiede ja kauppatieteet saavat jo nyt tukea yrityksiltä ja me teemme LUTissakin runsaasti yritysyhteistyötä. Mutta meidän pitäisi hakea lisää synergiaetuja."
Yksi puoli on se, että Suomeen ei ole helppo rekrytoida professoreita maailmalta. Sandströmin mukaan varsinkin heidän perheidensä työllistymisessä ja sopeutumisessa on ollut haastetta.
"Toisekseen Suomessa on nyt liian iso koulutusverkosto. Tarvitaan lisää rakenteellista yhteistyötä. Olemme näyttäneet tietä korkeakoulukonsernillamme."
Korvan asennosta sen jo tietää
Kun varsaa odotetaan syntyväksi, se tarkoittaa sitä, että istutaan läpi yön kameran äärellä ja katsotaan kuvaa vähintään vartin välein. Tänä vuonna varsoja ei tule, mikä tarkoittaa lisää vapaa-aikaa Sandströmille.
Kohta hän vähän harmittelee, ettei varsoja ole tuloillaan.
"Kesäkuussa laskemme nuorimman oriimme laitumelle muiden yksivuotiaiden oriiden kanssa. Se on uskomattoman hieno näky, kun ne laumautuvat ja löytävät johtajansa."
Borgströmien tila sijaitsee Saimaan kanavan varressa Kähärilän kylässä. Siellä, perisuomalaisen luontomaiseman äärellä, kasvoi Jaana Sandströmkin.
Koska tila oli pieni, kaikki lisävarat tulivat tarpeeseen. Niinpä perheen isä Reijo Borgström teki täydet virkavuodet töitä vanginvartijana läheisessä Konnunsuon vankilassa, joka lopetti toimintansa 2011. Reijo Borgström teki vankilassa vuorotyötä ja hoiti vapaalla maatilan työt. Perheen äiti hoiti lehmiä, joista luovuttiin 1980-luvun loppupuolella.
Jaana Sandström myöntää, että hänen isällään on aina ollut sitä niin sanottua hevosmiehen vainua.
"Isä osti 1970-luvulla naapurin kanssa puoliksi Hovi-Tähden, joka oli hyvä kilpahevonen ja vielä parempi periyttäjä. Jo neljäs polvi on syntynyt, ja esimerkiksi vuonna 2008 Jyväskylän kuninkuusraveissa olivat mukana Hovi-Tähden tyttären B. Vilmiinan kolme jälkeläistä: B. Helmina, B. Turolii ja B. Vilunki."
Borgströmien tilalla tehdään kaikkea: varsotetaan, kasvatetaan, opetetaan, valmennetaan ja kilpaillaan.
"Meillä on sekava perheyritys. Olemme siskon kanssa molemmat melkein 60-vuotiaita ja sisko on vielä UPM:lla töissä ja minä yliopistolla. Mieheni on kysellyt, milloin meillä on pariskuntana yhteistä aikaa, mutta en oikein voi luopua hevosista. Tämä on elämäntapa", Jaana Sandström sanoo.
Seesteiset eläkepäivät eivät ole hevosurheilijalle realismia. Sandströmin isä Reijo Borgström on 80-vuotias ja ajaa edelleen kilpaa. Tyttäret hoitavat tallin juoksevia asioita ja auttavat muutenkin, minkä ehtivät.
Hän sanoo, että hevoset ovat hyvä harrastus kaikille, jotka haluavat ulkoilmaharrastuksen säässä kuin säässä, eroon rahoistaan ja jatkuvaa stressiä. Vaan on siinä jotain palkitsevaa, kun on yli 50 vuotta katsonut hevosia, ja tietää pelkästä eläimen korvan asennosta, missä mennään.
Että onko tänään hyvä vai huono päivä.
Lue aiheesta muualta:
Tutustu LUTin ihmisiin
- Sami Saarenkedosta piti tulla rokkitähti, mutta hän valloitti estradin modernina dekaanina
- Tässä on mies, joka vei LUT-kauppakorkeakoulun maailmalle ja jolle opiskelijat perustivat fanisivuston someen – Kalevi Kyläheiko on persoona, joka muistetaan
- ”Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu”, sanoo bisnesvaikuttaja Tuomo Rönkkö
Katso myös tämä alumnitarina
Tiesitkö tämän LUT-kauppakorkeakoulusta?
Jaana Sandström
- Syntynyt ja asuu Lappeenrannassa.
- Perheessä mies ja kaksi aikuista lasta – ja useita hevosia.
- LUT-yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori vuodesta 2014.
- Aloitti yliopiston palveluksessa 1991 laskentatoimen lehtorina.
- Väitteli tohtoriksi 2001 aiheenaan strateginen johdon laskentatoimi (LUT).
- Hoitanut laskentatoimen professorin määräaikaisia tehtäviä 2000-luvun alkupuolella, strategisen johdon laskentatoimen professori vuodesta 2008.
- Toimi LUT:n kauppakorkeakoulun dekaanina vuosina 2009–2014.
- Oli kauppatieteellisen tiedekunnan varadekaanina 2007–2009.
- Mukana yrityksessä Talli Ranch Oy yhdessä isänsä ja siskonsa kanssa. Jaana Sandströmin mies ja lapset eivät ole ainakaan toistaiseksi innostuneet tosissaan hevosurheilusta, vaikka seuraavatkin kilpailuja aktiivisesti.
- Mitä ihmiset eivät tiedä: "Olin 1980-luvun lopulta noin kymmenen vuotta kansimiehenä mieheni purjehdusmiehistössä. Kilpailimme aktiivisesti Saimaan purjehduskisoissa sekä kansallisessa H-veneiden kilpasarjassa."
LUT School of Business and Management täyttää 30 vuotta 2021. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Schoolin entisten ja nykyisten työntekijöiden sekä alumnien henkilöhaastatteluja.
